Homojen, punkkarien ja Ari Hjelmin seura

Jalkapalloseura St. Pauli on kenties maailman tunnetuin antifasistinen brändi. Kannattajilleen seura tarkoittaa enemmän kuin urheilua. Esimerkiksi turkkilaispelaaja Cenk Şahin sai lähteä St. Paulista tuettuaan Turkin hyökkäystä kurdien kimppuun. Ja löytyy seuran historiasta yksi suomalainenkin jalkapalloilija.

Julkaistu: , Päivitetty:

Pääkallolippuja, sateenkaaria ja Che Guevaran banderolleja. Talonvaltaajia, antifasisteja ja niittitakkisia punkkareita. Näistä peruspilareista on tehty kannattajiensa näköinen hampurilainen jalkapalloseura St. Pauli.

Saksan Hampurissa tuskin kukaan osaa ajatella jalkapalloa ilman politiikkaa, ilman yhteiskunnallista kantaaottavuutta. Kaupungin – ja etenkin Sankt Paulin kaupunginosan – keskeiseen sielunelämään on yli sadan vuoden ajan kuulunut urheiluseura St. Pauli, joka lienee kansainvälisesti eräs tunnetuimmista ei-pääsarjassa pelaavista seuroista.

Monille kannattajille seura tarkoittaa enemmän kuin urheilua. St. Pauli edustaa elämäntapaa, jossa jalkapallo-otteluissa käyminen on tärkeä, mutta ei ainoa tapa tuoda esille kannattajien ja seuran yleisvasemmistolaisia arvoja.

Vaikka seuran kannattajien keskuudessa eittämättä vierastetaan brändiajattelua, on seura samaan aikaan itsessään kenties maailman tunnetuin antifasistinen brändi.

Seuran kannattajat eivät ainoastaan osallistu mielenosoituksiin Hampurin kaduilla, vaan ilmaisevat mielipiteensä ennakkoluulottomasti myös kotistadionilla. Esimerkistä käy seuran virallisella Youtube-kanavalla julkaistu video vuodelta 2013. Samalla kun joukkue astelee kentälle AC/DC:n Hells Bellsin soidessa, kannattajat ottavat kantaa homofobiaa vastaan ja mainostavat samalla antifasistista Alerta-verkostoa.



Yhdenvertaisuuden ja seksuaalivähemmistöjen voimakas puolustaminen on tällä vuosituhannella ollut seuralle tärkeä arvo. Asiaa edesauttoi se, että seuran puheenjohtaja vuosina 2002–10 oli avoimesti homoseksuaali Corny Littmann.

St. Paulin periaatteisiin sai viimeksi tutustua joukkueen turkkilaispelaaja Cenk Şahin, jonka seura lomautti 14. lokakuuta. Şahin ei ole sen jälkeen voinut osallistua mihinkään St. Paulin toimintaan, ja on todennäköistä, ettei Şahin pelaa seurassa enää koskaan, vaikka ainakin tällä hetkellä hänen sopimuksensa on voimassa kesäkuun 2021 loppuun saakka.

Lomautuksen syy on Şahinin Instagram-postauksessa, jossa hän asettui tukemaan Turkin armeijan hyökkäystä Pohjois-Syyriaan. Seura katsoi Şahinin näkemyksen olevan niin pahasti ristiriidassa St. Paulin filosofian kanssa, ettei pelaaja voinut jatkaa joukkueen parissa.

Erityisen vahvan seuran reaktiosta tekee se, että Şahin kuuluu St. Paulin kaikkien aikojen kalleimpiin hankintoihin. Seura maksoi Şahinista 1,3 miljoonaa euroa hankkiessaan hänet vuonna 2017 turkkilaisesta Basaksehiristä.


 

St. Paulin kannattaminen on elämäntapa, johon urheilullinen menestys ei vaikuta.

Suosittu kulttijoukkue St. Paulista alkoi muodostua vasta 1980-luvulla, kun äärioikeistolaisiin huligaaneihin kyllästyneet talonvaltaajat ja punkkarit alkoivat käydä seuran otteluissa.

Tämä monella tavalla aktiivinen ydinryhmä muovasi ajan kuluessa alasarjoihin jo unohtumassa olleesta seurasta oman kotisatamansa. Kymmenessä vuodessa seura lähes kymmenkertaisti katsojakeskiarvonsa.

Vuonna 2009 yli 200 kannattajaa ja seuratoimijaa kokoontui laatimaan St. Paulin toimintaa ohjaavat periaatelinjat, jotka otettiin käyttöön samana vuonna. Periaatteissa määritellään, että seuran sosiaaliset velvollisuudet ulottuvat urheilun ulkopuolelle. St. Paulin kannattaminen on elämäntapa, johon urheilullinen menestys ei vaikuta, seuran sivuilla lukee.


 

Pääkallologolla varustettuja fanituotteita myydään niin paljon, että monena vuonna saksalaisseuroista vain Bayern München on myynyt St. Paulia enemmän.

Kannattajiensa seura odottaa pystyvän itsekritiikkiin, kantavan vastuunsa kanssaihmisiä kohtaan ja käyttäytyvän lapsia kohtaan roolimallin tavoin. Tämä olisi ehkä muuten paljon vaadittu kannattajilta, mutta pitää muistaa, että kannattajat olivat itse laatimassa näitä sääntöjä.

Pääkallologolla varustettuja fanituotteita myydään niin paljon, että monena vuonna saksalaisseuroista vain Bayern München on myynyt St. Paulia enemmän. Logoon törmää Suomessakin säännöllisesti esimerkiksi punk-keikoilla, kadunvaltauksissa ja jalkapallokatsomoissa.

St. Paulin fanituotteiden pääkallologo on niin voimakas brändi, että moni suomalainenkin ostaa seuran paitoja ja huiveja, vaikka ei osaisi mainita nimeltä yhtään edustusjoukkueen pelaajaa.

Eräs entisistä pelaajista löytyy Tampereelta.


 

”En osannut arvata, että miten hieno seura se sitten olikaan.”

Voi sanoa, että St. Pauli on paitsi homojen ja punkkarien, myös Ari Hjelmin seura.

”Siellä pelaajille tuli voimakas yhteisöllisyyden tunne, ja minäkin pääsin osaksi sitä yhteisöä. Ajattelen edelleen, että kerran St. Pauli, aina St. Pauli”, vuosina 1992–94 seurassa pelannut Hjelm sanoo nyt HS:lle.

Hjelm oli 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa menestyneimpiä suomalaisia pelaajia. Hän pelasi maajoukkueessa sata ottelua ja tunnettiin joukkueen maaliruiskuna ennen Jari Litmasen aikaa.

Hjelm muistelee St. Paulin seurakulttuuria urallaan poikkeukselliseksi. Vaikka hän oli jo pelannut kaksi vuotta maan pääsarjaa Stuttgart Kickersissä, oli tunnelma 2. Bundesliigan kotiotteluissa silti uudenlainen elämys.

”Stuttgartissa pelatessani olin kuullut, että Hampurissa on tämmöinen hurjamaineinen kulttiseura. Mutta en osannut arvata, että miten hieno seura se sitten olikaan.”

Urheilun ja harjoittelun suhteen seura oli samanlainen kuin muutkin, mutta sen kannattajakulttuuri ja yhteisöllisyys olivat jotakin, mitä Hjelm ei ollut ennen seurajoukkueissa Suomessa, Saksassa tai maajoukkueen matkassa kohdannut.

Tunnelma seuran ympärillä oli vähintäänkin suvaitsevainen. Kaupungin kuuluisin katu Reeperbahn kulkee vain muutaman korttelin päässä St. Paulin kotistadionista, ja seura oli alkanut käyttää hyväkseen Reeperbahnin punaisten lyhtyjen alueen ja yhtä lailla läheisten Elbe-joen hämärien satamakortteleiden mainetta. Saksassa seuraa kutsuttiin yleisesti ”jalkapallon ilotaloksi” ja ”merirosvoiksi”.

”Reeperbahnilla oli se maine mikä oli, ja meitä kutsuttiin Reeperbahnin joukkueeksi. Se tarkoitti, että katsomossa sai olla – ja olikin – minkä tahansa näköistä porukkaa.”

Se oli tamperelaispojalle aivan uutta.

”Ensimmäisissä kotiotteluissa vähän pelottikin, kun oli pääkallolippuja ja kannattajat olivat niin räväkän näköisiä. Vähän aikaa ajattelin, että mihin minä oikein olen tullut.”

Hjelmin mielestä yhteiskunnallinen kantaaottavuus voi sopia jalkapalloseuralle, kunhan se ei ole päälle liimattua.

”Sellainen joko tulee luonnostaan tai ei tule. Ei sitä ainakaan voi mitenkään tekohengittää seuraan. St. Paulilla on omaan juttuunsa pitkä historia, ja heille aivan luonnollista.”


 

”Kotistadion oli kiehuva, räjähtämistä odottava kattila.”

Nykyään St. Paulin kotistadionille Millerntorille mahtuu 29 546 katsojaa. Edellisessä kotiottelussa Darmstadtia vastaan 134 paikkaa jäi myymättä.

Hjelm muistelee, että hänen vuosinaan seuran stadionille mahtui noin 18–20 000 katsojaa.

”Kotistadion oli kiehuva, räjähtämistä odottava kattila. Silloin seurat saivat valita, milloin ne pelaavat kotiottelunsa. Me pelasimme aina perjantai-iltaisin kahdeksalta. Moni aloitti siitä viikonlopun viettonsa.”

Hjelm muistelee St. Paulia urallaan hyvänä aikana. Hänen mukaansa St. Pauli oli 1990-luvulla hyvä täysammattilaisjoukkue, jossa pelaajista pidettiin hyvää huolta. Hjelm tunsi, että hänet otettiin heti osaksi yhteisöä.

Yhteisön muodostivat niin joukkueen jäsenet, seuran työntekijät kuin kannattajatkin.

”Se tapa, jolla katsomo otteluissa mylvi, se oli pelaajallekin käsittämättömän hieno tunne. Katsojat vaativat pelaajilta sitoutumista seurakulttuuriin, ja kyllä pelaajat halusivat vastata niihin odotuksiin.”

Hjelm kertoo, miten hän oli kerran Suomen maajoukkueen kanssa Bangkokissa. Suomen pelaajat saivat kaupungilla olla täysin rauhassa, ainoa joka tunnistettiin oli Hjelm.

”Maajoukkue ei siellä herättänyt intohimoja, mutta minulle tultiin sanomaan, että hei, sinä olet pelannut St. Paulissa. On harvinaista, että 2. Bundesliigassa pelaavaa seuraa kannatetaan ympäri maailmaa. Kyllä se kertoo seurasta aika paljon.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

St. Pauli


 Seuran virallinen nimi on Fußball-Club St Pauli von 1910 e.V.

 Perustettu vuonna 1910.

 Miesten edustusjoukkue pelaa Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 2. Bundesliigassa.

 Edelliset käynnit Bundesliigassa 2001–02 sekä 2010–11, putosi kummallakin kerralla heti.

 Suomalaiset Ari Hjelm ja Petri Järvinen pelasivat seurassa 1990-luvulla.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    2. 2

      Tuhansilla suomalaisilla on tällä viikolla totuuden hetki – Tutkijat kertovat heille perinnöllisen riskin sairastua kolmeen kansantautiin

    3. 3

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    4. 4

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    5. 5

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    6. 6

      Suomi pääsi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin, kaikille edes se ei riitä juhlan syyksi

    7. 7

      Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

      Tilaajille
    8. 8

      Taskupuheluita ja noloja sähläyksiä salasanojen kanssa: Trumpin neuvon­antaja Rudy Giuliani on teknologia­taidoiltaan aivan tavallinen seniori

    9. 9

      Uhmakkaat opiskelijat kirjoittivat testamenttejaan suljetulla yli­opistolla Hong­kongissa, poliisit uhkasivat ampua kovilla – HS:n kirjeen­vaihtaja paikan päällä: ”Outo ja arvaamaton tunnelma”

    10. 10

      Maahanmuuttajien kielikoulutusta arvostellaan tehottomuudesta – Uudellamaalla valvonta kiristyi ja useilta yhtiöiltä vaadittiin rahoja takaisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    5. 5

      Urheilusivuston laskelma: Huuhkajat joutumassa EM-kisoissa samaan lohkoon maailman­rankingin ykkösen kanssa

    6. 6

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    7. 7

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    8. 8

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    9. 9

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    10. 10

      Merkittävä asia­kirja­vuoto paljastaa, kuinka Kiinan presidentti neuvoi kurittamaan uiguureja: ”Emme anna lainkaan armoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää