Hankejohtaja Timo Pohjolan https://www.hs.fi/haku/?query=timo+pohjolanääni värähtää ja silmäkulma kostuu, kun hän astuu ulos autosta Kymiringin uudella moottoriradalla.
”Sellainen siitä tuli, 180 hehtaarin tilateos”, Pohjola sanoo hiljaa.
Rakennustarkastaja hyväksyi Iitin Tillolaan rakennetun radan viime viikon torstaina. Se oli merkittävä hetki Pohjolalle, joka on tehnyt haalarihommia radan eteen vuodesta 2007 lähtien.
Maanantaina Pohjola vaihtaa haalarit valkoiseen paitaan ja nauttii työn tuloksista, kun kuusi ratamoottoripyörien MM-sarjan tallia testaa radalla säätöjä ja renkaita ensi vuotta varten.
”Maanantaina en mene itse siivomaan. En tartu harjaan ja lapioon. Voi tulla tyhjä olo, kun itse on pitänyt tehdä niin paljon ja koneiden on pitänyt olla koko ajan valmiina”, Pohjola sanoo.
Pohjolalle radan valmistuminen on ollut jättiurakka, joka on mennyt uniin ja koetullut terveyttähttps://www.hs.fi/urheilu/art-2000002922454.html.
”Olen herännyt aamulla neljältä ja ollut töissä iltamyöhään. Lomia en ole pitänyt. Vaimo on ollut huolissaan jaksamisestani. Tämä on ollut iso painolasti myös hänelle”, Pohjola sanoo avoimesti.
Mutta nyt on aika hieman rentoutua ennen kuin MotoGP-luokan tallien kuusi testiajajaa aloittavat kahden päivän testit. Radalla on vielä paljon töitä, mutta se kestää hyvin ajamista. Ensimmäisen asvalttipäällysteen rata sai juhannusviikolla, toisen heinäkuussa.
KTM-tallin Mika Kalliohttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+kallio on yksi testikuljettajista. Hän sai viime perjantaina kunnian ”korkata” uuden radan sen historian ensimmäisenä ajajana, kun Pohjolaa ei lasketa.
”Fiilis on erilainen kuin muuten. En ole koskaan ajanut mitään rataa ensimmäisenä. Rata ei ole läpihuutojuttu. Kuski ei pääse helpolla. Tykkään pimeistä mutkista ja korkeuseroista”, Kallio sanoo aamupäivän ensimmäisistä kierroksistaan.
Iltapäivällä Kallio on luvannut kyyditä paikalle tulleita toimittajia, myös Helsingin Sanomia.
Jo pukeutuminen tiukkaan italialaiseen nahkapukuun pukkaa hikeä pintaan. Ajojalkineet ovat kokoa 46, kun pienemmät eivät mahdu.
Juuri kun ajovehkeet on saatu päälle ja Kallio on antanut ohjeet, miten pyörän päällä toimitaan, alkaa sataa. Uudenkarhea asvaltti litisee vedestä. Siellä täällä on lätäköitä.
Kallion testipyörässä on slicksit, kuivankelin sileät renkaat. Niillä on vaarallista lähteä liukastelemaan märälle radalle. Varsinkin, kun kyydissä on kokematon kaveri.
”Sorry, tilanteelle ei voi mitään”, Kallio harmittelee.
On siis tyydyttävä autoon. Valokuvaaja Rio Gandara https://www.hs.fi/haku/?query=rio+gandarakiinnittää Pohjolan auton ovenpieleen gopro-kameran, joka tallentaa ratakierroksen videolle.
Lähtösuoran jälkeen rata laskee oikealle mutkaan, jota seuraa 1,2 kilometrinen takasuora. Pituudeltaan se on maailman pisimpien moottoriratojen pääsuorien joukossa.
”Olen sanonut kuskeille, että tekevät pyöriinsä sellaiset säädöt että 360 kilometriä tuntivauhti menee rikki suoralla”, Pohjola sanoo.
Kovinta vauhtia moottoripyörillä on ajettu Mugellon radalla Italiassa. Testiajaja Michele Pirro https://www.hs.fi/haku/?query=michele+pirroon kellottanut siellä nopeudekseen 355,2 kilometriä tunnissa. Muitakin hurjia nopeuksia on.
Kallio ei usko, että Kymiringillä päästään haamuaikaan.
”Puheissa joo, mutta todellisuudessa 330–340 kilometriä tunnissa voi olla tavoitteena”, Kallio sanoo.
Vieraitaan hän lupaa kuskata suoralla 250 kilometrin tuntinopeudella, mikä saa jo ajatuksena monelta puntin tutisemaan ennen kuin sade huuhtoo rataa.
Takasuoran päässä nopeus putoaa jyrkästi ja G-voima puristaa taatusti kuskin niskaa. Rata nousee jyrkästi ylös oikealle. Korkeuseroa on parhaimmillaan 23 metriä ja edessä on 300 metriä ”pimeää” rataa.
Kolmen sadan metrillä matkalla radalla ei ole kiintopisteitä ja seuraava kurvi voi yllättää. Kohta testaa kuljettajan taidot, kun nopeus on pidettävä vakiona, jos aikoo pärjätä.
”Rata on hyvin tekninen ja yksi vaikeimmista. Mukava täällä olisi ajaa kilpaa, mutta sitähän ei vielä varmuudella tiedetä”, Kallio sanoo.
Ei tiedetä ei, mutta syksyllä ollaan viisaampia, kun MotoGP-luokan oikeudet omistava Dorna päättää vuoden 2020 kilpailukalenterista.
Alkujaan Kymiringillä piti ajaa MotoGP:n MM-osakilpailu jo tänä vuonna, mutta radan valmistuminen viivästyi rahoituksen takia.
Dornan johtaja barcelonalainen Carlos Ezpelatahttps://www.hs.fi/haku/?query=carlos+ezpelata ajoi itse kilpaa samaan aikaan kuin Pohjola 1970-luvun lopulla. Ystävyys on kestänyt ja sillä on merkitystä, kun Dorna päättää Suomen MotoGP-kisan ajankohdasta.
”Toivomme heinäkuuta 2020”, Suomen Moottoriliiton puheenjohtaja ja Kymiringin hallituksen jäsen Tapio Nevalahttps://www.hs.fi/haku/?query=tapio+nevala sanoo.
Hänen mukaansa radan valmistuminen ei ole ollut ”helppo retki”.
”Radalla näkee monen ihmisen kädenjälkiä. Selkäänpuukottajia on riittänyt ja paljon on ollut suomalaista vähättelyä, ettei tule mitään”, Nevala sanoo.
Pohjolaa harmittaa, että epäilijöissä on ollut paljon oman lajin ihmisiä ja kateutta.
Eniten on puhuttanut raha, kuten yleensä aina suomalaisessa urheilussa.
Ykkösvaiheessaan Kymiringin budjetti on 25 miljoonaa euroa. Väännön jälkeen rata sai valtionapunsa, kun ratayhtiö oli itse kerännyt kymmenen miljoonaa euroa yksityistä rahaa.
Esimerkiksi Suomen autourheilun keskusjärjestö AKK ja Suomen Moottoriliitto ovat sitoutuneet hankkeeseen. Osa rahasta tuli pääomasijoituksena, osa lainana. AKK on sijoittanut hankkeeseen tiettävästi puoli miljoonaa euroa.
Valtio myönsi veikkausvoittovaroista radan rakentamiskustannuksiin 3,5 miljoonan euron lisämäärärahan ja liikennejärjestelyihin 14 miljoonaa euroa. Ne näkyvät jo uuden tien rakentamisena Kouvolasta Lahden suuntaan.”Rata on hyvin tekninen ja yksi vaikeimmista. Mukava täällä olisi ajaa kilpaa.”
Valtionavusta on käyttämättä vielä 20 prosenttia.
Kymiringin toimitusjohtaja Markku Pietilä https://www.hs.fi/haku/?query=markku+pietilasanoo, että radan bisneslogiikka on selkiytynyt. Ratayhtiö keskittyy rataan ja sen ympäristöön ja Lahti Events vastaa tapahtumista.
Jos MotoGP toteutuu, ensi kaudella Kymiringillä ajetaan lisäksi motocrossin MM-osakilpailu radan keskiosassa, Jyväskylän MM-rallin yleisöerikoiskoe ja ehkä DTM-rata-autoluokan osakilpailu.
”Tärkeä osa on myös kansallisilla kilpailuilla. Kymiring on koko Suomen rata”, Pietilä sanoo.
Mika Kallio on vielä ilman sopimusta ensi kaudeksi.
Tämän kauden hän on KTM:n testikuljettajana, mutta saattaa ajaa loppukauden kilpailuissa. Tallin ranskalainen ajaja Johann Zarcohttps://www.hs.fi/haku/?query=johann+zarco on ajanut epävireisesti.
Se tiedetään, että ensi kaudeksi tallissa on yksi paikka vapaana. Se kiinnostaa Kalliota.
Voisitko ajatella, että sijoittaisit omaa rahaa Kymiringin viimeistelyyn?
”Ei ole ollut aihetta siitä keskustella. Tiedän, että radan rahoitus on ollut haasteellista, mutta että nyt helpottaa. Minun rahoillani tätä ei saada valmiiksi.”
Kommentit