Urheilu
Veikkauksen monopolilla on kaksi tietä, joista toinen on epätodennäköinen
Valtion rahapeliyhtiö Veikkaus on ollut viime viikot kenties historiansa hurjimmassa ryöpytyksessä.
Syynä myrskyyn on yhtiön pelisilmän pettäminen mainonnassa. Veikkauksen monopoliaseman oikeutus on pelihaittojen ehkäisyssä, mutta kritisoiduissa mainoksissa pelaaminen rinnastettiin muun muassa kahvinjuontiin.
Veikkaus veti kohua herättäneet mainokset poishttps://www.hs.fi/talous/art-2000006196071.html ja on harrastanut sen jälkeen itseruoskintaa sekä luvannut tarkastella kriittisesti prosessejaan.
Veikkauksen tulevaisuuden kannalta mainoskohu voi osoittautua merkittäväksi. Ensinnäkin yhtiön maine kärsi isoja kolhuja. Lisäksi paine markettien peliautomaattien siirtämisestä omiin tiloihin kasvoi entisestään. Se rokottaisi Veikkauksen tulosta ja haittaisi yhtiön toista tehtävää eli rahan tuottamista Suomen valtiolle.
Mainos- ja pelikonekohinan alle on jäänyt se, että nyt käydään kovaa kamppailua koko monopolin tulevaisuudesta. Yksinoikeusjärjestelmä on Euroopassa harvinaisuus, eikä se ole Suomessakaan enää välttämättä paras malli eri tehtävien hoitamiseen.
Suomen poliittisten päättäjien silmissä Veikkauksen monopolin oikeutus kulminoituu peliongelmien ehkäisemisen lisäksi rahan tuottamiseen valtiolle.
Onnistuminen tässä on koko ajan vaikeampaa, sillä suomalaiset saavat pelata rahoillaan vapaasti myös ulkomaisten yhtiöiden urheilu- ja muita nettipelejä.
Ne ovatkin suosittuja. Arvioiden mukaan jo yli 40 prosenttia Suomen pelimarkkinasta on verkossa ja tästä 35–50 prosenttia on ulkomaisten yhtiöiden hallussa. Lisäksi niiden suosio kasvaa koko ajan.
Voi kysyä, onko yksinoikeusjärjestelmä perusteltu, jos merkittävä osa suomalaisten rahapelaamisesta tapahtuu monopolin ”kontrollijärjestelmän” ulkopuolella ja samalla sen tuomat tulot pienenevät.
Veikkaus on Suomen tunnetuimpia brändejä ja instituutio, mutta monopoli itsessään ei ole valtiolle välttämätön.
Yhtä hyvin Suomi voi kerätä tuottoja myymällä lisenssejä kaikille halukkaille peliyhtiöille ja verottamalla näitä parhaansa mukaan. Näin toimitaan useimmissa muissa EU-maissa.
Pelihaittoja valtio voi yrittää säädellä lisenssiehdoilla. Niiden toteutumista valvoisi suomalainen viranomainen kuten nyt Veikkausta valvotaan.
Suomi voi myös säilyttää rahapelien yksinoikeuden Veikkauksella, mutta monopoli ei toimi ilman estoja ulkomaisille pelisivustoille.
Niiden suomalainen asiakaskunta on kuitenkin jo niin iso, että kiellot ja rajoitukset kääntyisivät Veikkausta vastaan.
Syynä myrskyyn on yhtiön pelisilmän pettäminen mainonnassa. Veikkauksen monopoliaseman oikeutus on pelihaittojen ehkäisyssä, mutta kritisoiduissa mainoksissa pelaaminen rinnastettiin muun muassa kahvinjuontiin.
Veikkaus veti kohua herättäneet mainokset poishttps://www.hs.fi/talous/art-2000006196071.html ja on harrastanut sen jälkeen itseruoskintaa sekä luvannut tarkastella kriittisesti prosessejaan.
Veikkauksen tulevaisuuden kannalta mainoskohu voi osoittautua merkittäväksi. Ensinnäkin yhtiön maine kärsi isoja kolhuja. Lisäksi paine markettien peliautomaattien siirtämisestä omiin tiloihin kasvoi entisestään. Se rokottaisi Veikkauksen tulosta ja haittaisi yhtiön toista tehtävää eli rahan tuottamista Suomen valtiolle.
Mainos- ja pelikonekohinan alle on jäänyt se, että nyt käydään kovaa kamppailua koko monopolin tulevaisuudesta. Yksinoikeusjärjestelmä on Euroopassa harvinaisuus, eikä se ole Suomessakaan enää välttämättä paras malli eri tehtävien hoitamiseen.
Suomen poliittisten päättäjien silmissä Veikkauksen monopolin oikeutus kulminoituu peliongelmien ehkäisemisen lisäksi rahan tuottamiseen valtiolle.
Onnistuminen tässä on koko ajan vaikeampaa, sillä suomalaiset saavat pelata rahoillaan vapaasti myös ulkomaisten yhtiöiden urheilu- ja muita nettipelejä.
Ne ovatkin suosittuja. Arvioiden mukaan jo yli 40 prosenttia Suomen pelimarkkinasta on verkossa ja tästä 35–50 prosenttia on ulkomaisten yhtiöiden hallussa. Lisäksi niiden suosio kasvaa koko ajan.
Voi kysyä, onko yksinoikeusjärjestelmä perusteltu, jos merkittävä osa suomalaisten rahapelaamisesta tapahtuu monopolin ”kontrollijärjestelmän” ulkopuolella ja samalla sen tuomat tulot pienenevät.
Veikkaus on Suomen tunnetuimpia brändejä ja instituutio, mutta monopoli itsessään ei ole valtiolle välttämätön.
Yhtä hyvin Suomi voi kerätä tuottoja myymällä lisenssejä kaikille halukkaille peliyhtiöille ja verottamalla näitä parhaansa mukaan. Näin toimitaan useimmissa muissa EU-maissa.
Pelihaittoja valtio voi yrittää säädellä lisenssiehdoilla. Niiden toteutumista valvoisi suomalainen viranomainen kuten nyt Veikkausta valvotaan.
Suomi voi myös säilyttää rahapelien yksinoikeuden Veikkauksella, mutta monopoli ei toimi ilman estoja ulkomaisille pelisivustoille.
Niiden suomalainen asiakaskunta on kuitenkin jo niin iso, että kiellot ja rajoitukset kääntyisivät Veikkausta vastaan.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Veikkaus Seuraa
- Kolumnit Seuraa
- Pelit Seuraa
- Rahapelit Seuraa
- Urheilu Seuraa
- Tero Hakola Seuraa
Kommentit