Mannerström kertoo, että kantasoluhoidolla tavoitellaan tulehdustilan estämistä elimistössä solujen tuottamilla ja erittämillä sytokiineillä [valkosolujen tuottamia vastustuskykyjärjestelmän valkuaisaineita] ja kasvutekijöillä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Tämä ei hoida häntä kuntoon siten, että hänestä tulee se vanha kunnon Schumacher. En usko siihen. En tietenkään tarkalleen tiedä [Schumacherin vointia], ihmeitäkin tapahtuu”, Mannerström kertoo HS:lle.
”Sanoisin, että yritetään jonkinlaisia keinoja käyttää tilanteen parantamiseksi.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Lisäksi Mannerström korostaa, että kyseessä on lyhytaikainen hoitomenetelmä. Tähän viittaa myös se, että mediatietojen mukaan Schumacher on jo kolmatta kertaa hoidettavana Pariisissa.
”Hoito ei välttämättä anna pitkäaikaista tehoa. Tavoitellaan tulehdustilan vähenemistä ja jossain pienimuotoisessa kaavassa kudosvaurioiden korjausta. Näitä ei ole pystytty todistamaan kovin selkeästi”, Mannerström toteaa.
Lyhytaikaisella Mannerström tarkoittaa korkeintaan kuukausien hyötyä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Tämä on hirveän epämääräinen hoitomenetelmä, josta ei tiedetä, mitä sillä voitaisiin parhaimmillaan saada aikaiseksi”, Mannerström sanoo.
Vastaavia kokeellisia hoitoja on tehty maailmalla muun muassa aivoinfarktin ja sydäninfarktin hoitoon.
”Tulokset ovat epämääräisiä”, Mannerström korostaa.
Schumacheria hoitava lääkäri ranskalainen 69-vuotias sydänspesialisti Philippe Menasché https://www.hs.fi/haku/?query=philippe+menasche on kokeellisesti hoitanut potilaita alkion kantasoluilla eli ei potilaan omilla soluilla, ja hän on myös kokeellisesti käyttänyt potilaan omia lihassoluja sydäninfarktin hoidossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Kantasolut eivät ole rutiinihoitomenetelmä vielä missään maailmalla, sillä näihin liittyy riskejä”, Mannerström sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Erityisesti alkion kantasolujen käyttämistä hoidoissa Mannerström pitää ristiriitaisena.
”Paitsi että ne ovat eettisesti arveluttavia, kantasoluja, joista voi tulla mitä tahansa solua, on riski antaa. Siitä voi saada vaikka syövän. Niistä voi tulla ihan mitä vain.”
Myöskään potilaan omien solujen käyttäminen hoidoissa ei takaa hyviä tuloksia.
”Siinäkin tapauksessa hoidon teho luultavasti lyhytaikainen.”
Schumacher loukkaantui vakavasti lyötyään päänsä kiveen lasketteluretkellä Méribelissä Ranskan Alpeilla joulukuussa 2013. Hänen tilastaan on ollut vuosien varrella vaihtelevia tietoja, mutta tiettävästi hän kärsii vakavasta aivovammasta.
Voiko nyt annettavat hoidot liittyä aivovaurioiden hoitoon?
”Tätä on mahdotonta spekuloida. Tyypillisesti kuitenkin kliinisissä hoitokokeissa, joissa pyritään hoitamaan aivohalvausta kantasoluhoitojen avulla, potilaat rekrytoidaan kokeisiin paljon aikaisemmassa vaiheessa vamman jälkeen”, kertoo alkioperäisten kantasolujen asiantuntija, dosentti Susanna Narkilahti https://www.hs.fi/haku/?query=susanna+narkilahti Tampereen yliopistosta.
Schumacherin hoitojen on sanottu kestävän kaksi vuorokautta. Narkilahden mukaan hoidon pituus voi ”joissain tapauksissa ehkä” kestää näin lyhyen aikaa.
Lokakuussa 2014 Menasché teki ryhmänsä kanssa ensimmäisen alkion kantasolusiirron ihmiselle, 68-vuotiaalle naiselle, joka oli kokenut jo useita sydänkohtauksia. Lähteiden mukaan naisen vointi oli hyvä kymmenen viikkoa hoidon jälkeen eikä komplikaatioita ollut.
Kiitos, kun osallistut keskusteluun. Kommenttisi on nyt moderoitavana.
Kommentteja julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Kommentteja tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24.
Osallistu keskusteluun
Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja.
HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
Kommentit