Barnakkeleiden piinaama Tapio Lehtinen oli tahtomattaankin ympäristöystävällinen purjehtija, myrkkymaali veneen pohjassa on tehty tappamaan

Yksinpurjehtija Tapio Lehtistähttps://www.hs.fi/haku/?query=tapio+lehtista piinasivat Golden Globe -maailmanympäripurjehduksella veneen pohjaan kiinnittyneet äyriäiset, kuten hanhenkaulat eli barnakkelit. Ne vaikeuttivat veneen ohjattavuutta tuulessa ja hidastivat sen vauhtia.

Lehtisen kilpakumppanilla Jean-Luc Van Den Heedellähttps://www.hs.fi/haku/?query=jean-luc+van+den+heedella ei samanlaista ongelmaa ollut, sillä hänen veneensä pohja oli maalattu valtameriolosuhteisiin tarkoitetulla myrkkymaalilla. Lehtisen veneen pohjassa myrkkymaalia ei ollut, sillä myrkkymaalisäännöt ovat Itämeren rantavaltioissa erilaiset kuin valtamerien äärellä sijaitsevissa maissa.

Ilman hanhenkaulojen, merirokon ja muiden pohjaan tarttuneiden äyriäisten lisäpainoa Lehtinen olisi kamppaillut kisan kärkisijoista. Nyt matka kesti 322 päivää, ainakin kuukauden liian kauan.

Mutta olisiko vene voitu maalata Suomessa valtameriolosuhteisiin tarkoitetulla maalilla, kun Lehtinen ei purjehtinut sillä Itämerellä, vaan kuljetti sen laivalla Belgiaan? Saako Suomessa ylipäätään maalata venettä valtamerille soveltuvilla aineilla?

”Ei, ei meillä saa. Meillä saa maalata vain niillä valmisteilla, mitkä Tukes on hyväksynyt Suomeen käytettäväksi”, kertoo ylitarkastaja Jaana Pasanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jaana+pasanen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

Huviveneille ja suurille laivoille on hyväksytty omat valmisteensa. Lehtisen vene luokitellaan maalivalmisteiden osalta huviveneiden luokkaan. Valtamerilaivoille on hyväksytty huviveneitä vahvemmat maalit.

Mutta mitä haittaa valtameriveneisiin tarkoitetuista myrkkymaaleista on?

Kaikki myrkkymaalit on luokiteltu ympäristön kannalta vaarallisimpaan luokkaan, Pasanen kertoo. Ne ovat myrkyllisiä kaikille vesieliöille ja aiheuttavat pitkäaikaista haittaa. Lisäksi ne ovat haitallisia ihmisen terveydelle.

Pasasen mukaan anti-foulingvalmisteet ovat biosidivalmisteita, jotka on suunniteltu tappamaan ja tuhoamaan eliöitä. Ne ovat myrkyllisiä muillekin eliöille kuin niille, joita varten ne on tarkoitettu.

Valmisteiden tavallisesti sisältämä kupari ja sinkki ovat alkuaineita, eivätkä ne hajoa päästessään ympäristöön. Ne kertyvät ennen pitkää sedimenttiin ja maaperään.

”Ne heikentävät kasvien ja levien yhteyttämistä, ja muun muassa vähentävät vesieliöiden, kuten kalojen lisääntymistä. Valmisteista vapautuu koko maalin käyttöiän ajan biosidista tehoainetta kuten kuparia, joka on myrkyllistä vesieliöille ja estää näin eliöiden kiinnittymisen veneen pohjaan.”

Suomessa on myrkkymaalien suhteen eri säännöt kuin esimerkiksi Golden Globe -purjehduskilpailun lähtö- ja maalimaassa Ranskassa. Se johtuu Pasasen mukaan siitä, että ympäröivä merialue on erilainen.

”Meillä on murtovesiallas [Itämeri], joten täällä ei tarvitse käyttää sellaisia myrkkypitoisuuksia maaleissa kuin Ranskassa.”

Jotta Lehtinen olisi saanut veneeseensä samat aineet kuin kilpakumppani, olisi vene siis täytynyt maalata vasta Ranskassa tai Belgiassa. Lehtinen kertoi kilpailunhttps://www.hs.fi/urheilu/art-2000006112391.html jälkeen, että olisi tehnyt näin, jos olisi tiennyt, ettei maalaaminen Suomessa ole mahdollista. Hän kertoo kuitenkin saaneensa väärää tietoa siitä, millainen maali veneeseen oli tulossa.

Suomessa ja Ruotsissa on 2000-luvulta lähtien arvioitu anti-fouling -valmisteiden eli kiinnittymisenestovalmisteiden ympäristö- ja terveysriskit. Kummassakin maassa on käytetty ympäristöriskinarvioinnissa omaa kansallista skenaariota eli mallia, jolla on laskettu pitoisuudet ympäristöön, veteen ja sedimenttiin.

”Laskemme veteen ja sedimenttiin tulevat kuparipitoisuudet ja arvioimme, tuleeko niistä riskiä vesieliöille. Sitten olemme hyväksyneet sellaisia valmisteita, joissa riski on mahdollisimman pieni.”

Aiemmin esimerkiksi Ranska ei Pasasen mukaan ole tehnyt vastaavanlaisia ympäristöriskinarviointeja, mutta nyt kaikki EU-maat ovat tekemässä riskiarvioita yhteisten EU-mallien mukaan.

Kaikilla Euroopan mailla ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan voi olla samoja sääntöjä myrkkymaalien suhteen, juuri ympäröivien merialueiden erilaisuuden vuoksi. Esimerkiksi suolainen Välimeren alue, jossa eliöiden kirjo on suuri ja ne tarttuvat veneenpohjaan, on hyvin erilainen kuin vaikkapa Itämeri, Pasanen kuvaa.

”Jokaiselle merialueelle on oma ympäristöaltistusskenaario eli se malli, jolla riskiä lasketaan.”

Suomi hyväksyy valmisteet Itämeri-mallin pohjalta, Ranska puolestaan katsoo asiaa Välimeren, Pohjanmeren ja Atlantin näkökulmasta.

”Heillä tulee olemaan markkinoilla vahvempia valmisteita kuin meillä, koska heillä on erilaisia organismeja. Siellä on kaikennäköistä sellaista pohjaan kiinnittyvää eliötä, mitä meillä ei ole täällä. Säännöt määräytyvät maiden tarpeiden mukaan.”

Pasanen kertoo, että esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa tavoitellaan siirtymistä kokonaan pois anti-fouling -valmisteiden käytöstä.

”Saksassa ympäristöjärjestöt ovat ajamassa sitä, että vuonna 2030 huviveneissä ei käytettäisi juuri ollenkaan biosidisia anti-fouling -valmisteita.

Mutta onko olemassa myrkyttömiä maaleja, jotka estäisivät eliöiden kiinnittymisen?

Pasasen mukaan jokainen maali on jollain tavalla ongelmallinen, sillä ne sisältävät liuottimia ja muita haitallisia aineita. On kuitenkin olemassa kovapintaisia maaleja, joissa ei ole biosidisia tehoaineita, kuten kuparia. Niiden tehokkuus perustuu pääasiassa liukkaaseen pintaan, johon on vaikea tarttua. Ne ovat todennäköisesti parempi vaihtoehto nykymaaleille.

Kovapintaisten maalien kanssa veneenpohja täytyy kuitenkin pitää puhtaana. Pasasen mukaan sitä tulee harjata ja nostaa vene välillä ylös maihin. Pelkkä maalaus ei riitä.

”Siihen tulee kuitenkin hieman limaa. Ja kun siihen tulee limaa, siihen saattaa tulla merirokkoa ja levää.”

On myös olemassa myös ultraäänilaitteita, joiden avulla veneen pohja pyritään pitämään puhtaana. Niiden valmistaja lupaa, ettei ultrakorkeista taajuuksista olisi haittaa mereneläville. Laitteiden tehokkuudesta ei Pasasen mukaan ole yksimielisyyttä.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan luonnollisen äänimaiseman merkittävästi ylittävä melu voi aiheuttaa haittaa eläinpopulaatioille. Vedenalainen melu häiritsee kalojen ja merinisäkkäiden viestintää ja voi aiheuttaa muutoksia niiden käyttäytymisessä. Melu voi aiheuttaa jopa fyysisiä vaurioita.

Tukes arvioi, että vedenalaiseen meluun voi tulla kansainvälisiä rajoitteita, jotka voivat vaikuttaa myös ultraäänilaitteiden käyttöön.

Lehtiselle näistä laitteista ei kuitenkaan olisi ollut apua, sillä Golden Globe-kilpailussa ei saa käyttää modernia purjehdusteknologiaahttps://www.hs.fi/urheilu/art-2000005651398.html, jota ei ole ollut käytössä 50 vuotta sitten. Tuolloin Robin Knox-Johnston https://www.hs.fi/haku/?query=robin+knox-johnstonvoitti ensimmäisen vastaavan kilpailun.