Nämä edellä mainitut selostaja Antero Mertarannan https://www.hs.fi/haku/?query=antero+mertarannansanat jäivät erottamattomaksi osaksi suomalaisen jalkapallokannattamisen folklorea syksyllä 1997, kun Unkari kaatosateessa tasoitti lisäajalla MM-karsintaottelun Suomea vastaan Olympiastadionilla, ja Suomen haaveet jatkokarsintapaikasta liukenivat sadepisaroiden myötä mutaiseen maalinedusvelliin.
Sen jälkeen, yli 20 vuoteen, Suomi ei ole pelannut yksiäkään karsintoja, joissa tuota onnetonta iltaa ei olisi muisteltu.
Tosin juuri nyt siihen suhtaudutaan kepeämmin kuin koskaan. Suomen maajoukkueen kannattajat elävät poikkeuksellista aikaa. Suomi on lähempänä arvokisapaikkaa kuin koskaan aiemmin, mutta toisaalta ruma tappio Bosnialle tiesi sitä, että jo lähes hyppysissä ollut kisapaikka lipui pykälää kauemmaksi. Pessimistisimmillä juolahti mieleen sateinen Olympiastadion.
Arvokisoista aina rannalle jääneen Suomen miesten maajoukkueen kannattajilta on kysytty uskoa, ja aina kannattajat ovat palanneet runsaslukuisina yhä uusiin karsintoihin. Suomen maajoukkueen kannattajat (SMJK) ry:n puheenjohtaja Aaro Kuivalainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=aaro+kuivalainen, 37, on seurannut maajoukkuetta pian 30 vuotta. Tiistaina hän seisoo Turun stadionilla omiensa joukossa.
Kuivalaiselle sopii erinomaisesti, että Suomen pelillistä kurssia päästään korjaamaan pian Bosnia-tappion jälkeen.
”On hyvä, ettei tappion jälkeen tarvitse odottaa pitkään seuraavaa ottelua. Voi olla, että kohta meillä on jo huomattavasti parempi mieli.”
Tiistain Armenia-otteluun Suomi juoksee ennakkosuosikkina. Kannattajat lähtevät tutulla, toimivaksi havaitulla sapluunalla, eli äänekkäällä, jatkuvalla ja intohimoisella kannustuksella.”Voimme keskittyä täysin oman joukkueen tukemiseen.”
”Ei varmaan tarvitse pyörää keksiä uudelleen. Armenia ei ole sellainen vastustaja, joka itsessään herättäisi kauheasti mitään intohimoja, joten voimme keskittyä täysin oman joukkueen tukemiseen.”
Viime aikoina oman joukkueen tukeminen on välittynyt kotikatsomoihin hyvin myös television välityksellä. Jalkapallomaajoukkueen ja sen kannattajien välit ovat Kansojen liigan alusta aina EM-karsintojen tähän hetkeen saakka olleet läheiset.
Voitto-otteluiden jälkeen pelaajat ja kannattajat ovat tuulettaneet, huutaneet ja nauraneet yhdessä. Onnen kyyneleitäkin on vuodatettu. Pelaajien johtohahmot ovat huudattaneet kannattajien ydinjoukkoa Pohjoiskaarretta.
”Mielestäni pelaajien ja kannattajien välit ovat olleet hyvät jo pidempäänkin. Tämä nykyinen pelaajasukupolvi on itse kasvanut organisoidun kannattamisen parissa, ja he ymmärtävät hyvin kannattajien merkityksen pelille ja tapahtumalle.”
Pelaajien lisäksi myös valmentaja Markku Kanerva https://www.hs.fi/haku/?query=markku+kanervanauttii kannattajien arvostusta.
”Hän on hyvin pidetty persoona ja valmentaja. Vaikka Suomelle tulisi heikompia tuloksia, arvostaisin häntä ihmisenä.”
Nykyisen hurmoksen lisäksi Kuivalainen nostaa kannattajauraltaan esiin vuonna 2006 Puolasta haetun EM-karsintavoiton. Silloin Jari Litmanen https://www.hs.fi/haku/?query=jari+litmanenteki kaksi maalia ja Mika Väyrynen https://www.hs.fi/haku/?query=mika+vayrynenyhden Suomen voittaessa isännät Bydgoszczissa 3–1.”Tämä nykyinen pelaajasukupolvi on itse kasvanut organisoidun kannattamisen parissa.”
”Samoin vuoden 2017 MM-karsintaottelu Islantia vastaan Tampereella oli mahtava. Voitettiin tuore arvokisakävijä 1–0.”
Mutta maajoukkue on tietysti vuosien varrella tarjoillut kannattajilleen myös useita karvaita pettymyksiä. Kuivalaisen kannattajauran pahimpiin pettymyksiin kuuluu alussa mainittu Suomen tappio Unkarille Olympiastadionilla syksyllä 1997.
”Se ottelu on käsitelty niin perusteellisesti, ettei siitä ole enää kauheasti sanottavaa. Istuin siellä kaksi kertaa 45 minuuttia kaatosateessa, ja lopussa tuli aivan hirveä pettymys.”
Tuoreempi ja henkilökohtaisempi pettymys Kuivalaiselle kuitenkin oli, kun Suomi matkusti Ruotsin vieraaksi EM-karsintaotteluun vuonna 2011. Sinikeltaiset isännät pieksivät suomalaiset 5–0 Zlatan Ibrahimovicin https://www.hs.fi/haku/?query=zlatan+ibrahimovicintehdessä hattutempun.
”Silloin Suomi pelasi selvästi alle oman tasonsa. Se oli kova pettymys, sillä Tukholmaan oli matkustanut valtavasti Suomen kannattajia, joilla oli hieno tunnelma kaupungilla ennen ottelua.”
Kuivalaisen ja muun SMJK:n ydinryhmän kesken oli jo ehtinyt viritä ajatus, että ottelu olisi suomalaisen kannattajakulttuurin kannalta jonkinlainen käännekohta aktiivisempaan suuntaan.
Toive hyvän pelin vaikutuksesta kannattajakulttuurin meni tuloksen myötä.
”Suomi oli niin jyrän alla, Ruotsi olisi voinut aivan hyvin tehdä enemmänkin maaleja. Silloin tuli tunne, että tämä ei ole hirveän palkitsevaa touhua.”
Nyt kannattajien keskuudessa ei kuitenkaan uskota karvaaseen pettymykseen, vaan vuosikausien aikana tehdyn työn ansiosta tulevaan palkintoon. Tosin eräänlainen palkinto kannatustoiminnassa on jo saatu, kun yhä useampi jalkapallosta kiinnostunut on hypännyt poikkeuksellisen hyvin menestyvien Huuhkajien kelkkaan.”Me yritämme tehdä peleistä mukavia myös lapsiperheille.”
”EM-kisapaikka olisi upea juttu. Toivon sen olevan nyt päänavaus, joka tuo jatkuvuutta, eikä jää yhdeksi kerraksi. Tietysti Suomen haluaisi olevan sellainen jalkapallomaa, joka voi aina mennä jatkoon.”
Vuonna 2002 perustettu SMJK oli alkuvuosinaan suurimmilta osin 20–40-vuotiaiden miesten harrastus tai elämäntapa, mutta tällä vuosikymmenellä kannattajat ovat muuttuneet yhä heterogeenisemmäksi joukoksi.
”Katsomossa näkyy nuorten miesten lisäksi yhä enemmän myös eläkeläisiä sekä todella intohimoisesti jalkapalloon suhtautuvia naisia.”
Myös lapsiperheet toivotetaan mukaan SMJK:n kannatustoimintaan.
”Vaikka Uefa on yrittänyt otteluiden myöhäisellä alkamisajankohdalla torpedoida perhekannattamista, me yritämme tehdä peleistä mukavia myös lapsiperheille. Ratinassa heidät sijoitetaan suoraan K-18 kannattajakatsomon yläpuolelle, jolloin kannatukseen voi osallistua turvallisesti.”
Kommentit