Kuvat savusaunan edustalta tiivistävät tarinan suunnistajien pitkästä ystävyydestä

Kaksi teinipoikaa, tumma- ja vaaleatukkainen, poseeraa kuvassa pyyhkeet lanteilla vanhan savusaunan edustalla.

Ja sitten sama asetelma 13–14 vuotta myöhemmin, kun he parransänkineen ovat jo aikuisia miehiä.
Näihin kahteen kuvaan tiivistyy kiehtova tarina urheilun mukanaan tuomasta ystävyydestä.

Nyt kuvan kaksikko tavoittelee huippusuunnistajina Jukolan viestin voittoa Tampereen Pyrinnön joukkueessa.

Tamperelainen Severi Kymäläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=severi+kymalainen, 28, ja sveitsiläinen Florian Howaldhttps://www.hs.fi/haku/?query=florian+howald, 27, tapasivat ensimmäisen kerran 12-vuotiaiden sarjan palkintojenjaossa vuoden 2003 Fin5-suunnistusviikolla. Howald oli tullut vanhempiensa kanssa Suomeen suunnistusmatkalle.

Tuolloin kaksikko ei vielä sen kummemmin kiinnittänyt huomiota toisiinsa, mutta muutama viikko myöhemmin tapaaminen palkintokorokkeella toistui Sveitsin vuoden 2003 MM-kisojen niin sanotuissa yleiskilpailuissa.

”Jotenkin tapasimme uudelleen Sveitsissä. Uskon sen olleen aika ratkaisevaa, että tapasimme ensin Suomessa ja sitten Sveitsissä. Aluksi tuossa iässä ei juuri puhuta toiselle, varsinkin jos hän puhuu eri kieltä. Mutta kun tavattiin uudelleen, aloin muistaa tämän vaalean kaverin”, Howald muistelee.

Kymäläisen mielestä kaksikon vanhemmilla oli iso rooli yhteyden syntymisessä.

”12-vuotiaana ei luonnostaan ruveta juttelemaan. Olin silloin saksankielisessä koulussa, ja se oli osasyy, miksi vanhempani ehkä halusivat, että minulla on saksankielisiä kavereita”, Kymäläinen sanoo.

Kymäläinen muistelee, että alussa he todella puhuivat saksaa toisilleen ja ryhtyivät ihan vanhanaikaiseen kirjeenvaihtoon.

”Mutta taisimme aika pian vaihtaa kielen englantiin”, Howald sanoo.

Seuraavana kesänä Howald tuli uudelleen Suomeen Fin5-rastiviikolle ja muistelee voittaneensa 13-vuotiaiden kokonaiskilpailun.

”Sinä johdit neljän kisan jälkeen, ja viimeisessä osakilpailussa yritin kovasti ottaa kiinni. Sen seurauksena tein lopussa ison virheen”, Kymäläinen naurahtaa.

Palkinnoksi Howald muistaa saaneensa Suomen luonnosta kertovan suomenkielisen kirjan.

”Katselin niitä hienoja kuvia ja mietin, mitä teen tällä, kun en ymmärtänyt kieltä. Silloin aloin tajuta, että minun pitää oppia suomea”, Howald sanoo.

Howald tarttui pikku hiljaa kielihaasteeseen, ja nyt hän osaa Suomea niin hyvin, että haastattelu voitaisiin tehdä ihan hyvin myös suomeksi.

Kun kaveruus oli päässyt alkuun, Howald tuli kesällä itsekseen viikoksi Kymäläisten vieraaksi Tampereelle.

Noilta ajoilta on peräisin myös alussa mainittu kuva savusaunan edustalta. Savusauna sijaitsee Orivedellä Kymäläisen isovanhempien kesäpaikassa.

Seuraavana keväänä Kymäläinen matkusti viikoksi vastavierailulle Sveitsiin.

Howald on edustanut Tampereen Pyrintöä 15-vuotiaasta alkaen, ja kieltä hän on opetellut aktiivisesti siitä lähtien, enimmäkseen kantapään kautta.

”Seurassa minulle puhuttiin englantia, mutta keskenään ihmiset juttelivat suomeksi. Se oli aluksi ihan ok, mutta olin tavallaan ulkopuolinen. Vähitellen huomasin, että olisi parempi osata suomea.”

Kymmenen vuotta sitten lukion päätyttyä Howald asui talvella puolisen vuotta Tampereella pyrintöläisen pariskunnan luona. Myöhemmin hänestä tuli pariskunnan pojan kummi.

”Jo sitä ennen olin päättänyt panostaa kielen opiskeluun.”

Kotimaassaan Howald opetteli kielen perusteita yksityistunneilla.

”Kiinnostuin siitä yhä enemmän. Kun asuin talven Suomessa, opiskelin suomea avoimessa yliopistossa. Perheessä he puhuivat minulle vain suomea 3–4 viikon jälkeen. Olen aina sanonut, että olen oppinut suomen kielen pääasiassa kadulla, kuuntelemalla ihmisiä.”

Howaldin perheessä Suomi on ollut jo pitkään suosittu lomakohde. Hänen isovanhemmillaan oli tapana käydä Ylläksellä hiihtämässä, ja nykyään perheellä on siellä mökki.

”Myös vanhempani alkoivat saada suomalaisia ystäviä. Lopulta mökki hankittiin melko spontaanisti, ja nyt se on toinen kotimme. Äitini viettää siellä vuosittain yhteensä pari kuukautta.”

Myös Kymäläinen on leireillyt useita kertoja Ylläksellä Howaldin perheen mökillä.

Nyt Howald on moninkertainen MM-mitalisti, ja Kymäläinenkin on maajoukkuemies.

Kaksikko on yhtä mieltä siitä, että ystävyys on auttanut heitä eteenpäin huippu-urheilijan uralla.

”Kaikki nämä kokemukset ovat auttaneet paljon. Suomessa olen saanut erilaista taitoharjoittelua, mutta kyse on myös erilaisesta harjoittelukulttuurista. Täällä olen huomannut, että voin juosta kolme tuntia, eikä siitä ole haittaa.”

Viime vuosina Howald on myös päässyt talvisin Punakoneen eli Pyrinnön miesten edustusryhmän talvileireille Espanjaan ja Portugaliin.

”Ne ovat olleet täydellisesti järjestettyjä. Myös pääsy mukaan suurviesteihin on ollut tärkeää kehittymisen kannalta.”

Kymäläinen on puolestaan leireillyt keväisin Sveitsissä.

”Se on ollut etuoikeus nuoresta lähtien. Kokemukset sikäläisistä hyvin erilaisista maastoista ovat olleet arvokkaita. Olen päässyt myös mukaan Florianin ja hänen kavereittensa leireille. Ilman ystävyyttä se ei olisi ollut mahdollista.”

Vaikka huippusuunnistuksen maailmassa on paljon kansainvälisiä ystävyyssuhteita, Howald ja Kymäläinen uskovat oman ystävyytensä olevan silti ainutlaatuista, koska se on alkanut niin nuorena.

”Ne savusaunan edessä otetut kuvat on niin mukavia. Niitten välisenä aikana moni asia on muuttunut. Ne kuvat kertovat, miten olemme kehittyneet, mutta olemme silti läheisiä ja samassa joukkueessa”, sanoo Howald.

Jukolassa Howald on kuulunut Tampereen Pyrinnön ykkösjoukkueeseen vuodesta 2010 lähtien. Kymäläinen pääsi mukaan kaksi vuotta myöhemmin.

Tällä kertaa Kymäläinen suunnistaa kakkososuuden, ja Howald on jo viidettä kertaa ankkuri.

Heidän mielestään Punakone ei ole viime vuosina saanut läheskään kaikkea irti Jukolassa, kun mukana on ollut vähän epäonneakin.

Selvästi paras sijoitus, kolmas, tuli kaksi vuotta sitten Joensuussa.

”Tiedämme tarkkaan, mitä meidän pitää tehdä pärjätäksemme. Tärkein tavoite on se, että jokainen onnistuu sen mukaan, mitä kultakin odotetaan. Jos se onnistuu, olemme todella korkealla”, Kymäläinen sanoo.

”Kyse on siitä, että joukkuehenki pysyy korkealla ja jokainen tekee varmaa perustyötä maastossa. Silloin pääsemme siihen, mistä unelmoimme”, sanoo Howald.

Jukola on taas suurempi kuin koskaan, Suomen ykkössuunnistaja ei odota nautinnollista menoa

Suomen tämän hetken ykkössuunnistaja Marika Teinihttps://www.hs.fi/haku/?query=marika+teini edusti aikaisemmin oululaista SK Pohjantähteä, jonka riveissä paras sijoitus Venlojen viestissä oli kolmas.

Nyt viime viikonlopun maailmancupissa toiseksi ja kolmanneksi sijoittunut Teini edustaa norjalaista huippujoukkuetta Haldenia, mutta odotukset Jukolan aattona eivät olleet järin korkealla.

Teini arvioi, että Kangasalan kilpailumaasto ei sovi nelikolle, jossa hänen lisäkseen suunnistaa kaksi sveitsiläistä ja yksi norjalainen maajoukkuenainen. Teini on ankkuri.

”Kukaan meistä ei ole kotonaan tässä maastossa. Tämä maasto voi olla vaikea erityisesti noille meidän sveitsiläisille. Vaikka itse olen kotoisin sadan kilometrin päästä, olen vähän vältellyt näitä hämäläismaastoja”, Teini naurahti perjantaina Jukolan kilpailukeskuksessa.

Teini on muiden huippujoukkueitten suunnistajien tavoin käynyt Jukolan harjoitus- ja mallimaastoissa.

”Aika työstöä siellä vaaditaan koko ajan. On siellä hienoakin maastoa, talousmetsää mutta myös ryteikköä. Ei mitään kovin nautinnollista”, Teini sanoi.

Venlojen viestin voittajasuosikkeja ovat ainakin voittoa puolustava ja maailman parhaan naissuunnistajan Tove Alexanderssonin https://www.hs.fi/haku/?query=tove+alexanderssonintähdittämä ruotsalainen Stora Tuna ja Tampereen Pyrintö.

Jukolan viestissä kärkeen ovat ehdolla voittoa puolustava Koovee, toinen tamperelaisjoukkue Pyrintö, joensuulainen Kalevan Rasti, Halden sekä toissa vuoden voittaja IFK Göteborg, joka tosin ei saa jalkeille parasta kokoonpanoaan kahden runkosuunnistajan loukkaantumisen takia.

Kangasalla suunnistetaan jälleen kaikkien aikojen suurin Jukola.

Viikonloppuna rasteja etsii järjestäjien perjantaina ilmoittaman tiedon mukaan 20 632 suunnistajaa 23 maasta.

Viime vuonna Hollolan Jukolassa tehty ennätys rikkoutuu noin 800:lla, ja osanottajien määrä nousee ensi kertaa yli 20 000:n.

Lauantaina iltapäivällä käytävään Venlojen viestiin on ilmoittautunut 1 721 nelikkoa eli 6 884 naista.

Lauantaina klo 23 alkavaan ja sunnuntaiaamuun jatkuvaan Jukolaan on lähdössä 1 964 seitsikkoa eli 13 748 suunnistajaa.

Käytännössä suunnistajien kokonaismäärä on jonkin verran pienempi kuin edellä mainittu lukumäärä, sillä naiset voivat osallista myös Jukolan viestiin, ja monet haluavat suunnistaa molemmissa viesteissä.

Eniten joukkueita Venlojen viestiin on ilmoittanut Tampereen Pyrintö, joka saa jalkeille peräti 30 nelikkoa. Jukolassa eniten joukkueita, 17, on Helsingin Suunnistajilla.

Yle näyttää Jukolan tapahtumat suorilla lähetyksillä.