Urheilu
Ravitsemusterapeutti kauhistui urheilijoiden alhaisista rasvaprosenteista – ”Silloin mennään omaa biologiaa va
Millainen rasvaprosentti on riittävän alhainen huippu-urheilijalle? Kysymys on pöyristyttävä ravitsemusterapeutin mielestä.
Ilta-Sanomat https://www.is.fi/muutlajit/art-2000005901736.htmlkertoi perjantaina, että Olarin Voimistelijoiden (OVO) naisten edustusjoukkueen yli 16-vuotiaille urheilijoille tehdään kehonkoostumusmittauksia neljä kertaa vuodessa.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen https://www.hs.fi/haku/?query=leena+putkonenihmettelee, miksi niitä tehdään.
”Kaipaisin keskustelua, mihin tarkoitukseen tietoa käytetään eli mitä hyötyä siitä on valmennukselle tai lajille. Jos sillä seurataan esimerkiksi lihasmassan kehittymistä, niin se on ihan ok.”
OVO:ssa on Ilta-Sanomien mukaan määritelty, että painoindeksin on oltava vähintään 18,5, mutta rasvaprosentille ei ole määritelty rajoja. Päävalmentaja Anneli Laine-Näätäsen https://www.hs.fi/haku/?query=anneli+laine-naatasenmukaan huippukuntoisen voimistelijan rasvaprosentti on 10–15.
”Eihän keho voi olla terve, jos rasvaprosentti on noin pieni. Silloin mennään omaa biologiaa vastaan. Lajin ja suorituksen kannalta se voi olla hetkellisesti suotuisaa, mutta katson ravitsemusterapeuttina elämän mittaista terveyttä. Siihen suhteutettuna se ei ole järkevää”, Putkonen sanoo.
Putkosen mukaan näin alhaiseen rasvaprosenttiin sisältyy paljon riskejä.
”Se on niin kova tavoite, että se lisää ihan järjettömästi painetta ruokavalioon. Syömisessä pitää olla tosi tarkkana ja se taas lisää syömishäiriöriskiä.”
Putkonen uskoo, että näin tiukasta rasvaprosentista on jotain ongelmia kaikille.
”Se vaikuttaa terveyteen, esimerkiksi lisääntymis- ja luustoterveyteen. Hormonitasapaino menee päin pyllyä.”
Putkonen toteaa, että kilpaurheilu ei saisi mennä kokonaisterveyden edelle. Riskit ovat liian suuret.
”Jos ei pysty suhteuttamaan lukuja, on tosi suuri riski siihen, että homma menee överiksi.”
Pahimmillaan tilanne johtaa syömishäiriöön, joka on vakava sairaus.
”Sen vähättely olisi tosi julmaa. Puhutaan monen kohdalla elämän mittaisista seurauksista ja vähintäänkin vuosien ja vuosikymmenten”, Putkonen toteaa.
”Onko aidosti oikeasti mietitty nuoren kilpailu-uraa, joka on suurimmalla osalla melko lyhyt, että siitä saattaa seurata pitkän ajan ongelmia. Onko hinta pikkuisen liian kova?”
Putkonen muistuttaa, että syömishäiriöongelmat eivät liity vain voimisteluun tai muihin hoikkuutta korostaviin lajeihin. Tämän hän näkee vastaanotoillaan.
”On hiihtäjä ja on juoksijaa. Tätä tapahtuu kaikilla kilpaurheiluareenoilla.”
Putkonen haluaa muistuttaa valmentajia siitä, että vähäpätöisiltä kuulostavat sanomiset voivat johtaa vakaviin seurauksiin.
”Valmennuksessa pienet letkautukset ovat niitä, joita kuulen vastaanotolla. Ne ovat jääneet muhimaan ja aletaan toimia niiden pohjalta. Mitä hyötyä tällaisesta letkautuksesta on? Riski on suuri, että se lähtee ihan lapasesta. Sillä ei saavuteta mitään urheilutavoitteita.”
Ilta-Sanomat https://www.is.fi/muutlajit/art-2000005901736.htmlkertoi perjantaina, että Olarin Voimistelijoiden (OVO) naisten edustusjoukkueen yli 16-vuotiaille urheilijoille tehdään kehonkoostumusmittauksia neljä kertaa vuodessa.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen https://www.hs.fi/haku/?query=leena+putkonenihmettelee, miksi niitä tehdään.
”Kaipaisin keskustelua, mihin tarkoitukseen tietoa käytetään eli mitä hyötyä siitä on valmennukselle tai lajille. Jos sillä seurataan esimerkiksi lihasmassan kehittymistä, niin se on ihan ok.”
OVO:ssa on Ilta-Sanomien mukaan määritelty, että painoindeksin on oltava vähintään 18,5, mutta rasvaprosentille ei ole määritelty rajoja. Päävalmentaja Anneli Laine-Näätäsen https://www.hs.fi/haku/?query=anneli+laine-naatasenmukaan huippukuntoisen voimistelijan rasvaprosentti on 10–15.
”Eihän keho voi olla terve, jos rasvaprosentti on noin pieni. Silloin mennään omaa biologiaa vastaan. Lajin ja suorituksen kannalta se voi olla hetkellisesti suotuisaa, mutta katson ravitsemusterapeuttina elämän mittaista terveyttä. Siihen suhteutettuna se ei ole järkevää”, Putkonen sanoo.
Putkosen mukaan näin alhaiseen rasvaprosenttiin sisältyy paljon riskejä.
”Se on niin kova tavoite, että se lisää ihan järjettömästi painetta ruokavalioon. Syömisessä pitää olla tosi tarkkana ja se taas lisää syömishäiriöriskiä.”
Putkonen uskoo, että näin tiukasta rasvaprosentista on jotain ongelmia kaikille.
”Se vaikuttaa terveyteen, esimerkiksi lisääntymis- ja luustoterveyteen. Hormonitasapaino menee päin pyllyä.”
Putkonen toteaa, että kilpaurheilu ei saisi mennä kokonaisterveyden edelle. Riskit ovat liian suuret.
”Jos ei pysty suhteuttamaan lukuja, on tosi suuri riski siihen, että homma menee överiksi.”
Pahimmillaan tilanne johtaa syömishäiriöön, joka on vakava sairaus.
”Sen vähättely olisi tosi julmaa. Puhutaan monen kohdalla elämän mittaisista seurauksista ja vähintäänkin vuosien ja vuosikymmenten”, Putkonen toteaa.
”Onko aidosti oikeasti mietitty nuoren kilpailu-uraa, joka on suurimmalla osalla melko lyhyt, että siitä saattaa seurata pitkän ajan ongelmia. Onko hinta pikkuisen liian kova?”
Putkonen muistuttaa, että syömishäiriöongelmat eivät liity vain voimisteluun tai muihin hoikkuutta korostaviin lajeihin. Tämän hän näkee vastaanotoillaan.
”On hiihtäjä ja on juoksijaa. Tätä tapahtuu kaikilla kilpaurheiluareenoilla.”
Putkonen haluaa muistuttaa valmentajia siitä, että vähäpätöisiltä kuulostavat sanomiset voivat johtaa vakaviin seurauksiin.
”Valmennuksessa pienet letkautukset ovat niitä, joita kuulen vastaanotolla. Ne ovat jääneet muhimaan ja aletaan toimia niiden pohjalta. Mitä hyötyä tällaisesta letkautuksesta on? Riski on suuri, että se lähtee ihan lapasesta. Sillä ei saavuteta mitään urheilutavoitteita.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Voimistelu Seuraa
- Painonhallinta Seuraa
- Urheilu Seuraa
- Ismo Uusitupa Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24