Padelin hurmaa

Emma Laine tienasi vuosia leipänsä tenniksellä ja Kalle Väinölä pelasi ammatikseen golfia. Nyt kumpikin on hurahtanut sosiaaliseen mailapeliin padeliin. ”Jos olisi aikaa, niin pelaisin joka päivä”, Laine sanoo.

Julkaistu: , Päivitetty:

Paksu ja lyhyt, erikoisesti rei’itetty maila käteen, turvalenkki ranteeseen ja rohkeasti kentälle. Vaikka maila ja kenttä näyttävät hieman erikoisilta, niin peliseura on Suomen mittapuulla terävintä kärkeä.

Suomessakin vahvassa nosteessa olevan padelin hienouksiin tutustuttavat nimittäin Espoon Suomenojalla sijaitsevassa hallissa entinen tennisammattilainen Emma Laine ja golfin ammattilaiskenttiä 11 vuotta kiertänyt Kalle Väinölä.

”Jos olet pelannut tennistä, niin ota lyöntiliikkeestä puolet pois”, Väinölä ohjeistaa.

”Lyhyt taakse vienti ja samaten saatto.”

Väinölä, 47, ja Laine, 33, valittiin molemmat edustamaan Suomea padelin EM-kisoihin Lissaboniin 4.–10. marraskuuta, mutta Laineelta reissu jää muiden kiireiden vuoksi väliin.

Lasiseinillä kehystetyllä padelkentällä näkee, mistä maajoukkuevalinnat kumpuavat. Molemmat lyövät palloa tarkasti sinne, mihin haluavat ja panevat aloittelijan oppimiskyvyn koetukselle. Kannustustakin toki tulee, kun siihen on aihetta.

Padel Club Finlandin toimitusjohtajana toimiva Väinölä kertoo koskeneensa padelmailaan ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten.

”Kävin kokeilemassa, ja tämä oli todella koukuttavaa ja hauskaa. Ennen golfia pelasin tennistä niin sanotusti ykköslajina, ja minulla on sellainen erikoinen meriitti kuin 18-vuotiaiden mailapelien Suomen mestaruus”, Väinölä kertoo.


 

”Tekniikka on yksinkertaista.”

Mailapeleihin, eli racketloniin kuuluvat pöytätennis, sulkapallo, squash ja tennis, joten Väinölän pohjat olivat kunnossa. Pelin taktinen puoli ja esimerkiksi voiman käytön rajoittaminen vaativat kuitenkin opettelua.

”Oli helppoa tulla tähän, mutta raivostutti, kun en osannut. Ei sovi urheilijalle, että pyörii muiden jatkona.”

”Sitten kaverit kysyivät, haluaisinko alkaa viedä lajia eteenpäin. Vuoden 2018 tammikuussa aloitin toimarina.”

Laine puolestaan lopetti pitkän tennisuransa vasta tämän vuoden huhtikuussa, mutta padelmaila oli tullut tutuksi jo tennisuran loppuvuosina.

”Lapsuudenystäväni Veera Knuuti (os. Nurmi) pyysi kokeilemaan. Nyt kun lopetin tennisurani, jää paljon enemmän aikaa kaikelle muulle. Huhtikuun jälkeen ollut mahdollista tehdä mitä vain”, Laine sanoo.

Laine on naisten tennismaajoukkueen kapteeni, ja lisäksi hän valmentaa tennistä helsinkiläisessä HVS:ssä. Tennisuran päättymisen myötä mukaan on tullut myös padelin valmentamista Padel Club Finlandin tapahtumissa.

”Erityisesti olen mukana yritystapahtumissa ja naisille ja tytöille suunnatuissa aloitustapahtumissa.”


 

”Pelin lukemisella voittaa niin paljon.”

Padelin suosiota selittää Laineen ja Väinölän mielestä etenkin lajin aloittamisen helppous, ja saman huomaa myös palloa lyödessä.

Esimerkiksi tennikseen verrattuna padelilla on muutama merkittävä etu puolellaan. Ensimmäinen on syöttö. Tenniksessä kunnollisen syötön oppiminen kestää tuntikausia, eikä välttämättä edes onnistu ilman valmentajaa.

Padelissa syöttö tapahtuu alakautta ja lantion alapuolelta yhden pompun jälkeen. Aloittelijakin saa parilla ohjeella kelvollisia syöttöjä aikaiseksi.

”Syötön oppii kahdessa minuutissa. Mukavuus syntyy siitä, että pallo saadaan peliin”, Väinölä toteaa.

Muutenkin padelissa pärjää ainakin kavereiden kanssa pelatessa ilman suurta teknistä osaamista, sillä pallon saaminen kenttään ei vaadi suurta taituruutta. Kenttää rajaavat seinät edesauttavat pallon pysymistä pelissä paljon tennistä pidempään.

”Tekniikka on yksinkertaista. Sitten on sijoittuminen ja muuta, mitä oppii vain pelaamalla, ja sehän kannustaa pelaamaan. Kaikkea ei tarvitse hallita täydellisesti, että pystyisi pelaamaan padelia”, Laine pohtii.

Lyöntien helppouden ja seinillä rajatun pelikentän lisäksi padelilla on vielä yksi valtti, sosiaalisuus. Padelia pelataan nimittäin lähes poikkeuksetta nelinpelinä, ja pienellä (10 x 20 metriä) kentällä pelaajat ovat koko ajan lähellä toisiaan.

”Minua koukuttaa sosiaalisuus ja yhteisöllisyys. Sen lisäksi kiehtoo se, että pitää käyttää älyä. Se oli tenniksessäkin vahvuuteni, ja tässä se korostuu vielä enemmän”, Laine sanoo.

”Tenniksessäkin tykkäsin aina nelipelistä. Olen tiimipelaaja, vaikka valitsin yksilölajin, ja padelissa pitää tehdä yhteistyötä ja kommunikoida.”


 

”Omat arvet se jätti, keho ei ole samanlainen kuin oli ennen sairauksia.”

Laine oli naisten WTA-listalla parhaimmillaan sijalla 50 vuonna 2006, mutta uralle mahtuu myös useita vuosia kestänyt sairastelukierre. Kovaan harjoitteluun taipuvainen Laine kärsi uransa aikana myös ylikunnosta, mutta hän kertoo, että nykyään kaikki on hyvin.

”Omat arvet se jätti, keho ei ole samanlainen kuin oli ennen sairauksia. On jäänyt esimerkiksi ruoka-aineallergioita, mutta eivät ne vaikuta elämiseen tai harrastuksiin. Ei estä tekemästä mitään.”

Laine vakuuttaa, että aikuistuminen on tuonut mukanaan terveemmän suhtautumisen omaan tekemiseen. Intohimoisena harjoittelijana tunnettu nainen tarttuu padelmailaan noin neljästi viikossa.

”Jos olisi aikaa, niin pelaisin joka päivä. Veikkaan, että määrä kasvaa tulevaisuudessa.”

Myös Väinölästä paistaa entisen ammattiurheilijan palo kehittyä uudessa lajissa.

”Haluan oppia lyönnit oikein. Siksi treenit sopivat hyvin, sillä peleissä joitain tilanteita tulee niin satunnaisesti”, hän sanoo.

”Nyt kun (Padel Club Finlandin päävalmentaja) Gabo Loredo on täällä, niin treenaan kyllä joka päivä hänen kanssaan.”


 

”Kävin kokeilemassa, ja tämä oli todella koukuttavaa ja hauskaa.”

”Tosissaan muttei totisesti” on Väinölän motto urheiluun, ja se näkyy, kun hän lyö palloja Laineelle. Lyönneistä on ehkä siivottu se viimeinen voittamisen tarve toimittajan läsnä ollessa, mutta paikan tullen pallo kuolee tylysti esimerkiksi alakierteisellä lyönnillä seinän juureen.

Laine ei jää yhtään huonommaksi, vaan kaikesta näkee, että häviäminen ei kiinnosta edes näytösluonteisessa harjoittelussa.

”Aina sanon, etten pelaa enää mitään lajia tosissani. Sitä ei varmaan kukaan usko, kun menen tuonne häkkiin, kun otan niin tosissani”, Laine sanoo ja nauraa päälle.

Laine on lähdössä ensimmäisiin padelkisoihinsa Ruotsiin loppuvuodesta. Halu kehittyä ajaa eteenpäin.

”En käy pelaamassa tennistä juuri lainkaan, vaan sen mitä treenaan, pelaan padelia. Tykkään kilpailla, mutten ole asettanut mitään tavoitteita.”

”Olen huomannut jo puolessa vuodessa, että padelista on tullut ykköslaji. Saa nähdä, mihin se lopulta vie. Ehkä vähän katson myös terveellä asenteella, sillä tunnen itseni ja tiedän, että helposti menee liiankin vakavaksi. Kysy puolen vuoden päästä uudestaan”, hän sanoo ja nauraa.


 

”Pelissä tulee niin upeita palloja, että voi vain taputtaa vastustajalle.”

Aloittelija ei sen sijaan kentällä aina tiedä nauraako vai itkeä, kun vastapuolelta lyöty pallo osuu kentän kautta seinään ja kierre heittää pallon liian lyhyeltä tuntuvan mailan ulottumattomiin.

Harjoitustilanteessa pallon lentoradan lukeminen ja seinästä kimpoavan pallon nostaminen verkolle nousevan vastustajan yli onnistuu vielä melko tyydyttävästi, mutta nopeassa pelitilanteessa ratkaisut tuntuvat pääsääntöisesti vääriltä.

”Noin käy minullekin edelleen monta kertaa pelissä”, Laine lohduttaa hymyillen.

Sen voi uskoa, kun ottaa huomioon, miten Väinölä kuvailee lajin parhaita puolia.

”Pelissä tulee niin upeita palloja, että voi vain taputtaa vastustajalle. Ei voi yhtään aavistaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Yhdessä pelisessiossa tulee 1–5 koomista ja ennalta arvaamatonta palloa. Pelitilanne on monipuolinen ja kiehtova.”

Vaikka laji on helppo aloittaa kaverien kanssa, kehitystä nopeuttaa valmentaja, jonka neuvoilla jokaista asiaa ei tarvitse oppia yrittämällä ja erehtymällä toistuvasti.


Millainen valmentaja Laine sitten on?

”Minulle tuottaa eniten hyvää fiilistä, kun voin auttaa muita. On minulle isoin juttu, jos valmennettava ymmärtää jotain tai saa hyvää fiilistä.”

”Ei ole väliä, ketä valmennan, ei tasolla, iällä tai sukupuolella. Olen saanut urheilusta niin paljon, että haluan antaa sitä myös muille.”

Vaikka Laineen kiinnostus on tällä hetkellä entistä enemmän padelissa, ei hänellä ole kovin tarkkoja suunnitelmia tulevaisuuden varalle.

”En tiedä. Olisin ehkä odottanut, että kesän aikana olisi tullut vähän nopeammin ajatus, mitä alan tehdä, mutta ei tullut. Urheilun parissa tulen olemaan, mutta jää nähtäväksi, mitä se on. Urheilun ulkopuolelta jos puhutaan, niin kyllä minä isona äiti haluan olla, se on iso haave.”

Laineen mainitsemaan hyvää fiilistä saa hakea, kun on loppupelin aika. Laine pelaa poikkeuksellisesti yksin Väinölää ja allekirjoittanutta vastaan, niinpä hänellä on käytössään vain puolet kentästään.

Kaksikon asiantunteva opastus vaikuttaa valuneen kenttään tuhansien hiekanjyvien joukkoon, sillä onnistumiset ovat vähissä.

Yhtäkkiä helpoksi mainostettu laji onkin yllättävän nopeaa ja hankalaa, eivätkä pallot tulekaan mukavasti kämmenpuolelle vyötärön korkuisina kuten lyöntiharjoittelussa.

”Pelin lukemisella voittaa niin paljon”, Laine sanoi ennen ”häkkiin” astumista. Hän on varmasti oikeassa, mutta nyt tuntuu, kuin joku selaisi pelikirjan sivuja hieman liian nopeasti. Virhearviot seuraavat toisiaan, ja pieni turhautuminen alkaa nousta pintaan, vaikka tässä ei tosissaan pelatakaan.

Muutama hyväkin lyönti sentään napsahtaa kenttään, mutta lopulta katkaisupelinä pelattu miniottelu päättyy Laineelle lukemin 7–2.

Juttuhetki jatkuu vielä tovin pelin jälkeen.

”Kynnys aloittaa on tosi matala, mutta laji ei kuitenkaan loppupeleissä ole ollenkaan helppo”, Väinölä toteaa.

”En ole kuullut keneltäkään, ettei tulisi toista kertaa. Vaikea tästä on tulla sellainen fiilis, että olipa kamalaa”, Laine lisää.

Molemmat ovat oikeassa.


 

”Suomessa on noin 70 kenttää, ja ensi vuonna mennään ainakin reilusti yli sadan.”

Padelin suosio on kasvussa niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Kalle Väinölä kertoo Meksikosta lähtöisin olevan lajin juurtuneen Euroopassa erityisesti Espanjaan ja Ranskaan.

Pelaajia on maailmanlaajuisesti arvioiden noin kymmenen miljoonaa, joista noin puolet ovat espanjalaisia.

”Ruotsissa oli viisi vuotta sitten muutamia kymmeniä kenttiä, nyt kenttiä on jo yli 500”, Väinölä sanoo.

”Aika usein menee niin, että jos Ruotsi tekee jotain, niin Suomi, Norja ja Tanska tulevat perässä.”

Väinölä povaakin, että Suomessa kenttien määrä voi lähes kaksinkertaistua ensi vuoden aikana.

”Suomessa on noin 70 kenttää, ja ensi vuonna mennään ainakin reilusti yli sadan.”

Harrastajamäärien laskeminen on hieman hankalaa moniin muihin lajeihin verrattuna. Suomen padelliiton jäseninä ovat vain seurat, ja seuran jäsenyyttä harrastaja tarvitsee vain, jos haluaa kilpailla.

”Arvioisin, että meidän klubeilla pelaa 7 000–8 000 ihmistä. Tarkkaa lukua on vaikea arvioida, koska yksi pelaajista tekee tilin, emmekä tiedä muista ryhmän pelaajista mitään. Pelivuoroja on vaikea saada, siitä kasvun näkee hyvin.”

Lajin harrastaminen ei vaadi suuria satsauksia. Hiekkatekonurmella pärjää ilman erikoiskenkiä, ja aloittelijan mailan saa 80–100 eurolla.

”Mitä kalliimmaksi menee, sitä vahvempi pinnoite, koska kilpapelaajat lyövät kovempaa. Huippumaila maksaa noin 300, mutta niissä on sweet spot (osuma-alue) pienempi, eli kannattaa ostaa maila tason mukaan.”

Oikaisu 2. marraskuuta kello 9.40: Padel-kentän koko on 10x20 metriä, ei 20x30 metriä kuten jutussa aiemmin väitettiin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka

Emma Laine


Ikä: 33

Asuinpaikka: Espoo

Ammatti: Suomen naisten tennismaajoukkueen kapteeni. Valmentaa tennispelaajia helsinkiläisessä HVS:ssä ja padelia Padel Club Finlandissa.

Meriitit: Kaikkien aikojen korkeimmalle sijoitettu suomalainen naistennispelaaja, kaksinpelissä sijalla 50, nelinpelissä sijalla 64. Päätti uransa Fed Cup -kotiturnaukseen huhtikuussa 2019 Helsingissä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    2. 2

      Tuhansilla suomalaisilla on tällä viikolla totuuden hetki – Tutkijat kertovat heille perinnöllisen riskin sairastua kolmeen kansantautiin

    3. 3

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    4. 4

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    5. 5

      Suomi pääsi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin, kaikille edes se ei riitä juhlan syyksi

    6. 6

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    7. 7

      Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

      Tilaajille
    8. 8

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    9. 9

      Taskupuheluita ja noloja sähläyksiä salasanojen kanssa: Trumpin neuvon­antaja Rudy Giuliani on teknologia­taidoiltaan aivan tavallinen seniori

    10. 10

      Vuosittain kuolee 54 500 suomalaista, ja heistä jää jälkeen muutakin kuin muistot – vihreässä hautauksessa huomioidaan kaikki arkun lakasta naulojen määrään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    5. 5

      Urheilusivuston laskelma: Huuhkajat joutumassa EM-kisoissa samaan lohkoon maailman­rankingin ykkösen kanssa

    6. 6

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    7. 7

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    8. 8

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    9. 9

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    10. 10

      Merkittävä asia­kirja­vuoto paljastaa, kuinka Kiinan presidentti neuvoi kurittamaan uiguureja: ”Emme anna lainkaan armoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää