Otto Huuhtanen, 18, elää jalkapallounelmaansa Valioliiga-seurassa ja käy samalla etäopiskelijana suomalaista lukiota: ”Vain pleikkarin jouduin ostamaan itse”

Helmikuun 26. päivä oli jalkapalloilija Otto Huuhtasellehttps://www.hs.fi/haku/?query=otto+huuhtaselle ikimuistoinen. Silloin Tampereen Ilveksen kasvatti pääsi ensi kertaa avaukseen perinteikkään englantilaisen Valioliiga-seuran Newcastlen kakkosjoukkueessa. Huuhtanen torjui heti nollapelin ja sai kehuja valmennukselta. Pari päivää myöhemmin hän täytti 18 vuotta.

Englannin koillisosassa Newcastlessa asuva Huuhtanen torjuu ammatikseen palloa seuran akatemiajoukkueessa, joka pelaa Valioliigan U18-sarjassa.

Huuhtanen voi hyvinkin olla Huuhkajien tuleva veräjänvartija. Vähällä tosin oli, että Huuhtanen olisi valinnut jalkapallon sijaan jääkiekon.

Vuonna 2012 Huuhtanen raapusti paperille kaksi sanaa: jääkiekko, jalkapallo. Hän alkoi listata kummankin lajin alle plussia ja miinuksia.

Idea oli Oton äidin Satu Huuhtasenhttps://www.hs.fi/haku/?query=satu+huuhtasen. 12-vuotias poika oli tilanteessa, jossa hänen oli pakko valita päälaji. Sekä Tampereen Ilveksen futis- että kiekkojengissä harjoiteltiin viidesti viikossa. Päälle tulivat pelit.

Välillä harjoitukset osuivat samalle päivälle. Silloin Oton piti itse päättää, kumpiin treeneihin hän menee. Joskus vanhemmat kuskasivat Ottoa samana päivänä jäähallilta futiskentälle tai toisin päin. Vain varustekassi takapenkillä vaihtui.

Huuhtasen pelipaikka oli molemmissa lajeissa tolppien välissä. Selitys siihen on naseva.

”Tykkään torjua palloa. Se oli kivoin homma, ei kai siinä sen kummempaa”, hän sanoo.

Lajivalinnan päättäminen oli Huuhtaselle vaikeaa. Futis sai lopulta enemmän plussia.

”Se vain tuntui kivemmalta.”

Jalkapallon Huuhtanen aloitti viisivuotiaana Ilveksen kaupunginosajoukkueessa. Määrätietoisen ja tunnollisen harjoittelijan taidot huomattiin varhain.

Huuhtanen pääsi mukaan ikäluokkansa maajoukkueeseen 15-vuotiaana. Myös kykyjenetsijät kiinnostuivat.

Samana vuonna Veikkausliigassa pelaava Tampereen Ilves nosti Huuhtasen mukaan liigarinkiin, jossa häntä valmensi Mikko Kavénhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+kaven. Huuhtanen harjoitteli miesten kanssa, mutta pelasi pääasiassa B-junioreissa. Oman pelaaja-agentin Sami Salosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sami+salosen Huuhtanen sai pari vuotta sitten. Salosen kautta hän pääsi ensimmäiselle testileirilleen Englantiin Norwichiin maaliskuussa 2016.

Leirillä Huuhtanen harjoitteli akatemiajoukkueen mukana ja pelasi harjoitusottelun. Reissu ei poikinut sopimusta, joten Huuhtanen palasi Suomeen.

Uusi kutsu testileirille tuli kesällä 2016 Newcastleen. Sillä kertaa Huuhtanen vakuutti seuran.

Kolmivuotinen sopimus allekirjoitettiin elokuussa 2016, kun Huuhtanen oli jo ehtinyt aloittaa lukio-opinnot Tampereen Sammon lukion urheilulinjalla.

Taas piti valita: Newcastlen akatemiapelaajien college vai etäopinnot. Pysyäkö Pirkanmaalla vai lähteäkö Englantiin?

Huuhtanen valitsi Englannin ja etäopinnot. Hän ei pitänyt englannin kielen taitoaan riittävänä ja koki myös suomenkielisen koulutuksen sopivammaksi.

”Ilveksessä olosuhteet olivat hyvät, ja Kavén on mainio valmentaja, mutta Englannin pelien kovempi taso ratkaisi. Sieltä on myös paremmat mahdollisuudet jatkaa ammattilaiseksi ulkomaille”, Huuhtanen sanoo.

Hän on tunnollinen opiskelija. Peruskoulun päättötodistuksessa aineiden keskiarvo oli kiitettävä 9,0, vaikka Huuhtanen oli välillä poissa jalkapallomenojen takia.

”Haluan, että minulla on varavaihtoehto futikselle, jos tie ammattilaiseksi jostain syystä katkeaa.”

Newcastlen akatemia myös vaatii, että sen pelaajat opiskelevat. Kun päätös oli kypsynyt, 190-senttinen Huuhtanen pakkasi tavaransa pariin matkalaukkuun ja muutti Englantiin päätoimiseksi jalkapalloilijaksi.

Seura on järjestänyt Huuhtaselle lokoisat oltavat. Huuhtanen elää isäntäperheessä, joka löytyi Newcastlen avulla. Englantilaiskodissa Huuhtasella on oma huone ja televisio, ja huolto pelaa: yleensä ruoka on valmiina pöydässä, eikä hänen tarvitse edes siivota itse.

Perheen mies on eläkkeellä ja futisfani, nainen työskentelee opettajana.

”Huonekin oli kalustettu valmiiksi. Vain pleikkarin joudun ostamaan itse.”

Viikkorytmi on tiukka. Kolmena päivänä viikossa Huuhtanen harjoittelee kahdesti päivässä, parina päivänä vain kerran. Lauantaisin on pelipäivä, sunnuntai on vapaa. Illat kuluvat kotitehtävien parissa.

Englannissa Huuhtanen ikävöi pikkuveljeään Eetuahttps://www.hs.fi/haku/?query=eetua, vanhempiaan, kavereitaan ja saunaa. Suomessa hän käy parin kuukauden välein. Matka Newcastlesta kotiin Kangasalle vie yleensä koko päivän.

Newcastlen akatemiassa on Huuhtasen lisäksi yksi muu pohjoismainen pelaaja. Englannissa pelaavista suomalaistutuista hän mainitsee Mikael Soisalonhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikael+soisalon, joka edustaa Middlesbroughia ja käy Huuhtasen tapaan lukiota etänä.

Kun noin vuosi lukio-opintoja oli takana, Sammon lukion opinto-ohjaaja suositteli Huuhtaselle aikuislukiota. Siellä oli enemmän etäopintoihin sopivia kursseja eikä läsnäolopakkoa ole. Huuhtanen kirjoittaa paljon esseitä ja tekee kokeet verkossa. Etäopiskelu tuntuu välillä rankalta.

”Luonteeni on kuitenkin sellainen, etten herkästi luovuta tai kysy apua. Haluan oppia itse.”

Huuhtanen aikoo käydä lukion 4,5–5 vuodessa. Etäopinnot eivät ole sulkeneet Huuhtaselta pois oikeastaan muuta kuin pitkän matematiikan opinnot.

”Minulla ei ole ylioppilaskirjoitukseen suuria tavoitteita. Kunhan sen valkolakin saa.”

Aika Newcastlessa on sujunut pelillisesti hyvin. Pieni takaisku tuli viime vuoden lopussa, kun Huuhtasella todettiin jalkapöydässä rasitusvamma. Akatemian jälkeen hän kilpailee jatkosopimuksesta.

Huuhtanen tähtää futisammattilaiseksi. Sellainen hän tavallaan jo onkin, koska Newcastle maksaa hänelle korvausta pelaamisesta. Nyt Huuhtanen kuuluu U18-maajoukkueeseen.

”Unelmani on, että voin edustaa arvokisoissa Suomen miesten maajoukkuetta.”