Töihin omaan maahan

Marius van Andringa on ranskalaisen isän ja suomalaisen äidin lapsi ja syntymästään asti molempien maiden kansalainen, mutta Ranskan koripalloliitolle se ei riittänyt. Edessä oli pitkä taistelu oikeudesta pelata Ranskassa ranskalaisena. ”On henkisesti älyttömän raskasta, kun lasketaan ulkomaalaiseksi omassa maassaan.”

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalais-ranskalainen Marius van Andringa sai kesällä oikeuden pelata toisessa kotimaassaan Ranskassa. Hän oli taistellut oikeutensa puolesta viisi vuotta.

Van Andringalla, 25, on ollut syntymästään asti molempien maiden passit. Isä on ranskalainen ja äiti suomalainen.

Ranskan kansalaisuudesta huolimatta sen enempää Ranskan koripalloliitto kuin koripalloliigakaan ei aluksi antanut Andringalle lupaa pelata muuten kuin ulkomaalaiskiintiössä. Se oli hänelle kova paikka.

”Kun liiton päätös nyt tuli, tuli aikamoinen itku”, van Andringa sanoo.

”Se ei johtunut siitä, että voisin päästä isommille rahoille. Suomessa asiani ovat olleet taloudellisesti ihan hyvin. Mutta nyt voin mennä töihin omaan maahani.”


 

”Isoisäni on 85-vuotias, ja hänen haaveensa on aina ollut se, että tulisin pelaamaan Ranskaan.”

Van Andringa miettii, että tilanne on ollut yhtä karu kuin jos hän ei saisi pelata Suomessa. Hän on aina pitänyt itseään yhtä lailla ranskalaisena kuin suomalaisena ja myös asunut Ranskassa.

”On henkisesti älyttömän raskasta, kun lasketaan ulkomaalaiseksi omassa maassaan. Se on satuttanut hirveästi. On sellainen tunne kuin estettäisiin menemästä Ranskaan.”

Tilanne on ollut raskas varsinkin isälle ja isovanhemmille.

”Isoisäni on 85-vuotias, ja hänen haaveensa on aina ollut se, että tulisin pelaamaan Ranskaan.”

Ranskan koripalloliiga hallinnoi maan pääsarjaa ja toiseksi ylintä sarjatasoa. Koripalloliiton näpeissä ovat puolestaan loput sarjat kolmosesta alkaen.

Liiton päätös antaa siis van Andringalle luvan pelata korkeimmillaan kolmossarjassa. Liiga ei vielä ole antanut lupaa.

Van Andringa sanoo, että hänen tavoitteensa on Ranskan mestaruussarja tai toiseksi korkein sarja.


 

”Sanottiin, että joo, voisit tulla, mutta meillä on ulkomaalaiskiintiö. Minua ei laskettu ranskalaiseksi.”

Koko prosessi alkoi viisi vuotta sitten, kun van Andringa oli 20-vuotias. Hän pelasi tuolloin Joensuun Katajassa ensimmäistä kauttaan ja voitti joukkueensa kanssa Suomen mestaruuden. Hän oli tuolloin pelannut vuoden Ranskassa juniorina.

”Isäni on asunut koko ajan Ranskassa. Kun olin 15-vuotias, äitini sai apurahan ja pääsi sen turvin muuttamaan Ranskaan vuodeksi. Lähdin sinne hänen mukanaan.”

Äiti ja poika suunnittelivat, että jos mahdollista, he jäisivät Ranskaan pidemmäksikin aikaa.

”Äiti ei pystynytkään jäämään, ja lähdin hänen mukanaan takaisin Helsinkiin. Suoritin koulut ja pelasin junnu-uran loppuun.”

Van Andringan aikeissa oli lähteä armeijan jälkeen takaisin Ranskaan ja pyrkiä pelaamaan siellä. Suunnitelma toteutui siltä osin, että hän muutti Ranskaan.

”Menin sukulaisten luo, kun en ole ollut Ranskassa yksinään niin paljon, vaikka olen siellä 7–8 vuotta viettänytkin.”

Van Andringa oli agenttiensa välityksellä yhteydessä paikallisiin seuroihin. Hänen mukaansa seurat olivat kiinnostuneita, mutta se ei riittänyt.

”Sanottiin, että joo, voisit tulla, mutta meillä on ulkomaalaiskiintiö. Minua ei laskettu ranskalaiseksi.”

Van Andringa oli ällistynyt, sillä hän on aina pitänyt Ranskaa toisena kotimaanaan. Tuli ensimmäistä kertaa sellainen olo, että hän onkin ulkomaalainen.

”Tehtiin useita pyyntöjä, ja liitto hylkäsi ne yksi kerrallaan. Seuroilta tuli aina ilmoitus, että ranskalaisena voisivat ottaa.”

Ranskan kansalaisena van Andringa ei kokenut paikkansa olevan ulkomaalaiskiintiössä.

”Ajattelin, että mikä homma tämä oikein on.”

Lopulta van Andringa ja hänen agenttinsa perehtyivät EU-lainsäädäntöön ja ilmoittivat vievänsä asian oikeuteen. Heidän mukaansa liitto rikkoo EU:n työlainsäädäntöä ja sen yhdenvertaisuusvaatimuksia.

He vetosivat esimerkiksi siihen, että sama rajoitus ei päde päinvastoin. Van Andringa sanoo tuntevansa toisen suomalais-ranskalaisen pelaajan, joka on varttunut Ranskassa. Hän pelaa nyt Suomessa suomalaisena pelaajana.

Ranskan olympiakomitea ilmoitti ryhtyvänsä sovittelijaksi van Andringan ja koripalloliiton välille. Vuoden kestäneen prosessin jälkeen van Andringa sai heinäkuussa luvan pelata Ranskan koripalloliiton hallinnoimissa otteluissa.


 

”Jonkin ominaisuuden on oltava ylivertainen.”

Eurooppalaisissa koripalloliigoissa on viime vuosina otettu käyttöön niin sanottu homegrown-sääntö. Suomessa se on ollut voimassa vuodesta 2017.

Sääntö tarkoittaa, että pelaaja saa osallistua kotimaisessa kiintiössä kansallisiin sarjoihin, jos hän voi edustaa kyseistä maata maajoukkueessa tai on pelannut ennen 22. ikävuottaan maan kansallisen liiton alaisissa sarjoissa vähintään kolmena eri pelikautena.

Suomessa van Andringa on kaksoiskansalaisena maajoukkuekelpoinen, Ranskassa ei. Ranskassa homegrown-sääntö on ollut voimassa vuodesta 2011.

Van Andringa sanoo, että ranskalaiset seurat käyttävät sääntöä hyväkseen varsin karulla tavalla. Hänen mukaansa seurat etsivät esimerkiksi Afrikasta junioreja, joiden ominaisuudet sopivat koripalloon.

”Jonkin ominaisuuden on oltava ylivertainen.”

Esimerkkinä van Andringa mainitsee teini-iän joukkuekaverinsa Marseillesta. Ranskaan Malista tuotu poika oli 13-vuotiaana yli kaksimetrinen. Hänestä ei van Andringan mukaan kuitenkaan tullut huippupelaajaa.

”Hän pelaa nyt nelostasolla. Hänen palkkansa ei todennäköisesti ole suurempi kuin juniorivuosina.”

Van Andringan mukaan pelaajat saavat periaatteessa muunkin koulutuksen mutta heitä valmennetaan taukoamatta koripalloilijoiksi.

”Tämä pelaaja on nyt pulassa, yksin Ranskassa ilman perhettään. Periaatteessa hän on saanut koulutuksen mutta käytännössä ei.”

Van Andringa kuvaa toimintaa kovaksi ja häikäilemättömäksi bisnekseksi.

”Käydään hakemassa vuosittain satoja nuoria, joilla on huippufysiikka. Muutamasta tulee huippupelaaja, mutta jos katsotaan, ettei heistä tule mitään, heidät heitetään pois.”

Van Andringa ei pidä koripalloon liittyvistä ryysyistä rikkauksiin -tarinoista.

”Aina on hienoja tarinoita, joissa kerrotaan, miten nuori on saanut mahdollisuuden ja tienaa nyt miljoonia. Unohdetaan, että sieltä on haettu myös 90 muuta pelaajaa ja heistä ehkä kolme on päässyt huipulle.”


 

”He ovat todenneet, että heidän on käytävä koko prosessi tai muuten tulijoita on jonoksi asti.”

Tulevalla kaudella van Andringa pelaa Suomessa Korisliigaa. Hän oli tehnyt sopimuksen Kaarinan Ura Basketin kanssa ennen kuin sai peliluvan Ranskan koripalloliitolta.

Sopimuksessa on optio lähteä ulkomaille kesken sopimuksen, jos tilaisuus tulee. Van Andringa olikin jo lähdössä, vaikka pelilupa oli vain kolmossarjaan.

”Heti kun päätös tuli, sain rahallisesti ihan fiksuja tarjouksia. Olin jo hyväksymässä tarjouksen ja ilmoitin siitä seuralle. He sanoivat, että voisivat ostaa ulkomaan optioni pois.”

Ura Basketin tarjous sopi van Andringalle, ja nyt hän pelaa Suomessa vielä ainakin yhden kauden. Toinen vaihtoehto olisi ollut lähteä suoraan Ranskaan, missä hän olisi voinut saada ensimmäisen kolmossarjakautensa jälkeen oikeuden ylempiin sarjoihin.

Van Andringa kertoo Ranskan koripalloliigan edustajien sanoneen, että lupa on tulossa mutta se vie yhtä kauan kuin liiton prosessi eli vuoden.

”Käytännössä odotetaan sen nyt menevän läpi. He ovat todenneet, että heidän on käytävä koko prosessi tai muuten tulijoita on jonoksi asti.”

Oikaisu 19. syyskuuta kello 9.30: Ura Basketin kotipaikka on Kaarina, ei Turku, kuten jutussa aiemmin väitettiin. Ura Basket pelaa Korisliigassa, ei SM-liigassa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Marius van Andringa


 Suomalais-ranskalainen koripalloilija.

 25-vuotias, syntynyt vuonna 1994.

 Pelipaikaltaan heittävä takamies.

 Pelaa tällä kaudella Kaarinan Ura Basketissa.

 Voitti vuonna 2015 Suomen mestaruuden Joensuun Katajassa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    2. 2

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    3. 3

      Poliisien etu­järjestön puheen­johtaja Ohisalon selvitys­pyynnöstä: Vuoro­puhelun sisä­ministerin kanssa tapahduttava muualla kuin Twitterissä

    4. 4

      Puhemies torjui Boris Johnsonin toivoman uuden äänestyksen brexit-sopimuksesta – suora lähetys britti­parlamentista jatkuu

    5. 5

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    6. 6

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    7. 7

      Alma pääsi lämmittelijäksi Christina Aguileran Britannian-kiertueelle – Manageri: ”Christina oli nähnyt Alman keikan ja tykännyt kovasti”

    8. 8

      Iranilainen musiikkipalvelu poisti naiset kaikkien levyjen kansikuvista

    9. 9

      Hämmentynyttä Wikileaksin perustajaa Julian Assangea kuultiin oikeudessa Britanniassa

    10. 10

      Thaimaan kuningas esitteli jalkavaimoaan kymmenillä valokuvilla: Rakastajatar sai virallisen aseman, kuningatar istui vieressä katsellen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    3. 3

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    4. 4

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    5. 5

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    6. 6

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    7. 7

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    8. 8

      Emeritusprofessori kiittää nuorta lääkäriä kannanotosta: ”Jos halutaan oikeasti hoitaa meidän vanhuksia, järjestelmää pitää muuttaa dramaattisesti”

    9. 9

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    10. 10

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää