Urheilu

Kaksi suurta koululaistutkimusta: Suomessa on vallalla kehitys, joka ei tiedä kymmenille tuhansille lapsille hyvää

Suomessa on jo lähes 50 000 lasta ja nuorta, jotka kokevat, että heillä on ongelmia terveytensä kanssa. Tuoreen Liitu-tutkimuksen mukaan vähiten liikkuvien lasten ja nuorten joukossa yksinäisyys, psyykkiset oireet sekä kivut ovat yleisempiä kuin aktiivisesti liikkuvien keskuudessa.

Suomessa on kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria, jotka kokevat terveytensä huonoksi tai vain kohtalaiseksi.

11–15 -vuotiaista koululaisista heitä on kuusitoista prosenttia, tänään torstaina julkaistava valtakunnallinen lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä luotaava Liitu-tutkimus kertoo.

Liitu-tutkimukseen vastasi kaikkiaan seitsemäntuhatta 7–15-vuotiasta. Tutkimus on tehty kahdesti aiemmin, mutta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset olivat mukana nyt ensimmäistä kertaa. Niihin vastasi noin kolmetuhattaviisisataa 11–15-vuotiasta lasta ja nuorta.

11–15-vuotiaita koululaisia Suomessa on noin kolmesataatuhatta. Tutkimustuloksen mukainen kuusitoista prosenttia heistä tarkoittaa 48 000 lasta. Toisin sanoen Suomessa on tällä hetkellä arviolta lähes 50 000 lasta ja nuorta, jotka kokevat, että heillä on ongelmia terveytensä kanssa.

Todennäköisesti määrä on suurempikin.

Ihmisen kokemus omasta terveydestään on yleensä optimistisempi kuin todellisuus eikä tämä päde vain aikuisiin, kuten UKK-instituutin johtaja, lääkäri Tommi Vasankari huomauttaa.

Suuri osa terveytensä ja henkisen hyvinvointinsa ongelmalliseksi kokevista lapsista harrastaa liikuntaa huomattavasti vähemmän kuin muut ikäisensä. Osa heistä liikkuu reippaasti tunnin päivässä enintään kahdesti viikossa, osa ei kertaakaan, kun taas aktiivisimpaan ryhmään kuuluvat harrastavat reipasta liikuntaa vähintään tunnin joka päivä.



Vähiten liikkuvista 39 prosenttia arvioi kuntonsa huonoksi tai kohtalaiseksi, eniten liikkuvista seitsemän prosenttia.

”Terveytensä huonoksi arvioineiden osuus on vähiten liikkuvien ryhmässä lähes kuusinkertainen verrattuna suositusten mukaan liikkuviin”, Liitu-tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, onko kokemus huonosta terveydestä seurausta vähäisestä liikunnasta vai vähäinen liikunta seurausta huonosta terveydestä.

”Varmaankin kokemus terveysongelmista ja vähäinen liikunta selittävät toinen toistaan”, Tommi Vasankari sanoo.

Hän huomauttaa, ettei liikunta ole lasten ja nuorten elämässä kaikki kaikessa, mutta liikunnan vähäisyys voi olla oleellinen indikaattori, joka kertoo kasvaneesta syrjäytymisen riskistä.

Liitu-tutkimuksen mukaan vähiten liikkuvien lasten ja nuorten joukossa myös yksinäisyys on yleisempää kuin aktiivisesti liikkuvien keskuudessa; samoin psyykkiset oireet – kuten alakuloisuus, ärtyneisyys, hermostuneisuus ja nukahtamisvaikeudet – sekä kivut päänsärystä vatsa- ja hartiakipuihin.

Yksinäisyyden kokeminen on vähiten liikkuvilla lapsilla kolme kertaa yleisempää kuin eniten liikkuvilla. Lisäksi heidän joukossaan tytöt kokevat itsensä yksinäisiksi selvästi useammin kuin pojat.



Vähiten liikkuvilla myös käsitys omasta kehosta on kielteisempi kuin enemmän liikkuvilla. Heistä alle puolet pitää itseään ”oikean kokoisena”, kun vastaava luku eniten liikkuvilla on lähes 70 prosenttia.

Mutta kuten edellä mainittu luku paljastaa, lähes kolmannes eniten liikkuvistakin pitää itseään joko liian lihavana tai liian laihana.



Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen apulaisprofessori Sami Kokko sanoo, että ilmiö liittyy seuraurheilun suosion voimakkaaseen kasvuun kymmenen viime vuoden aikana.

”Seuratoiminnan piirissä on nyt suurempi ja heterogeenisempi [moninaisempi] joukko lapsia ja nuoria kuin aiemmin, eikä koko porukka voi olla aktiivisia urheilijoita”, Kokko sanoo.

Kaikki seurojen harjoituksiin osallistuvat lapset eivät ole olemukseltaan ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan yhtä urheilullisia, ja itsensä vertaaminen toisiin saattaa vaikuttaa nuoren ihmisen käsitykseen omasta kehostaan.

Joissakin kilpaurheilulajeissa kehonkuvaan myös kohdistuu niin tiukkoja vaatimuksia, että ne voivat Kokon mukaan vaikuttaa lapsen ja nuoren käsitykseen itsestään.

Normaalipainoinen lapsi saattaa kokea itsensä liian lihavaksi tai liian laihaksi, koska hän ei vastaa lajiin sisään rakennettua kuvaa siitä, miltä lajia harrastavan urheilijan pitäisi näyttää.

Liitu-tutkimuksen mukaan liikunnalla ja urheiluharrastuksilla onkin selkeä yhteys lasten ja nuorten käsityksiin omasta itsestään, terveydestään ja henkisestä hyvinvoinnistaan.

Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan ”voida sanoa, että lisäämällä liikuntaa kielteiset käsitykset ja henkiset ongelmat häviäisivät”, kuten Sami Kokko huomauttaa.

Liitu kertoo, millaisena lapset ja nuoret terveytensä ja henkisen hyvinvointinsa näkevät. Varsinaisia diagnooseja heidän henkisestä tilastaan siihen ei sisälly.

Diagnoosien sijasta Liitu piirtää kuvaa tilanteesta, johon istuva elämäntapa on kouluikäisten kohdalla johtanut.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Tutkimus hahmottaa jo vuosia kestänyttä lasten ja nuorten liikunnan polarisaatiota eli kehitystä, jossa ääripäät korostuvat. Yhtäällä ovat vähän tai tuskin lainkaan liikkuvat lapset ja nuoret – ja toisaalla ne, joille seitsemän päivää liikuntaa viikossa ei tahdo riittää.

Tai kuten Liitu kertoo: yhtäällä ovat aktiiviset seitsemänvuotiaat, jotka liikkuvat ja melskaavat riemumielin tuntitolkulla joka päivä – toisaalla yhdeksäsluokkalaiset, jotka tyytyvät liikkumaan rasittavasti hikiset kahdeksan minuuttia päivässä.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Kokko huomauttaa, että saman polarisaatiokaavan mukaan vastakkaisiin ääripäihin kasautuvat myös liikunnan hyödyt ja istuvan elämäntavan mukanaan tuomat liikkumattomuuden haitat.

Kyse on eriarvoistavasta kehityksestä, jonka olemassaolon sekä Liitu että sen kanssa samaan aikaan julkaistavat jo kolmatta kertaa tehtyjen Move-mittausten tulokset vahvistavat.

Move-mittausten mukaan viides- ja kahdeksasluokkalaisten koululaisten fyysisessä toimintakyvyssä on kolmen vuoden aikana tapahtunut pientä kehitystä mutta ei oleellisia parannuksia.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Istuva elämäntapa on kova vastustaja, eikä se kohtele lasten fyysistä kuntoa lempeästi.

”Mutta miten huonossa tilanteessa oltaisiinkaan jos viime vuosina ei olisi tehty mitään [istuvan elämäntavan haittojen ehkäisemiseksi], Sami Kokko huomauttaa.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Kokon mukaan työtä pitää kuitenkin jatkaa. Hän sanoo, että vastuu liikunnan lisäämisestä kuuluu kaikille, jotka ovat tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. Yksittäisille tahoille kuten urheiluseuroille tai kouluille vastuuta ei pidä sälyttää.

”Urheiluseuroilla on hyvät mutta rajalliset mahdollisuudet lasten liikuttamiseen. Harjoituksiahan on vain tietty määrä viikossa, eikä niihin käytetty aika riitä siihen, että lapsi liikkuisi tarpeeksi. Ohjattujen harjoitusten määrän kasvattaminenkaan ei ole paras ratkaisu”, Kokko toteaa.

”Vanhempien ei myöskään pitäisi ajatella, että kun lapsi on viety seuran harjoituksiin, niin se on kuin rasti ruutuun, jonka vieressä lukee liikunta hoidettu.”

Kokon mukaan koulut tekevät oman osansa, mutta eivät nekään yksin pysty kattamaan lasten koko liikunnan tarvetta.

”Vapaa-ajan liikunta taas on perheiden ja yhteiskunnankin asia. Yhteiskunnan tulee huolehtia liikkumisen mahdollisuuksista. Perheiden vastuulla on se, miten niihin tartutaan.”

Lasten liikunnan tukitoimet ja koko liikunnan suunnittelun Kokko haluaisi räätälöidä tiettyihin tarpeisiin ja tietyille kohderyhmille paremmin sopiviksi. Yksi kohderyhmä olisivat alakoulun innokkaat seitsemänvuotiaat.

”Ettei heidän aktiivisuutensa ja intonsa liikuntaan yläasteelle lähtiessäkään hiipuisi.”

Vanhemmille, joiden lapsi nyt kamppailee henkisen hyvinvointinsa kanssa ja kokee terveytensä muita heikommaksi, Kokko sanoisi , että tukekaa lastenne liikkumista niin pitkään kuin mahdollista.

”Lapset ja nuoret pitävät vanhempien tukea tärkeänä. Se säilyy heidän mielessään pitkään.”
Urheilun luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Yhdysvaltalaisen taitoluistelijan epäillään viiltäneen luistimellaan tahallisesti eteläkorealaista kilpakumppaniaan MM-kisoissa

  2. 2

    3d-printteri takoo hevosille kenkiä Vantaalla: ”Hevosenomistajat lähettävät meille kaviosta kuvan mittojen kanssa”

  3. 3

    Krista Pärmäkoski kamppailee maailmancupin kokonaiskilpailussa myös rahasta

  4. 4

    Lahden Pelicansin kannattajilta karut terveiset Helsingin IFK:lle ennen illan ottelua

  5. 5

    Australian pääministerin mitta täyttyi tähtiurheilijan kokemista törkykommenteista, urheilija kuvaili ahdistelijoitaan eläimiksi

  6. Näytä lisää
  1. 1

    3d-printteri takoo hevosille kenkiä Vantaalla: ”Hevosenomistajat lähettävät meille kaviosta kuvan mittojen kanssa”

  2. 2

    Entinen maajoukkuehiihtäjä Kati Lehtonen kertoo Urheilulehden haastattelussa saamastaan dopingtarjouksesta ja sen hylkäämisestä: ”En olisi arvostanut sen jälkeen itseäni”

  3. 3

    MM-hiihdoista lähtenyt dopingskandaali paisuu: Syyttäjän mukaan verenvaihtoa on tapahtunut ainakin kymmenessä maassa, myös Suomessa ja Ruotsissa

  4. 4

    Norjan hiihtotähti Therese Johaug julistettiin voittajaksi, vaikka hän oli hitaampi kuin toiseksi tullut

  5. 5

    Lauri Markkanen oli kentän pistekuningas, mutta valmentaja ylisti myös rohmuttuja levypalloja

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Vimpelin Veto riemastui Donald Trumpin twiitistä ja kutsui presidentin katsomaan maailman parasta suomalaista baseballia

  2. 2

    Valtteri Bottas otti ylivoimaisen voiton ja vielä lisäpisteen nopeimmasta kierrosajasta, Kimi Räikkönen pisteille Australian F1-osakilpailussa

  3. 3

    Judoka Katri Kakko muutti Helsinkiin tavoitellakseen unelmaa maailman­mestaruudesta – Sitten hänen elämänsä romahti

    Tilaajille
  4. 4

    Norjan hiihtotähti Therese Johaug julistettiin voittajaksi, vaikka hän oli hitaampi kuin toiseksi tullut

  5. 5

    Tähtihyökkääjän pelipaidan saaneen pojan riemu vaihtui itkuun, kun aikuiset miehet repivät paidan käsistä

  6. Näytä lisää

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailman ehkä harvinaisin muumi­muki saattaa olla peräisin thaimaalaiselta jätelavalta, josta se päätyi 40 eurolla Pohjois-Pohjanmaalle

    2. 2

      Trump kuittasi Isisin kukistamisen omaksi ansiokseen – rehentely on paitsi mautonta myös totuudenvastaista

    3. 3

      Helsingin seudulla kulkee busseja, joissa penkit ovat selkä menosuuntaan – Mistä on kyse, HSL?

    4. 4

      Bernie Sanders ja Trumpin entinen YK-lähettiläs ottivat yhteen synnytyksen hinnasta ”sosialistisessa” Suomessa

    5. 5

      Juha Sipilä puhui Ylen tentissä pehmoisia velkaantumisesta ja liioitteli työmarkkinoiden surkeutta – tässä parhaat palat giffeinä

    6. 6

      Vammaiset ja vanhukset pettyivät uuteen taksilakiin – Helsingin seudulla pelkona myös taksihuijarit

    7. 7

      FT: Boeing asentaa hälytysvalot 737 Max -matkustajakoneisiin

    8. 8

      Nuohous vapautuu ja markkinoille on jo tulossa yritys, joka viranomaisten mukaan kaupittelee remontteja lainvastaisesti

    9. 9

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

      Tilaajille
    10. 10

      Vantaalaispitseriaan käveli nälkäinen mies, jolla ei ollut rahaa – omistaja Ahmet Ciray päätti alkaa jakaa ruokaa ilmaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

      Tilaajille
    2. 2

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    3. 3

      Keskellä kauniaislaista metsää on satavuotias, valtavan talon kivijalka – Taustalla on tarina Stockmannin suvun unelmasta, joka loppui tragediaan

    4. 4

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    6. 6

      Bernie Sanders ja Trumpin entinen YK-lähettiläs ottivat yhteen synnytyksen hinnasta ”sosialistisessa” Suomessa

    7. 7

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    8. 8

      Amsterdam sai tarpeekseen seksi­työläisiä pällistelevistä turisti­ryhmistä

    9. 9

      Jatkuva hyvä päivä saattaa olla merkki toksisesta positiivisuudesta

    10. 10

      ”Esitin, etten ymmärrä mistään mitään” – Nyt puhuu Iltalypsyn karjakko, jonka ikimuistoinen katse pyyhki poliitikoilla pöytää 25 vuotta sitten

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää