Enemmän, kovempaa ja laadukkaammin

Eerikkilän urheiluopiston valmennusjohtajan Kyösti Lampisen mukaan salibandyn pelaajat ovat kehittyneet urheilullisesti viime vuosina nopeasti, mutta harjoittelua pitää lisätä ja laatua parantaa. Myös urheilijan asennetta pitää testata.

Julkaistu: , Päivitetty:

Harjoitellaanko suomalaisessa huippusalibandyssa riittävästi?

Ei harjoitella, jos asiaa kysyy Eerikkilän urheiluopiston valmennuskeskuksen johtajalta Kyösti Lampiselta.

Lampisen, 62, sanoilla on painoa, sillä hän on yksi Suomen kokeneimmista valmentajista. Hän laskee työskennelleensä täysipäiväisenä urheiluihmisenä 40 vuotta.

Vuodenvaihteeseen asti hän toimii jalkapallo- ja salibandyvalmennuksesta vastaavan Eerikkilän valmennuskeskuksen johtajana.

Lampinen painottaa analyysissään faktoja ja korostaa työnteon merkitystä. Hänen maailmassaan mikään ei tule ilmaiseksi. Jos menetys karttaa urheilijaa, sille löytyy syy ja selitys.

Lampisen omalle uralle urheilun johto- ja valmennustehtävissä on osunut menestystä. Hänen toimiessaan Suomen Squashliiton valmennuksen johtajana Suomi voitti ensimmäisen MM-mitalinsa, maajoukkueiden MM-pronssia.

Armottomana harjoittelijana tunnettu Sami Elopuro oli parhaimmillaan maailmanlistan kuudes.

”Rahaa oli vähän, mutta tiimillä asennetta”, Lampinen muistelee aikoja squashissa.

Alppihiihdon lajipäällikkönä hän oli rakentamassa järjestelmää, joka auttoi Kalle Palanderia ja Tanja Poutiaista ponnistamaan maailman huipulle.

”Jo 80-luvulla tutkin Ruotsin alppihiihdon salat. Työtäni on ryydittänyt aina se, että pitää löytää faktoja: miten muut ovat tehneet, miten teoria toimii, mitä taustalla on. Töitä on ollut helppo tehdä, kun se ei ole perustunut mielipiteisiin vaan faktoihin ja siihen, mitä on saavutettu.”

Tämä lienee ollut painavin syy siihen, miksi yksilölajeissa kovaa jälkeä tehnyt Lampinen värvättiin vuosikymmenen alussa Vierumäen valmennuskeskuksen johtajan paikalta Eerikkilään jalkapallon valmennuskeskuksen Sami Hyypiä -akatemian (SHA) vetäjäksi.

Lampisen johdolla SHA:ssa synnytettiin mittaristo, jolla voidaan arvioida suomalaisten jalkapalloilijoiden teknis-taktisten taitojen, kunnon ja psyyken kehittymistä.

”Ilmeisesti se on ihan onnistunut, koska meillä on myös ulkomaisia yhteistyöseuroja, joissa käytetään samoja mittareita.”

Sama faktojen kerääminen on tuotu Lampisen johdolla huippusalibandyyn, jonka valmennuskeskus on myös Tammelassa sijaitsevassa Eerikkilässä.


 

Resursseihin, lajikirjoon ja harrastajien määrään nähden suomalaiset pärjäävät kohtuullisesti.

Lampinen jää Eerikkilän urheiluopistosta eläkkeelle vuodenvaihteessa, mutta jatkaa vielä kaksi vuotta asiantuntijana Sami Hyypiä -akatemian ja salibandyn parissa, koska mielenkiintoisia prosesseja on vielä kesken.

Viime vuosina Suomi on pärjännyt salibandyssa verrattain hyvin. Miehet ovat voittaneet Ruotsin kahdessa viimeisessä MM-finaalissa, ja myös pojat ovat voittaneet 2010-luvulla kolme MM-kultaa.

Lampisen mukaan suomalaisella urheilulla menee muutenkin suhteellisen hyvin. Resursseihin, lajikirjoon ja harrastajien määrään nähden suomalaiset pärjäävät kohtuullisesti.

Mutta menestystä voisi hänen mukaansa tulla enemmänkin, jos resurssien käyttö olisi fiksumpaa ja työnteko olisi samassa arvossa kuin ennen.

Squash- ja alppihiihtomaajoukkueissa Lampinen tunnettiin suorasanaisena totuudenpuhujana, mutta nykyään hän esittää asiansa ainakin omasta mielestään pehmeämmin.

Puhe on sekoitus akateemista analyysiä ja jätkämäisyyttä tähän tapaan:

”Olen kyllä kyllästynyt paskanjauhamiseen. On parempi nostaa kissa pöydälle, sillä eihän se haittaa jos kaulat punoittavat, kunhan puhutaan asioista ja faktoista.”

Päälle hymy ja katse suoraan silmiin.


 

”On parempi nostaa kissa pöydälle, sillä eihän se haittaa jos kaulat punoittavat, kunhan puhutaan asioista ja faktoista.”

Salibandysta Lampisella on paljon hyvää sanottavaa. Kuten se, että salibandyn pelaajat kehittyvät urheilijoina vauhdilla. Näkemys perustuu Eerikkilässä mitattuihin faktoihin.

”Kun tämä homma alkoi, salibandynpelaajat olivat fyysisessä valmennuksessa merkittävästi huonompia kuin jalkapalloilijat. Nyt salibandyjuniorit ovat ottaneet jalkapalloilijoita kiinni, ja se on hyvä asia, sillä jalkapallojuniorit ovat parempia kuin koskaan aiemmin.”

Harjoitusmäärien ja testitulosten perusteella salibandy on Lampisen sanoin huippu-urheilua ”mitä suurimmissa määrin”, kun sitä verrataan muuhun suomalaiseen joukkueurheiluun.

Mutta parannettavaakin on.

Ensinnäkin harjoittelua on lisättävä, mikäli Suomi mielii pysyä Ruotsin rinnalla ja maailman huipulla. Lampinen muistuttaa, että jääkiekossa harjoitellaan kaksi kertaa päivässä.

”Salibandyssa ja jalkapallossa tämä ei toteudu riittävästi.”

Myös harjoittelun laatua pitää hänen mukaansa nostaa merkittävästi. Lampinen on huolissaan salibandyn ja muidenkin palloilulajien pelaajien kamppailukyvystä. Pelaajat tarvitsevat voimaa, nopeutta ja ketteryyttä, suunnanmuutoskykyä.

”Tosiasia on se, että joukkuelajeissa aika harvassa paikassa osataan yhdistää lajiharjoittelu ja fyysinen harjoittelu tuloksekkaasti siten, että voimantuotto ja nopeus kehittyvät koko ajan.”

Kamppailukyky ei kuitenkaan riitä, jos pelaaja ei ehdi kamppailutilanteeseen eikä jaksa kamppailla. Siksi myös salibandyssa pelaajalla pitää Lampisen mukaan olla raakaa kestävyyttä ja kuntoa.


 

”Se on myös urheilijan asennetesti.”

Lampinen sanoo useasti, että joukkuelajeissa peli on keskiössä. Sitten hän jatkaa, että kollektiivinen toimintatapa ja pelaajien roolinmukaiset avaintehtävät muuttuvat merkityksettömiksi, jos pelaaja ei jaksa toteuttaa niitä.

”Fyysiset valmiudet ovat keskeinen asia siinä, että voi olla riittävän hyvä kentällä ja harjoitella riittävästi teknis-taktisia asioita. Se vaikuttaa myös psyykeen. Miten voit luottaa itseesi, jos et ehdi kamppailemaan tai et jaksa kamppailla?”

Eikä se riitä, että pelaajat ja valmentajat kehittyvät. Kehittymistä pitää nopeuttaa.

”Ainoastaan se on varmaa, että salibandyn peli nopeutuu, ja se vaatii enemmän kykyä tehdä havaintoja ja oikeita valintoja.”

Miesten salibandymaajoukkueessa juoksutestit ovat kuuluneet pitkään ohjelmaan. Edellisen päävalmentajan Petri Kettusen aikana käytössä oli 20 minuutin kestävyystesti. Nyt käytössä on niin sanottu yo-yo-testi.

”Se on myös urheilijan asennetesti”, Lampinen sanoo ja väläyttää päälle hymyn.

Fysiikan merkitys menestystekijänä ei Lampisen mukaan ainakaan vähene salibandyssa. Hän ottaa esimerkiksi Tšekin joukkueen, joka oli kenties fyysisesti vahvin poikien MM-kisoissa ja vei myös mestaruuden.

Myös Ruotsi on Lampisen mukaan yhä Suomea fyysisissä ominaisuuksissa edellä, mutta Suomi on tähän asti pystynyt paikkamaan tätä puutetta joukkuepelaamisella.


 

”Fyysiset valmiudet ovat keskeinen asia siinä, että voi olla riittävän hyvä kentällä.”

Fysiikan vahvistaminen oli yksi miesten maajoukkueen painopisteistä Prahassa MM-kultaan viime vuonna päättyneessä projektissa.

MM-kisoihin valmistautuessa pelaajien vyötäröiltä katosi kesällä 2018 yhteensä 20 kiloa tai 40 voipakettia, kuten päävalmentaja Petteri Nykky asian ilmaisee. Keskimäärin jokainen palaaja laihtui noin kaksi kiloa.

Yhdelle menestyksen mukavoittamalle konkaripelaajalle Lampinen ja päävalmentaja Nykky laativat erityisprojektin, mikä tuotti myös tulosta.

”Hän olikin sitten kentällisensä parhaita pelaajia kisoissa”, Lampinen toteaa.

Petteri Nykyn mukaan pelaajat saisivat olla fyysisesti vieläkin paremmassa kunnossa, jotta ratkaisuhetkellä mikään ei jää kunnosta kiinni.

Vuoden päästä Suomi puolustaa MM-kultaa kotikisoissa. Joukkueeseen ei ole asiaa, jos fysiikka ei ole kunnossa.

Lampinen toivoo, että myös seuravalmentajat ymmärtävät fyysisten ominaisuuksien ja niiden testaamisen merkityksen.

”Kävimme juuri valmennusosaamisen johtoryhmässä läpi [maajoukkueen] testiasioita. Otamme minimit käyttöön fyysisten ominaisuuksien osalta. Tarvitaan ohjaavia tekijöitä.”


Näin Kyösti Lampinen vakuutti Audin

Suomen alppihiihtomaajoukkue muistetaan Kalle Palanderin ja Tanja Poutiaisen aikana menestyksen lisäksi sponsoreistaan.

Alppihiihdon lajipäällikkönä silloin toiminut Kyösti Lampinen kertoo käyttävänsä Audi-sopimuksen syntyä usein esimerkkinä siitä, että tukijoita löytyy, kunhan urheilulla itsellään on ensin näyttää tuloksia ja sitoutumista.

”Kävin kertomassa kolmena vuotena Audille, että Poutiainen ja Palander ovat FIS-kehityskäyrien perusteella kaksi vuotta edellä keskimääräistä urakehitystä maailman huipulle noustessa. Audilta sanottiin kahden vuoden ajan, että tule Kyösti ensi vuonna uudestaan. Toisen vuoden jälkeen [Audin silloinen myyntijohtaja] Esko Kiesi sanoi myös, että jos näin tapahtuu ensi vuonnakin, alamme satsata alppihiihtoon.”

Ensin Audi sponsoroi naisten alppihiihtoon, pian myös miesten. Poutiaisesta ja Palanderista tuli alppihiihdon tähtiä.

”Jos meillä on ongelmia ja haasteita, meidän on ensin osoitettava uskottavuutta markkinoille. Sitten markkinat alkavat uskoa ja tulevat tukemaan taloudellisesti ja resursseilla, jolloin kehitystä voidaan nopeuttaa”, Lampinen sanoo.


 

Lampisen maailmassa mikään ei tule ilmaiseksi.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Kyösti Lampinen


 Syntynyt 28.6.1956 Rovaniemellä, asuu Lahdessa.

 Koulutus: Liikunnanohjaaja, kansallinen valmentajatutkinto, liikuntatieteen opintoja Jyväskylän yliopistossa.

 Työskennellyt Suomen alppihiihdon ja freestylen lajipäällikkönä, SVUL:n koulutuspäällikkönä, Suomen Squashliiton valmennus- ja koulutusjohtajana, Vierumäen urheiluopiston ja Eerikkilän urheiluopiston valmennuskeskuksen johtajana sekä valmentajana, kouluttajana, kirjailijana ja kehittäjänä.

 Pelasi jalkapalloa Rovaniemen Palloseurassa ykkösdivisioonassa. Harrastunut kilpatasolla myös telinevoimistelua, pingistä, tennistä, koripalloa ja pesäpalloa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    2. 2

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    3. 3

      Puhemies torjui Boris Johnsonin toivoman uuden äänestyksen brexit-sopimuksesta – suora lähetys britti­parlamentista jatkuu

    4. 4

      Poliisien etu­järjestön puheen­johtaja Ohisalon selvitys­pyynnöstä: Vuoro­puhelun sisä­ministerin kanssa tapahduttava muualla kuin Twitterissä

    5. 5

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    6. 6

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    7. 7

      Alma pääsi lämmittelijäksi Christina Aguileran Britannian-kiertueelle – Manageri: ”Christina oli nähnyt Alman keikan ja tykännyt kovasti”

    8. 8

      Iranilainen musiikkipalvelu poisti naiset kaikkien levyjen kansikuvista

    9. 9

      Hämmentynyttä Wikileaksin perustajaa Julian Assangea kuultiin oikeudessa Britanniassa

    10. 10

      Auto putosi Tuusulanväylältä kuusi metriä lasten koulutielle, kuljettaja kuoli: ”Onni onnettomuudessa, ettei kukaan ollut väylällä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    3. 3

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    4. 4

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    6. 6

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    7. 7

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    8. 8

      Emeritusprofessori kiittää nuorta lääkäriä kannanotosta: ”Jos halutaan oikeasti hoitaa meidän vanhuksia, järjestelmää pitää muuttaa dramaattisesti”

    9. 9

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    10. 10

      Poliisi puolustaa etälamauttimen käyttöä Turkki-mielenosoituksessa: ”Olisiko sitten patukalla pitänyt lyödä?” – Ohisalo pyytää selvitystä poliisin pelisäännöistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää