Oikea laji löytyi vasta aikuisena

Espanjan ympäriajossa voittanut slovenialainen Primož Roglič on huipputason esimerkki siitä, että nuori urheilija ei aina löydä itselleen parhaiten sopivaa lajia. Yhdistetyn valmentaja Peter Kukkosen mukaan myös Suomessa moni lapsi kilpailee itselleen täysin väärässä lajissa.

Julkaistu: , Päivitetty:

Joulukuun hämärässä vuonna 2008 slovenialainen Primož Roglič osallistui Rovaniemellä mäkihypyn Continental-cupin kahteen kilpailuun ja saavutti sijat 42 ja 46.

Rovaniemi oli vuoden 2007 nuorten joukkuemäen maailmanmestarille ja edellisen vuoden MM-hopeamitalistille tuttu paikka monesta muustakin kilpailusta.

Rogličin mäkihyppyura ei kuitenkaan kantanut kovin pitkälle. Viimeiset kilpailunsa hän hyppäsi 21-vuotiaana vuonna 2011.

Syynä mäkihypyn lopettamiseen olivat Rogličin oman kertoman mukaan loukkaantumiset ja niiden mukanaan tuomat motivaatio-ongelmat. Haavereihin kuului muun muassa raju kaatuminen Planican lentomäessä vuonna 2007.

Lähes yhdeksän vuotta mäkihyppyuran jälkeen Roglič, 29, on yksi maailman parhaista maantiepyöräilijöistä. Sunnuntaina hän voitti Espanjan ympäriajon La Vueltan.

Pian mäkihypyn lopettamisen jälkeen Roglič myi moottoripyöränsä ja hankki tilalle maantiepyörän.

”Joillakin kavereillani oli maantiepyörä. Minulla oli epämääräinen tunne, että voisin tykätä sellaisella ajamisesta. Katsoin telkkarista Ranskan ympäriajoa ja ajattelin, että voisin olla hyvä kestävyysurheilija. Niinpä päätin yrittää. Olin aika hyvä alusta alkaen”, Roglič kertoi viime vuonna sport.tirolin haastattelussa.

Juttua varten hänet kuvattiin pyörän kanssa Innsbruckin Bergisel-hyppyrimäen tornissa. Siitäkin mäestä hän kertoi hypänneensä monta kertaa.

Rogličin lajinvaihto herättää kysymyksen, onko hän aivan huipputason esimerkki siitä, että moni lapsi tai nuori ryhtyy harrastamaan niin sanotusti itselleen väärää urheilulajia, johon hänen kykynsä ja ominaisuutensa eivät parhaalla mahdollisella tavalla sovi.

Hiihtovalmentajana ja pyöräilynkin asiantuntijana tunnetun Toni Roposen mielestä vastaus on ehdottomasti kyllä.

”Tämä on hyvä esimerkki siitä, että paljon nuoria lahjakkaita urheilijoita ajautuu monista eri syistä lajeihin, jotka eivät ole välttämättä loppupeleissä heille niin hyviä”, sanoo Roponen, joka toimi Eurosportin asiantuntijana ja oli selostaja Peter Selinin aisaparina myös La Vueltan viimeisellä viikolla.


Mäkihyppy ja maantiepyöräily ovat urheilulajeina äärimmäisen kaukana toisistaan, kun mittariksi otetaan se, millaisia fyysisiä ominaisuuksia urheilijalta vaaditaan.

Mäkihypyssä ratkaisee räjähtävä voima ja kimmoisuus, pyöräilyssä raaka kestävyys sekä ainakin pitkiä nousuja sisältävillä reiteillä hapenottokyky. Yhteistä on se, että lajin huiput ovat keskimäärin melko kevytrakenteisia.

”Kun puhutaan geneettisesti hyvin lahjakkaista urheilijoista, ei ole maailman yksinkertaisin asia tietää, mikä laji olisi kellekin sopivin”, Roponen sanoo.

Roposen mielestä Rogličin tekemä lajinvaihto ei olisi ollut ikinä mahdollinen toiseen suuntaan.

”Jos on harjoitellut kestävyysurheilua pitkään, siinä on tavallaan tappanut sellaiset ominaisuudet, joita tarvitaan räjähtävään suoritukseen mäkihypyssä tai missä tahansa ponnistuslajissa.”

Roponen arvioi, että mäkihyppääjänä Roglič oli tavallaan säästänyt elimistöään mahdollisimman paljon ja kehittänyt vain räjähtävää voimaa ja kimmoisuutta.

”Jos kestävyyspuolen lahjakkuus on olemassa, optimaalisella harjoittelulla kestävyysominaisuuksia on äärimmäisen paljon helpompi kehittää kuin tällaista erittäin vaativaa geneettistä ominaisuutta, kuten räjähtävää ponnistusvoimaa.”

Roglič on Roposen tulkinnan mukaan aloittanut kovan kestävyysharjoittelun vasta täysi-ikäisenä. La Vueltassa Roglič kartutti eroa muihin eniten aika-ajossa, jossa tehdään töitä yksin ja ajetaan väliaikalähdöllä kelloa vastaan. Aika-ajossa hän saavutti MM-hopeaa vuonna 2017.


”Tämä on monella tavalla mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten kovaksi urheilijaksi voi tulla erilaisilla poluilla. Mutta onhan tämä hämmentävää, että mäkihyppääjästä tulee näin kova yhdessä maailman kovimmista kestävyyslajeista.”

Roponen arvioi, että Roglič on ollut jo nuorena niin kova harjoittelemaan, että hän olisi ollut nuorten sarjassa yksi kovimpia missä tahansa lajissa.

”Ammattipyöräily vaatii niin fanaattista harjoittelua, että todennäköisesti hän on harjoitellut enemmän kuin kukaan mäkihyppääjä koskaan. Tämä on se haaste, että nuorten sarjoissa voi pärjätä todella kovalla työnteolla, ja vasta aikuisiässä nähdään, onko se lahjakkuus todellisuudessa riittävällä tasolla menestymään maailmalla.”

Roposen mielestä lajivalinta on merkittävä kysymys, jossa nuoria pitäisi pystyä auttamaan.

”Tämähän on paikkakuntakohtaista. Meillä lahjakkaita nuoria saattaa mennä esimerkiksi parhaiden kavereiden perässä tiettyyn lajiin, vaikka heillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä jossain toisessa lajissa.”


Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja Petter Kukkonen tekee työtä maailmassa, jossa yhdistyvät mäkihyppy ja kestävyyslaji hiihto.

Kukkonen kertoo, että yhdistetyn maajoukkueen ruokapöytäkeskusteluissa Rogličin menestystä on ihmetelty.

”Ollaan mietitty, millainen tyyppi on kysymyksessä ja miten se on fysiologisesti mahdollista, kun puhutaan tosi ääripään lajeista. Ehkä me lokeroimme liian helposti urheilijatyypit, että on räjähtäviä [tyyppejä] ja kestäviä dieselkoneita. Siinä on aika monta eri tekijää, mistä lahjakkuus muodostuu. Se ei ole niin mustavalkoista”, Kukkonen sanoo.

Kukkonen heittää, että Roglič olisi ehkä voinut olla myös maailman paras yhdistetyn mies, jos hän olisi oppinut hiihtotekniikan ja pystynyt hyödyntämään kestävyysominaisuuksiaan ladulla.

Kukkonen sanoo miettineensä paljon sitä, että Suomessakin on valtavasti lapsia niin sanotusti väärässä lajissa.

”Se on ihan selvää. Jos ajatellaan puhtaasti lahjakkuutta, niin esimerkiksi jääkiekossa tai jalkapallossa saattaa olla vaikka huippuhyviä jousiampujia, mäkihyppääjiä tai pyöräilijöitä. Tosi keskeisessä osassa lasten ohjaamisessa urheilun pariin pitäisi olla se, että lapsella olisi mahdollisuus kokeilla eri lajeja ja harrastamisen pohja olisi mahdollisimman monipuolinen.”

Kukkosen mielestä vanhempien ja muiden kasvattajien mielipiteet vaikuttavat turhan paljon siihen, mihin lajiin lapsi ohjautuu.

”Pitäisi uskaltaa katsoa lapsen näkökulmasta, mikä hänelle olisi parasta. Lapsi ei välttämättä saa niitä mahdollisuuksia, jotka hänelle olisivat parhaita.”

Huipputason ammattipyöräilystä löytyy toinenkin merkittävä lajinvaihtaja. Belgialainen vasta 19-vuotias Remco Evenepoel eteni PSV Eindhovenin akatemian ja Anderlechtin kautta jalkapallossa juniorimaajoukkueisiin, kunnes vaihtoi 17-vuotiaana pyöräilyyn, jossa hänen isänsä oli ollut ammattilainen.

Nyt Evenepoel on vuoden 2018 nuorten maailmanmestari ja Euroopan mestari sekä maantieajossa että aika-ajossa. Elokuun alussa hän otti ensimmäisen voittonsa ammattilaisten World Tourin kisassa ja vei vajaata viikkoa myöhemmin aikuisten Euroopan mestaruuden aika-ajossa.


Pyöräilyn Suomen mestari kilpaili aluksi mäkihypyssä ja yhdistetyssä

Suomesta löytyy mies, jonka urheilu-ura muistuttaa pienemmässä mittakaavassa Primož Rogličin vaiheita.

Lahtelaislähtöinen Jesse Kaislavuo kilpaili parikymppiseksi asti mäkihypyssä ja yhdistetyssä vailla mainittavaa menestystä.

Sitten hän vaihtoi maantiepyöräilyyn, jossa voitti muun muassa yleisen sarjan Suomen mestaruuden.


Kun yhdistetyn kesäharjoittelulajissa pyöräilyssä tuli kotimaista menestystä melko nopeasti, Kaislavuo totesi olleensa aikaisemmin itselleen väärässä lajissa.

”Olen aika pitkä kaveri (192 cm), ja jaloissa oli voimaa selkeästi enemmän kuin ylä- ja keskivartalossa. Pyöräily oli alusta asti helpompaa. Kun tein laboratoriossa ensimmäisiä maksimihapenoton testejä, huomasin saavani itsestäni enemmän irti pyöräillen kuin juosten”, sanoo 27-vuotias Kaislavuo, joka myöntää olleensa keskinkertainen hiihtäjä.

Lajivalinta mäkihyppyyn ja hiihtoon tapahtui isän kannustamana Lahdessa, jossa ympäristö oli siihen otollinen.

”Faija pani minut suksille varmaan samalla viikolla, kun opin kävelemään.”

Pyöräilyssä Kaislavuota alkoi kiehtoa se, että se on pohjimmiltaan myös joukkuelaji.

”Yhdessä tekeminen on ollut aina lähellä sydäntä. Joukkuedynamiikka ja yhteisen tuloksen tekeminen kiinnosti”, sanoo Kaislavuo, joka pääsi Suomen johtaviin pyöräilyseuroihin kuuluvan TWD Länkenin joukkueeseen.

Heti ensimmäisellä pyöräilykaudellaan hän saavutti alle 23-vuotiaitten SM-hopeaa sekä maantiellä että aika-ajossa.

Kaislavuon mielestä hän on itse hyvä esimerkki turhan aikaisin tehdystä lajivalinnasta. ”Erikoistuin liian nopeasti.”

Nyt Kaislavuon kilpaurheilu-ura on takana, mutta hän harrastaa omaksi ilokseen muun muassa triathlonia.

Turun kauppakorkeakoulussa ja Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa opiskellut Kaislavuo työskentelee it-alalla.

”Pyöräilystä tuttu tiimidynamiikka ja sen kautta tuloksen tekeminen ovat edelleen lähellä sydäntä ja osa työnkuvaa.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni haksahtaa lisäravinteisiin, vaikka hyödyt ovat usein olemattomia – Nämä harvat lisäravinteet ovat oikeasti hyödyksi

    2. 2

      Rakennusyhtiön mukaan Pasilasta tulee Triplan avulla Helsingin uusi sydän – Asiantuntijat kertovat, miksi niin ei käy

    3. 3

      Yhä harvempi nuori aikuinen pääsee kiinni omistus­asuntoon, ja se mullistaa heidän talousnäkymänsä

      Tilaajille
    4. 4

      Trump pyysi Erdoğania lopettamaan hyökkäyksen Syyriaan ja kertoi asettavansa Turkille pakotteita: ”Olen valmistautunut tuhoamaan Turkin talouden nopeasti”

    5. 5

      Fingerpori-elokuva saattaa naurattaa, jos ei ole koskaan nähnyt kyseistä sarjakuvaa

    6. 6

      Erja ja Timo Noroviita haluaisivat adoptoida Zirak Bayatin, 33, sillä miestä uhkaa karkotus Irakiin – adoptiolaki on iän suhteen selvä, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Kun laki kielsi tyttöjen sukuelinten silpomisen, kenialaiset alkoivat silpoa yhä nuorempia: ”Normaali osa naisen elämää”, sanoo ylpeä ympärileikkaaja

      Tilaajille
    8. 8

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    9. 9

      Suomalaiset asejoukot tappoivat siviilejä, teloittivat vankeja ja ryöstivät kartanoita Viron vapaussodassa – Uusi tutkimus saa lukijan tuntemaan häpeää

      Tilaajille
    10. 10

      Erikoisartikkeli esittelee Tero Pitkämäen uran kuvina: Osakan MM-kulta oli kirkkain hetki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    2. 2

      Ilkeä puhetapa on luikerrellut parisuhteisiin, sanoo parisuhdekouluttaja: ”Harmaannuttaa paljon pariskunnan välejä ja ilmapiiriä”

      Tilaajille
    3. 3

      Ihminen koskettelee kasvojaan parin minuutin välein, mutta valehtelija tekee sen eri tavalla kuin muut

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset erotti valtuutetun Vantaalla

    5. 5

      ”Aamulla laitoin viestin Wilmaan: nukkui pois” – Helsinkiläiset kertovat kommelluksistaan Wilma-järjestelmässä

    6. 6

      Syyrian joukot lähestyvät jo Turkin rajaa hallinnon tehtyä sopimuksen yhteis­työstä kurdien kanssa

    7. 7

      Trump pyysi Erdoğania lopettamaan hyökkäyksen Syyriaan ja kertoi asettavansa Turkille pakotteita: ”Olen valmistautunut tuhoamaan Turkin talouden nopeasti”

    8. 8

      Moni ymmärtää venyttelyn tarkoituksen väärin, ja se voi jopa heikentää kehoa – Asiantuntija purkaa yleiset myytit liikkuvuudesta

      Tilaajille
    9. 9

      Uutta tietoa Kuopion kouluhyökkäyksen tutkinnasta: Hyökkääjää epäillään myös törkeän väkivaltarikoksen valmistelusta

    10. 10

      Pasilan Triplan viimeistelytyöt eivät valmistu ajoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    5. 5

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    6. 6

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    7. 7

      Nämä 9 videopätkää osoittavat, miten takavuosien suomalainen tv muuttui tunkkaiseksi ja vanhentuneeksi – menisikö mikään näistä enää läpi? Kerro mielipiteesi

    8. 8

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    9. 9

      Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä

    10. 10

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    11. Näytä lisää