Urheilu
EU ei olekaan kieltämässä kumirouhetta jalkapallokentiltä: ”Tutkimme, miten rouheesta saisi ympäristöystävälli
”EU harkitsee kulmapotkujen ja paitsion kieltämistä. Laita tämä juttuun, niin katsotaan, millainen kohu nousee”, sanoo Euroopan komission tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen https://www.hs.fi/haku/?query=anna-kaisa+itkonenja nauraa puhelimessa Brysselissä.
No, paitsioita tai kulmapotkuja ei olla kieltämässä. Itkonen kertoo myös, että Euroopan unioni ei ole myöskään kieltämässä kumirouhetta tekonurmikentiltä.
”Welt am Sonntag otti hiukan mutkia suoriksi”, Itkonen toteaa.
Tällä Itkonen tarkoittaa viikonloppuna saksalaislehdessä julkaistua juttua, jossa sanottiin EU:n kieltävän nykyiset tekonurmikentät. Asiasta uutisoitiin sen jälkeen laajastihttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006182066.html.
Itkonen myöntää, että jutun taustalla on Euroopan unionissa meneillään oleva selvitys, joka liittyy puolitoista vuotta sitten aloitettuun muovistrategiaan. Se sisältää muun muassa EU:n päätöksen kieltää juomien muovipillit.
Osana tätä muovistrategiaa komissio on pyytänyt Helsingissä sijaitsevaa Euroopan kemikaalivirastoa tutkimaan, miten turhaa muovia voitaisiin korvata ihmisten päivittäisessä toiminnassa.
”Kemikaalivirasto on tehnyt selvityksen, jossa on lueteltu kaikki mahdolliset haitalliset muovit ja kumit, jotka ovat tällä hetkellä käytössä”, Itkonen kertoo.
Nyt on aloitettu julkinen kuuleminen, johon on tarttunut muun muassa Euroopan jalkapalloliitto Uefa. Kuuleminen päättyy syyskuussa ja tulokset tuodaan Euroopan komissiolle keväällä 2020. Tämän jälkeen jäsenmaiden kanssa käydään poliittinen keskustelu siitä, mitä asialle tehdään.
”Tämä ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että kaikki kemikaaliviraston listalla olevat muovit kielletään.”
Jalkapallopiireissä on noussut kohu, koska listalla on muovikomponentteja, joita käytetään myös tekonurmissa. Vaikka ne kiellettäisiinkin, mitään ei tapahtuisi pitkään aikaan.
”Kyseessä on pidempiaikainen kuvio, jossa selvitetään, onko esimerkiksi kumirouheesta mahdollista tehdä jollain tavalla ympäristöystävällisempää. Jos ei ole, sitten ei ole, mutta todennäköisesti on”, Itkonen selventää.
”Mitään ei lopeta siten, että EU vain kieltäisi jotain yhden päivän aikana, mistä seuraisi kunnille ja seuroille järkyttäviä kustannuksia.”
Itkonen vielä korostaa, että EU ei määrää mitään välittömillä kielloilla.
”Mikään lainsäädäntö ei astu voimaan siten, että kaikki vanhat tuotteet pitää heittää roskiin samantien. Puhutaan vuosien siirtymäajasta.”
No, paitsioita tai kulmapotkuja ei olla kieltämässä. Itkonen kertoo myös, että Euroopan unioni ei ole myöskään kieltämässä kumirouhetta tekonurmikentiltä.
”Welt am Sonntag otti hiukan mutkia suoriksi”, Itkonen toteaa.
Tällä Itkonen tarkoittaa viikonloppuna saksalaislehdessä julkaistua juttua, jossa sanottiin EU:n kieltävän nykyiset tekonurmikentät. Asiasta uutisoitiin sen jälkeen laajastihttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006182066.html.
Itkonen myöntää, että jutun taustalla on Euroopan unionissa meneillään oleva selvitys, joka liittyy puolitoista vuotta sitten aloitettuun muovistrategiaan. Se sisältää muun muassa EU:n päätöksen kieltää juomien muovipillit.
Osana tätä muovistrategiaa komissio on pyytänyt Helsingissä sijaitsevaa Euroopan kemikaalivirastoa tutkimaan, miten turhaa muovia voitaisiin korvata ihmisten päivittäisessä toiminnassa.
”Kemikaalivirasto on tehnyt selvityksen, jossa on lueteltu kaikki mahdolliset haitalliset muovit ja kumit, jotka ovat tällä hetkellä käytössä”, Itkonen kertoo.
Nyt on aloitettu julkinen kuuleminen, johon on tarttunut muun muassa Euroopan jalkapalloliitto Uefa. Kuuleminen päättyy syyskuussa ja tulokset tuodaan Euroopan komissiolle keväällä 2020. Tämän jälkeen jäsenmaiden kanssa käydään poliittinen keskustelu siitä, mitä asialle tehdään.
”Tämä ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että kaikki kemikaaliviraston listalla olevat muovit kielletään.”
Jalkapallopiireissä on noussut kohu, koska listalla on muovikomponentteja, joita käytetään myös tekonurmissa. Vaikka ne kiellettäisiinkin, mitään ei tapahtuisi pitkään aikaan.
”Kyseessä on pidempiaikainen kuvio, jossa selvitetään, onko esimerkiksi kumirouheesta mahdollista tehdä jollain tavalla ympäristöystävällisempää. Jos ei ole, sitten ei ole, mutta todennäköisesti on”, Itkonen selventää.
”Mitään ei lopeta siten, että EU vain kieltäisi jotain yhden päivän aikana, mistä seuraisi kunnille ja seuroille järkyttäviä kustannuksia.”
Itkonen vielä korostaa, että EU ei määrää mitään välittömillä kielloilla.
”Mikään lainsäädäntö ei astu voimaan siten, että kaikki vanhat tuotteet pitää heittää roskiin samantien. Puhutaan vuosien siirtymäajasta.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Jalkapallo Seuraa
- Euroopan unioni Seuraa
- Ympäristö Seuraa
- Ismo Uusitupa Seuraa
Kommentit