Urheilu

HS-analyysi: Huuhkajien menestys rakentui vaivihkaa, mutta varmasti ja yllättävän nopeasti – tilastot kertovat, miten peli parani viime vuosina

Kanervan A-maajoukkue sopeutti peliään, pelitapaansa ja taktiikoitaan kunkin vastustajan mukaan. Se oli parhaimmillaan erinomaista kontekstivalmentamista.

Peli kertoo lopulta kaiken. Huuhkajien historiallinen ensimmäinen arvokisapaikka ei tullut vain taistelulla, hyvällä joukkuehengellä tai Teemu Pukin maaleilla. Historialliseen saavutukseen johti edellä mainittujen tekijöiden lisäksi ennen kaikkea Suomen A-maajoukkueen järjestelmällisesti parantunut peli viime vuosina.

A-maajoukkue vajosi pohjamutaan Hans Backen päävalmentajakaudella vuonna 2016, kun se ei voittanut yhtään ottelua. Backe sai potkut joulukuussa 2016, ja Markku Kanerva sai kolmen vuoden päävalmentajasopimuksen joulukuussa 2016.

Kanerva sanoi muutamaa kuukautta myöhemmin HS:n haastattelussa, että joukkueen pitää palauttaa maineensa.

Kanervan mukaan Suomen pitää kompensoida vastustajiin verrattuna yksilölliset taitoerot joukkuepelaamisella. Tilannepelaaminen oli avainasemassa.


”Miten esimerkiksi missäkin tilanteessa pystymme mahdollistamaan prässin, luomaan puolustuksellisen ylivoiman, saamaan hyökkäyksissä tarpeeksi pelaajia rangaistusalueelle ja saamaan tarpeeksi vaihtoehtoja murtautumisiin”, Kanerva sanoi HS:n haastattelussa maaliskuussa 2017.

Häneltä ja valmennusryhmältä kesti yhdeksän kuukautta saada peli raiteilleen. Päävalmentajakautensa alussa hän etsi vielä oikeita pelaajatyyppejä ryhmäänsä. Hän halusi joukkueeseen peliälykkäitä pelaajia, jotka reagoisivat ja ennakoisivat nopeasti ja olisivat tietysti joukkuepelaajia.

Muutos tapahtui ehkä vaivihkaa, mutta lopulta myös yllättävän äkkiä.

Käänne parempaan alkoi jo syksyllä 2017. Silloin A-maajoukkue rupesi pelaamaan nousujohtoisesti paremmin. Ensin kaatui Islanti Ratinassa, ja se oli symbolisestikin tärkeä voitto. Se oli Suomen ensimmäinen voitto kahteen vuoteen karsintaotteluissa.

 

Tähtien lopetettua joukkueesta oli pakko nousta esiin uusia vastuunkantajia, ja siitä tuli myös aiempaa tasa-arvoisempi.


Myöhemmin syksyllä Suomi voitti vielä Kosovon ja pelasi Kroatian kanssa tasan, mikä auttoi Islannin kisoihin ja teki Suomen maalintekijästä Pyry Soirista eräänlaisen kansallissankarin Islannissa. Kosovo-voitto oli puolestaan ensimmäinen vierasvoitto karsinnoissa kahteen vuoteen.

Pelaajamateriaaliltaan A-maajoukkue oli parempi MM-karsinnoissa 2017–2018, mutta paradoksaalisesti siitä tuli parempi joukkue vasta sitten, kun tähtipelaajat Perparim Hetemaj, Niklas Moisander ja Alexander Ring lopettivat maajoukkueuransa ennen Kansojen liigaa. Roman Eremenkon maajoukkueura oli pysähtynyt seinään dopingkärystä, joka tuli ilmi MM-karsintojen ensimmäisessä vierasottelussa Islannissa.

Tähtien lopetettua joukkueesta oli pakko nousta esiin uusia vastuunkantajia, ja siitä tuli myös aiempaa tasa-arvoisempi.

Kiitos hyvästä joukkuehengestä kuului päävalmentajan lisäksi myös joukkueen johtaville pelaajille kapteeni Tim Sparville, maalivahti Lukas Hradeckylle ja maalinsylkijä Teemu Pukille, jotka eivät nostaneet itseään muiden yläpuolelle. He olivat yhtä lailla joukkuepelaajia siinä missä rivipelaajatkin.

 

Kanervan A-maajoukkue sopeutti peliään, pelitapaansa ja taktiikoitaan kunkin vastustajan mukaan.


Päävalmentaja Kanerva rupesi rakentamaan valmennusryhmänsä kanssa menestystä puolustuksesta lähtien. EM-karsintoja edeltäneen Kansojen liigan aikaan Kanerva puhui paljon Suomen katiskataktiikasta. Sillä päävalmentaja tarkoitti sitä, miten Suomi pyrki ohjaamaan vastustajan peliä laitakaistoille, joissa Suomi teki pallonriistoja. Kansojen liigan lohkopeleissä Suomi pelasi neljä perättäistä nollapeliä, mikä antoi joukkueelle uskoa pelitapaan.

Päävalmentajakautensa alussa Kanerva puhui paljon siitä, miten olennaista oli se, miten Suomi eliminoisi vastustajan vahvuuksia ja hyödyntäisi vastustajan heikkoudet. Perusasia jalkapallossa luonnollisesti, mutta siinä Kanervan edeltäjät eivät onnistuneet yhtä hyvin kuin miten hän onnistui valmennusryhmänsä kanssa.

Kanervan A-maajoukkue sopeutti peliään, pelitapaansa ja taktiikoitaan kunkin vastustajan mukaan. Se oli parhaimmillaan erinomaista kontekstivalmentamista. Suuri sulka jäi saamatta hattuun, kun Suomi ei onnistunut tyrehdyttämään Italian hyökkäyspeliä.


MM-karsinnoissa Suomi tuskaili keskitysten ja kulmapotkujen kanssa, joista aiheutui säännöllisesti vaaratilanteita ja takaiskumaaleja. Niiden määrä ei juurikaan laskenut MM-karsinnoista EM-karsintoihin, mutta Suomen topparipari Paulus ArajuuriJoona Toivio ja puolustuslinja pystyivät paremmin purkamaan niitä, sillä Suomi päästi EM-karsinnoissa 0,88 maalia ottelua kohden, kun lukema oli vielä 1,30 maalia ottelua kohden MM-karsinnoissa.

Kun puolustuspeli parani, kehittyi samalla myös pallonhallintapeli. Tilastoyhtiö MyCoazhin mukaan vuosien 2016–2017 MM-karsinnoissa Suomen pallonhallinta oli keskimäärin 42,30 prosenttia. Kansojen liigassa lukema oli noussut jo 45,17 prosenttiin, ja EM-karsinnoissa lukema oli ennen Liechtenstein-ottelua 48,50 prosenttia.

Tässä kohtaa ei voi olla korostamatta keskikenttäpelaajien Tim Sparvin ja Glen Kamaran merkitystä, jotka rytmittivät hyvin peliä EM-karsinnoissa ja onnistuivat pitämään pallon omalla joukkueella.

 

Maajoukkueen omien tilastojen mukaan vuosina 2015–2016 Suomi eteni rangaistusalueelle keskimäärin vain 9,8 kertaa ottelussa, mutta vuosina 2017–2018 joukkue eteni jo 13,6 kertaa ottelua kohti.


Suomen vei EM-turnaukseen kuusi voittoa, mutta mistä ne syntyivät? Kun peliä ja pelitapahtumia pilkkoo palasiksi, syntyy valtava määrä tilastodataa. Näistä tilastoista voi löytää useita tekijöitä, jotka kertovat Suomen parantuneesta pelistä.

Maajoukkueen omien tilastojen mukaan vuosina 2015–2016 Suomi eteni rangaistusalueelle keskimäärin vain 9,8 kertaa ottelussa, mutta vuosina 2017–2018 joukkue eteni jo 13,6 kertaa ottelua kohti.

Mitä enemmän pallo oli Suomen hallussa, sitä enemmän Suomi myös eteni pallon kanssa, ja onnistuneen pallollisen pelin pelinopeus oli korkeampi. MyCoazh laski, miten paljon Suomi oli liikuttanut palloa viime karsinnoissa keskimäärin ottelua kohden.

Vielä edellisissä MM-karsinnoissa Suomi liikutti palloa keskimäärin 8 826 metriä ottelua kohden. Kansojen liigassa lukema oli noussut 10 025 metriin ja EM-karsinnoissa ennen Liechtenstein-ottelua 11 753 metriin.

 

EM-karsinnoissa näimme kaikkien aikojen A-maajoukkueen.


Lukemat kertovat osaltaan siitä, että Suomi oli onnistunut kehittämään sovittuja pelinrakennusmalleja, joilla pallo pysyi paremmin Suomen hallussa. Suomen keskimääräinen syöttöprosentti oli MM-karsinnoissa 80,90 , mutta EM-karsinnoissa jo 86,75 prosenttia.

Suomen vaarallisten hyökkäysten määrän kasvusta kertoivat maalipaikkoja rakentaneet avainsyötöt ja laukaukset maalia kohti. Jos MM-karsinnassa avainsyöttöjen määrä ottelua kohden oli MyCoazhin mukaan 4,70, niin lukema oli melkein tuplaantunut (8,25) EM-karsinnoissa.

Samoin Huuhkajien luomien vaarallisten tilanteiden määrästä ja laadusta kertoivat myös Suomen pelaajien pallokosketukset vastustajan rangaistusalueella. Niitä oli vähän alle 20 ottelua kohden MM-karsinnoissa, mutta EM-karsinnoissa selvästi enemmän (25,13).


EM-karsinnoissa näimme kaikkien aikojen A-maajoukkueen, joka tuntemattomuudestaan huolimatta teki ainutlaatuisen saavutuksen. Sen hedelmistä pääsee koko jalkapalloväki nauttimaan ensi kesänä.

Päivää ennen Liechtenstein-ottelua Kanerva sanoi toivovansa, että kisapaikka vaikuttaisi jalkapallon asemaan Suomessa. Laji on jo Suomen suurin rekisteröidyillä harrastajilla mitattuna, mutta paljon on vielä työtä tehtävänä olosuhteiden ja valmennuksen kehittämiseksi, jotta tämän A-maajoukkueen menestys ei jäisi yksittäiseksi tähdenlennoksi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keskusta ajaa vasemmistolaisen pääministerin Sanna Marinin heti ahtaaseen paikkaan

      Tilaajille
    2. 2

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    3. 3

      Loikka 1980-luvun Suomeen: USA:n demokraattipuolueessa on tapahtunut historiallinen käänne

      Tilaajille
    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      En halua tulla tunnetuksi ”sekavana ja omituisena suomalaisnaisena”, joten hoitakoot britit itse maansa sekavuudet

    6. 6

      Valehteluun suhtaudutaan Yhdysvalloissa eri tavalla kuin Suomessa

    7. 7

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    8. 8

      Valtavat lakot pysäyttivät vientiteollisuuden, mutta seuraava sovittelu on vasta melkein viikon päässä: ”Erikoinen pattitilanne”

    9. 9

      Antti Lindtman ei pyri ensi kesänä Sdp:n johtoon

    10. 10

      Rinteen pääministerikausi sai murska-arvion: Vain 13 prosenttia suomalaisista tyytyväisiä työhön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      Anne ”Heinäsirkka” Taskinen on kuollut – Sleepy Sleepersin jäsenet muistelevat: ”Kun hän astui huoneeseen, se ei jäänyt huomaamatta”

    5. 5

      HS:n toimittajan twiitistä tuli kansainvälinen puheenaihe, myös arvostetut ulkomaiset mediat jakoivat kuvan Suomen hallituksen johtohahmoista

    6. 6

      Autoilun suosio kasvoi Espoossa länsimetron avautumisen jälkeen – ”Metron avautumista on katseltu ruusunpunaisilla laseilla”

    7. 7

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    8. 8

      Maailman suosituimmat maiharit ovat niin jäykät, että niissä kävely on monelle tuskaa – Fysioterapeutti kertoo, miten ongelmat voi välttää

      Tilaajille
    9. 9

      Kommentti: Mitä on luottamus ja mitä anteeksianto? Rinteen ja Paateron pikapaluu ajaa perimmäisten kysymysten äärelle

      Tilaajille
    10. 10

      Vihreiden ja vasemmisto­liiton ministerit jatkavat samoilla salkuilla, kaikki Sanna Marinin hallituksen ministerit selvillä nyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää