Yhdenvertaisuus­valtuutettu: VPS:n tumma­ihoisten pelaajien pysäyttämisestä tullissa nousee vahva epäilys etnisestä profiloinnista

Suomen tullin henkilöstön toiminnasta Vaasan satamassa nousee vahva epäilys etnisestä profiloinnista, arvioi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiähttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+pimia. Lauantai-iltana Veikkausliiga-seura Vaasan Palloseura oli palaamassa pelimatkalta Ruotsin Uumajasta, kun tullin henkilöstö pysäytti joukkueesta kaikki tummaihoiset pelaajat, kaikkiaan kuusi pelaajaa. Heidän joukossaan oli myös kolme Suomen kansalaista.

Tapauksesta kertoi tuoreeltaan VPS:n joukkueen kapteeni Sebastian Strandvall https://www.hs.fi/haku/?query=sebastian+strandvallTwitterissä.

”Saavuimme juuri joukkueen kanssa Uumajan pelireissulta Vaasan satamaan. Suomen Tullin työntekijät pysäyttivät ’satunnaisesti’ kaikki joukkueenjäsenet, joiden ihonväri ei ole valkoinen. Itketti ja hävetti”, Strandvall kirjoitti.
HS pyysi yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiää arvioimaan tapausta mahdollisen etnisen profiloinnin näkökulmasta. Pimiä oli tutustunut tapaukseen ainoastaan mediassa julkaistujen juttujen avulla.

Tullin kertoman mukaan virkailijat olivat etsimässä matkustajien joukosta tiettyä henkilöä.

”Tullin toiminta herättää kummastusta, ja minulle herää epäilys, että kyseisestä henkilöstä oli annettu tuntomerkkinä vain ihonväri, sillä tulli pysäytti kaikki tummaihoiset miehet”, Pimiä sanoo HS:lle.

Ulkomaalaislain mukaan etninen profilointi on kiellettyä. Etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan sitä, että viranomainen kuten poliisi pysäyttää henkilön hänen etnisen taustan, ihonvärin tai uskonnon perusteella.

”Kyllä meidän pitäisi oppia! Jos kyseessä olisi ollut valkoihoinen henkilö, jolla on vaikka vaalea tukka, niin olisivatko tullimiehet todellakin pysäyttäneet kaikki vaaleatukkaiset valkoihoiset henkilöt”, Pimiä ihmettelee.

Miten tilanteessa olisi sitten pitänyt toimia?

”Ensinnäkin toivoisin, että viranomaisen vihjetieto olisi ollut parempaa kuin pelkkä tieto siitä, että henkilöllä on tumma iho. Vihjetiedon pitää olla tarkemmin yksilöivää”, Pimiä korostaa.

Hän antaa esimerkin vihjetiedon yksilöivyydestä. Jos rikospaikalta löydetystä dna:sta selviää, että tekijällä on punainen tukka, poliisilla ei ole silti oikeutusta hakea kaikkia punatukkaisia kuulusteluun.

”Poliisin on pystyttävä rajaamaan epäiltyjen määrä vaikkapa ihmisiin, jotka ovat liikkuneet tiettyyn aikaan tietyllä alueella.”

VPS:n Strandvall kuvailee joukkueen järkyttyneen lauantai-illan tapahtumista.

”Kävelimme normaalisti ulos laivalta käytävää pitkin Tullin alueelle. Siinä oli kolme neljä Tullin työntekijää koiran kanssa. Ensin he näyttivät pysäyttävän kaikki meidän pelaajat. Huomasimme, että he ottivat meistä sivuun vain ei-valkoiset pelaajat”, Strandvall sanoi HS:lle.

”Jäin odottamaan, onko tilanteessa jotain hämminkiä. Tullin työntekijät ärähtivät, että tämä tilanne ei ole teille.”

”Tuli huono olo siitä. Juttelimme siitä, ja olimme järkyttyneitä bussissa. Kaikki olivat sitä mieltä, että tapaukseen pitää puuttua, ja siksi twiittasin siitä.”

VPS:n päävalmentajan Petri Vuorisen https://www.hs.fi/haku/?query=petri+vuorisenmukaan pysäytettyjen joukossa olivat jamaikalainen Steven Morrisseyhttps://www.hs.fi/haku/?query=steven+morrissey, kamerunilainen Alain Richard Ebwellehttps://www.hs.fi/haku/?query=alain+richard+ebwelle, Xhane Reidhttps://www.hs.fi/haku/?query=xhane+reid sekä Suomen kansalaiset Momodou Sarrhttps://www.hs.fi/haku/?query=momodou+sarr, Fabrice Gatambiyehttps://www.hs.fi/haku/?query=fabrice+gatambiye ja Samba Sillahhttps://www.hs.fi/haku/?query=samba+sillah.

”Se oli outoa, että vain meidät kuusi otettiin sivuun. Yksi viranomaisista tunnisti minut, joten minulta ei kysytty henkilöpapereita”, Morrissey sanoi tapauksesta.

Gatambiyen mukaan heille ei kerrottu perusteita pysäytykseen.

”Se oli tosi hämmentävää. Kävelimme joukkueena ulos laivasta, ja sitten meidät tummaihoiset otettiin sivuun.”

Gatambiyen mukaan hän harkitsee kantelun tai rikosilmoituksen tekemistä tapauksesta.

”Voisin kyllä harkita, koska oli tuo ihan järjetöntä.”

Pysäytetyt oli otettu tullijonosta sivuun tullitarkastajien huoneeseen, ja heiltä oli kysytty henkilöpapereita.

Kaikilla pysäytetyillä oli yllään VPS:n edustusjoukkueen asu.

Eräs pysäytetty pelaaja oli sanonut, että tilanne oli kaikkein rasistisin, jossa hän oli ollut Suomessa. Tiettävästi tullivirkailijat olivat olleet ihmeissään, kun osa pysäytetyistä pelaajista puhui suomea.

Osa VPS:n pelaajista oli menossa näiden pysäytettyjen mukana tarkastukseen, mutta heille oli sanottu, että te voitte mennä.

”Odotimme pysäytettyjä, kun he tulivat muiden jälkeen”, Vuorinen sanoi HS:lle.

”Bussissa pelaajat keskustelivat siitä, miten pelaajia oli eroteltu.”

Tullin valvontajohtajan Sami Rakshitinhttps://www.hs.fi/haku/?query=sami+rakshitin mukaan laivalla oli tullin kohdehenkilö.

”Hänet on haluttu tarkastukseen, ja häntä on etsitty. Meillä ei ole ollut kohdehenkilön kuvaa käytettävissä. Sen takia on selvitetty matkustusasiakirjoja, jotta löytäisimme kohdehenkilön”, Rakshit sanoi HS:lle.

Oliko henkilö epäilty jostain rikoksesta?

”En voi kommentoida.”

Miksi pelaajille ei ole kerrottu perustetta tarkastukseen?

”Kenellekään ulkopuoliselle ei kuulu se, mitä olemme tekemässä. Näihin pelaajiin ei ole kohdistettu tullitarkastusta, heiltä on ainoastaan kysytty henkilöpaperit”, Rakshit sanoi.

Tullilain pykälien yksityiskohtaisissa perusteluissa kuitenkin sanotaan, että henkilö, jolta henkilötietoja kysytään, olisi oikeus saada tieto kyselyn perusteesta.

Momodou Sarr ja Fabrice Gatambiye kertoivat, etteivät tilanteessa kysyneet perusteluita henkilöllisyyden tarkastamiselle.

”Olin aika väsynyt, ja luulin, että kyseessä on vain satunnainen rutiinitarkastus. Tein vain, kuten käskettiin. Sitten huomasin, että ympärillä oli pelkkiä tummaihoisia pelaajia. Se oli hämmentävää”, Gatambiye sanoi.

Gatambiye ei kuullut kenenkään muunkaan kysyvän.

Rakshitin mukaan kohteena ollut henkilö löytyi laivalta. Rakshitin mukaan kohde ja tarkastus oli kirjattu asianmukaisesti.

”Ei ole mitään syytä epäillä, että tässä olisi tapahtunut mitään virheellistä. Pahoittelen ikävää kokemusta ja häiriöitä.”

Tutkija: ”Pelkkä kohdehenkilön olemassaolo ei tee viranomaisten toiminnasta hyväksyttävää”

Ulkomaalaisvalvonnasta väitöskirjaa Helsingin yliopistolla tekevän Markus Himasenhttps://www.hs.fi/haku/?query=markus+himasen mukaan tapaus kuulostaa tutulta.

”Meidän Pysäytetyt-tutkimushankkeessamme oli samankaltaisia kokemuksia ihmisillä satamissa, kun oli tultu esimerkiksi Ruotsista Suomeen. Joissakin tapauksissa oli mahdotonta tietää, mikä viranomainen teki tarkastuksen. Yhteistä niille oli, että oli ainoana ei-valkoisena tullut poimituksi jostakin joukosta esimerkiksi satamassa”, Himanen sanoi.

Himasen mukaan viranomaisen pitäisi aina kertoa perusteet toimenpiteelle, jos ei ole erityisiä syitä olla sitä kertomatta.

Kuulostaako tapaus etniseltä profiloinnilta, joka on kiellettyä?

”Tapauksessa on ongelmallista, että perusteita pysäytykseen ei ole kerrottu eikä ole kerrottu syytä, miksi ei ole kerrottu perusteita. Tullin selvityksestä ei selviä, miksi joukkueen valkoisia pelaajia on kohdeltu eri tavalla. Pelkkä kohdehenkilön olemassaolo ei tee viranomaisten toiminnasta hyväksyttävää.”

Himanen toivoo, että asiaa selvitetään tarkemmin.

VPS:n pysäytettyjen pelaajien on mahdollista kannella tapauksesta yhdenvertaisuusvaltuutetulle, oikeusasiamiehelle, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tai tehdä siitä rikosilmoitus.

Viime vuonna julkistetussa Pysäytetyt-tutkimushankkeessa todettiinhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005627045.html, että etninen profilointi eli ihmisen poimiminen joukosta ihonvärinsä tai rodullisten piirteidensä takia on Suomessa niin yleistä, että se on ongelma.

Tutkimuksen mukaan tavallisin tapa kokea etnistä profilointia on tulla pysäytetyksi väkijoukosta henkilöpaperien tarkistamiseksi. Näin tapahtui haastateltujen mukaan etenkin rautatie- ja metroasemilla, lentoasemilla, satamissa ja kauppakeskuksissa.

Tullivirkailijan on kerrottava syy henkilöllisyyden selvittämiseen

Tullin virkailijalla on käytössään eriasteisia keinoja salakuljetuksen ja vaikkapa etsintäkuulutettujen henkilöiden paljastamiseen.

Kevyin henkilöön kohdistuva keino on niin sanottu puhuttelu. Tullivalvontaohjeiden mukaan puhuttelulla tarkoitetaan tulliviranomaisen esittämiä kysymyksiä vaikkapa matkan tarkoituksesta. Puhuttelu on suoritettava hienotunteisesti ja siten, että siitä aiheutuu henkilölle mahdollisimman vähän haittaa.

Huomaamattomuuden ja hienovaraisuuden periaatteet on ohjeistuksen mukaan otettava huomioon erityisesti EU:n sisärajoilla.

Tullivalvontaohjeiden mukaan puhuttelu on tullitarkastusta edeltävä, lievempi toimenpide.

Voimassa oleva tullilaki astui voimaan vuonna 2016. Siinä määritellään tulliviranomaisen toimenpiteet, joita varten viranomaiselle on myönnetty toimivaltuuksia. Tullin käyttämä termi tullitarkastus mainitaan laissa vain kerran, eikä se ole virallinen termi tullitoimenpiteille.

Tullin toimivaltuuksia ovat muun muassa henkilöllisyyden selvittäminen, henkilön pysäyttäminen ja henkilöön kohdistuva etsintä.

Lakitekstissä lukee, että jos tullitoimenpide kohdistuu henkilön vapauteen, sen perusteesta on kerrottava. Lakiin liittyvän hallituksen esityksessä kuitenkin sanotaan, että jos ihmisen henkilöllisyyttä selvitetään, hänellä on oikeus saada tieto henkilöllisyyskyselyn perusteista. Vastaava periaate on poliisin suorittamien henkilöllisyyskyselyiden kohdalla.

Jos henkilö ei suostu näyttämään henkilöpapereitaan, tullivirkailija voi etsiä niitä henkilön tavaroista. Vastentahtoinen henkilö voi myös joutua vuorokaudeksi kiinniotetuksi.