Näin sanoo Antti Rinteen https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteen(sd) hallituksessa urheiluasioista vastaava Hanna Kosonen https://www.hs.fi/haku/?query=hanna+kosonen(kesk). Hän hoitaa tehtävää ensi vuoden elokuuhun asti, jolloin Annika Saarikonhttps://www.hs.fi/haku/?query=annika+saarikon (kesk) on määrä palata perhevapaalta.
Kososella on poikkeuksellinen läheinen suhde urheiluun. Hän on ensimmäinen pestiä hoitava maailmanmestari Suomen hallituksen historiassa.
Tehtävää ensi syksyyn hoitavalla Kososella on hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruus nuorten sarjoista, ja aikuisten sarjassa hän on voittanut MM-kultaa viestissä ja pronssia henkilökohtaisella matkalla.
Urheilun lisäksi Kososen salkkuun kuuluvat tiede- ja kulttuuriasiat. Euromääräisesti urheilu on salkun toiseksi kevein hallinnonala nuorisotyön jälkeen: 160 miljoonaa euroa.
Kosonen haluaa, että urheilun määrärahat kasvaisivat. Kokemusperäiseksi asiantuntijaksi itseään kuvaileva Kosonen tietää, että etenkään yksilölajeissa ei ole helppoa.
Vain harva voi kutsua itseään ammattilaiseksi, ja vielä harvempi saa jotain säästöön urheilu-uran jälkeiseen aikaan.
”Tälläkin hetkellä moni yksilöurheilija urheilee köyhyysrajalla ja laittaa kaikki rahansa urheiluun, mutta niin minäkin tein.”
Omaa urheilu-uraansa Kosonen rahoitti opintotuella, joka kuuluu nyt hänen salkkuunsa, sekä leiriavustuksilla ja muutamilla sponsori- ja valmennusapurahoilla. Kaikki meni, mitä tuli, kun tavoitteena oli maailmanmestaruus.
Heruuko ministeriltä sympatiaa nykyisille huippu-urheilijoille?
”Kyllä heruu, koska se ei ole helppoa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on aika vähän sponsorirahaa ja mahdollisuudet satsata uraan ovat heikommat. Huippu-urheilijan pitäisi pystyä rahahuolien sijaan keskittymään urheilemiseen. Onneksi rahaa on tulossa lisää.”
Lisärahalla Kosonen viittaa 4,8 miljoonan euron pottiin, joka on tarkoitettu liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen.
Olympiarahasto on Harry Harkimonhttps://www.hs.fi/haku/?query=harry+harkimon (Liike Nyt) johtaman työryhmän idea kahden vuoden takaa. Se kuuluu viime vuonna julkaistun ensimmäisen urheilupoliittisen selonteon ja Rinteen hallituksen keinovalikoimaan huippu-urheilun rahoituksen vahvistamiseksi.”Aika pienillä summilla voitaisiin saada paljon aikaan.”
Valtio on sitoutunut kartuttamaan Olympiarahaston pääomaa vastinrahaperiaatteella 20 miljoonalla euroa, kunhan urheilu kerää itse saman verran.
Ensimmäisiä avustuksia Olympiarahastosta voidaan jakaa vuonna 2021 tai 2022, mikäli varojen keruu etenee Olympiakomitean suunnitelmien mukaan.
Kososen lempilapsi on Liikkuva Suomi -hanke, jonka tarkoituksena on tehdä liikkuminen ja urheilullisen elämäntavan valitseminen mahdollisimman helpoksi kaikille suomalaisille.
Siihen kuuluu muun muassa Liikkuva koulu -hankkeen toimintamallien laajentaminen päiväkoteihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
”Tavoitteena on lisätä ja kehittää malleja, jolla lapsia liikutetaan päivän aikana.”
Hallitus selvittää myös huippu-urheilulain tarpeellisuutta: mikä on suomalaisen huippu-urheilun malli, ja miten pitäisi toimia, jotta menestystä tulee.
”Selvitystyö tarpeellisuudesta lähtee vasta käyntiin, enkä lähde enempää arvailemaan sisällöstä”, Kosonen sanoo.
Hän huomauttaa, että liikkuminen ei ole pelkästään olosuhteista kiinni.
”Ulkoliikuntaihmisenä olen sitä mieltä, että aina ei tarvitse rakentaa paikkoja, voihan sitä mennä vaikka metsään. Se on oikein mukavaa.”
Liikkuva Suomi on siksikin lähellä ministeri Kososen sydäntä, että tutkimusten mukaan suomalaisten liikkumista lisäämällä voitaisiin saada miljardisäästöjä sosiaali- ja terveyskuluihin.
”Aika pienillä summilla voitaisiin saada paljon aikaan, ja se on yksi syy lähdölleni politiikkaan.”
Polttavin ministeri Kososen hallinnonalan asioista on tällä hetkellä Veikkaus, sen valtiolle tulouttamat voittorahat ja niiden jakaminen edunsaajille.”Tälläkin hetkellä moni yksilöurheilija urheilee köyhyysrajalla ja laittaa kaikki rahansa urheiluun, mutta niin minäkin tein.”
Tiede- ja kulttuuriministerin jaettavana on vuodessa 548 miljoonaa euroa, joista 155 miljoonaa euroa menee urheilulle. Veikkaus on ollut edunsaajille vuosikausia vauhtiaan kiihdyttävä raha-automaatti, sillä sen valtiolle tulouttama voitto ja myös edunsaajille jaettava rahapotti on kasvanut tasaisesti.
Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä Veikkauksen tuotot ovat kääntymässä laskuun ja tuskin palaavat enää nousu-uralle. Asia on ongelmallinen erityisesti urheilun kannalta, jonka rahoitus nojaa käytännössä kokonaan veikkausrahoihin.
Ministeri Kososen mukaan ongelma on tiedostettu myös hallituksessa. Talven aikana on tarkoitus selvittää, voisiko urheilu saada valtiolta budjettirahaa veikkausrahojen lisäksi.
Tällä hetkellä veikkausvoitoilla rahoitetaan liikunnan osalta jopa lakisääteisiä toimintoja.
”Nyt on hyvä hetki katsoa, miten nämä kaikki rahoitetaan edelleen huolimatta siitä, mitä veikkausvoittovaroille käy.”
Veikkauksen nykyistä yksinoikeusasemaa Suomen rahapelimarkkinoilla Kosonen ei lähtisi kuitenkaan purkamaan. Hän vaatii Veikkaukselta kuitenkin vastuullisempaa toimintaa ja pelihaittojen ottamista vakavasti.
Urheilun yhteys Veikkaukseen on ollut historiallisesti vahva. Tuoko Veikkaus urheilulle huonoa mainetta?
”Tässä on tosi hyvä hetki miettiä Veikkauksenkin toimintatapoja, ja niitä mietitäänkin. He tulivat ulos vastuullisuusohjelmansa kanssa, joka on hyvä asia. Näin merkittävänä toimijana Veikkauksen on syytä ottaa vastuullisuuskysymykset vakavasti.”
Ministeri Kososen neljä liikuntatärppiä
Urheiluministeri Hanna Kosonen https://www.hs.fi/haku/?query=hanna+kosonentunnustaa olevansa liikunnan suhteen eritoten ulkoilmaihminen.Hiihtosuunnistuksen maailmanmestari on liikkunut koko ikänsä metsässä kaikkina vuodenaikoina. Sieltä mieleen ovat jääneet tuoksut, tunnelmat ja maisemat.
”Ne ovat tallentuneet solutasolle. Jos asvaltilla on vettä kirpeässä syyssäässä, tulee mieleen millaista oli hiihtää koleana syysaamuna rullasuksilla vetotreeniä.”
1) ”Keskuspuisto on suosikkini, se on valtavan ihana paikka. Polkuja on joka suuntaan, ja siellä pystyy tekemään vaikka minkälaisen metsälenkin Helsingin keskustan kupeessa. Talvella ajan raitiovaunulla Laaksoon, josta pääsee suksilla vaikka maailman äärin.”
2) ”Merenrannoilla on hieno juoksennella, vaikka mielelläni hakeudun metsäisille paikoille.”
3) Nuuksio. ”Erämaaympäristö, jossa on upeita järviä ja mahtavia suunnistusmastoja.”
4) ”Pyörätiet ovat mahtavat. Harrastan niillä yhä rullaluisteluhiihtoa. Kun on ihmisiä, on pyöräteitä.”
Oikaisu tiistaina 8. lokakuuta kello 10: Urheilu on ministeri Hanna Kososen salkun euromääräisesti toiseksi kevein toimialue, ei kevein kuten jutussa aiemmin väitettiin. Vähiten rahaa saa nuorisotyö. Jutussa mainittu 4,8 miljoonan euron summa osoitetaan liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen, ei Olympiarahastoon.
Kommentit