HS-analyysi: Huuhkajien menestys rakentui vaivihkaa, mutta varmasti ja yllättävän nopeasti – tilastot kertovat, miten peli parani viime vuosina

Peli kertoo lopulta kaiken. Huuhkajien historiallinen ensimmäinen arvokisapaikka ei tullut vain taistelulla, hyvällä joukkuehengellä tai Teemu Pukinhttps://www.hs.fi/haku/?query=teemu+pukin maaleilla. Historialliseen saavutukseen johti edellä mainittujen tekijöiden lisäksi ennen kaikkea Suomen A-maajoukkueen järjestelmällisesti parantunut peli viime vuosina.

A-maajoukkue vajosi pohjamutaan Hans Backenhttps://www.hs.fi/haku/?query=hans+backen päävalmentajakaudella vuonna 2016, kun se ei voittanut yhtään ottelua. Backe sai potkut joulukuussa 2016, ja Markku Kanervahttps://www.hs.fi/haku/?query=markku+kanerva sai kolmen vuoden päävalmentajasopimuksen joulukuussa 2016.

Kanerva sanoi muutamaa kuukautta myöhemmin HS:n haastattelussa, että joukkueen pitää palauttaa maineensa.

Kanervan mukaan Suomen pitää kompensoida vastustajiin verrattuna yksilölliset taitoerot joukkuepelaamisella. Tilannepelaaminen oli avainasemassa.


”Miten esimerkiksi missäkin tilanteessa pystymme mahdollistamaan prässin, luomaan puolustuksellisen ylivoiman, saamaan hyökkäyksissä tarpeeksi pelaajia rangaistusalueelle ja saamaan tarpeeksi vaihtoehtoja murtautumisiin”, Kanerva sanoi HS:n haastattelussa maaliskuussa 2017.

Häneltä ja valmennusryhmältä kesti yhdeksän kuukautta saada peli raiteilleen. Päävalmentajakautensa alussa hän etsi vielä oikeita pelaajatyyppejä ryhmäänsä. Hän halusi joukkueeseen peliälykkäitä pelaajia, jotka reagoisivat ja ennakoisivat nopeasti ja olisivat tietysti joukkuepelaajia.

Muutos tapahtui ehkä vaivihkaa, mutta lopulta myös yllättävän äkkiä.

Käänne parempaan alkoi jo syksyllä 2017. Silloin A-maajoukkue rupesi pelaamaan nousujohtoisesti paremmin. Ensin kaatui Islanti Ratinassa, ja se oli symbolisestikin tärkeä voitto. Se oli Suomen ensimmäinen voitto kahteen vuoteen karsintaotteluissa.

 

Tähtien lopetettua joukkueesta oli pakko nousta esiin uusia vastuunkantajia, ja siitä tuli myös aiempaa tasa-arvoisempi.

Myöhemmin syksyllä Suomi voitti vielä Kosovon ja pelasi Kroatian kanssa tasan, mikä auttoi Islannin kisoihin ja teki Suomen maalintekijästä Pyry Soirista https://www.hs.fi/haku/?query=pyry+soiristaeräänlaisen kansallissankarin Islannissa. Kosovo-voitto oli puolestaan ensimmäinen vierasvoitto karsinnoissa kahteen vuoteen.

Pelaajamateriaaliltaan A-maajoukkue oli parempi MM-karsinnoissa 2017–2018, mutta paradoksaalisesti siitä tuli parempi joukkue vasta sitten, kun tähtipelaajat Perparim Hetemajhttps://www.hs.fi/haku/?query=perparim+hetemaj, Niklas Moisanderhttps://www.hs.fi/haku/?query=niklas+moisander ja Alexander Ringhttps://www.hs.fi/haku/?query=alexander+ring lopettivat maajoukkueuransa ennen Kansojen liigaa. Roman Eremenkonhttps://www.hs.fi/haku/?query=roman+eremenkon maajoukkueura oli pysähtynyt seinään dopingkärystä, joka tuli ilmi MM-karsintojen ensimmäisessä vierasottelussa Islannissa.

Tähtien lopetettua joukkueesta oli pakko nousta esiin uusia vastuunkantajia, ja siitä tuli myös aiempaa tasa-arvoisempi.

Kiitos hyvästä joukkuehengestä kuului päävalmentajan lisäksi myös joukkueen johtaville pelaajille kapteeni Tim Sparvillehttps://www.hs.fi/haku/?query=tim+sparville, maalivahti Lukas Hradeckylle https://www.hs.fi/haku/?query=lukas+hradeckylleja maalinsylkijä Teemu Pukillehttps://www.hs.fi/haku/?query=teemu+pukille, jotka eivät nostaneet itseään muiden yläpuolelle. He olivat yhtä lailla joukkuepelaajia siinä missä rivipelaajatkin.

 

Kanervan A-maajoukkue sopeutti peliään, pelitapaansa ja taktiikoitaan kunkin vastustajan mukaan.

Päävalmentaja Kanerva rupesi rakentamaan valmennusryhmänsä kanssa menestystä puolustuksesta lähtien. EM-karsintoja edeltäneen Kansojen liigan aikaan Kanerva puhui paljon Suomen katiskataktiikasta. Sillä päävalmentaja tarkoitti sitä, miten Suomi pyrki ohjaamaan vastustajan peliä laitakaistoille, joissa Suomi teki pallonriistoja. Kansojen liigan lohkopeleissä Suomi pelasi neljä perättäistä nollapeliä, mikä antoi joukkueelle uskoa pelitapaan.

Päävalmentajakautensa alussa Kanerva puhui paljon siitä, miten olennaista oli se, miten Suomi eliminoisi vastustajan vahvuuksia ja hyödyntäisi vastustajan heikkoudet. Perusasia jalkapallossa luonnollisesti, mutta siinä Kanervan edeltäjät eivät onnistuneet yhtä hyvin kuin miten hän onnistui valmennusryhmänsä kanssa.

Kanervan A-maajoukkue sopeutti peliään, pelitapaansa ja taktiikoitaan kunkin vastustajan mukaan. Se oli parhaimmillaan erinomaista kontekstivalmentamista. Suuri sulka jäi saamatta hattuun, kun Suomi ei onnistunut tyrehdyttämään Italian hyökkäyspeliä.


MM-karsinnoissa Suomi tuskaili keskitysten ja kulmapotkujen kanssa, joista aiheutui säännöllisesti vaaratilanteita ja takaiskumaaleja. Niiden määrä ei juurikaan laskenut MM-karsinnoista EM-karsintoihin, mutta Suomen topparipari Paulus Arajuurihttps://www.hs.fi/haku/?query=paulus+arajuuri–Joona Toiviohttps://www.hs.fi/haku/?query=joona+toivio ja puolustuslinja pystyivät paremmin purkamaan niitä, sillä Suomi päästi EM-karsinnoissa 0,88 maalia ottelua kohden, kun lukema oli vielä 1,30 maalia ottelua kohden MM-karsinnoissa.

Kun puolustuspeli parani, kehittyi samalla myös pallonhallintapeli. Tilastoyhtiö MyCoazhin mukaan vuosien 2016–2017 MM-karsinnoissa Suomen pallonhallinta oli keskimäärin 42,30 prosenttia. Kansojen liigassa lukema oli noussut jo 45,17 prosenttiin, ja EM-karsinnoissa lukema oli ennen Liechtenstein-ottelua 48,50 prosenttia.

Tässä kohtaa ei voi olla korostamatta keskikenttäpelaajien Tim Sparvinhttps://www.hs.fi/haku/?query=tim+sparvin ja Glen Kamaranhttps://www.hs.fi/haku/?query=glen+kamaran merkitystä, jotka rytmittivät hyvin peliä EM-karsinnoissa ja onnistuivat pitämään pallon omalla joukkueella.

 

Maajoukkueen omien tilastojen mukaan vuosina 2015–2016 Suomi eteni rangaistusalueelle keskimäärin vain 9,8 kertaa ottelussa, mutta vuosina 2017–2018 joukkue eteni jo 13,6 kertaa ottelua kohti.

Suomen vei EM-turnaukseen kuusi voittoa, mutta mistä ne syntyivät? Kun peliä ja pelitapahtumia pilkkoo palasiksi, syntyy valtava määrä tilastodataa. Näistä tilastoista voi löytää useita tekijöitä, jotka kertovat Suomen parantuneesta pelistä.

Maajoukkueen omien tilastojen mukaan vuosina 2015–2016 Suomi eteni rangaistusalueelle keskimäärin vain 9,8 kertaa ottelussa, mutta vuosina 2017–2018 joukkue eteni jo 13,6 kertaa ottelua kohti.

Mitä enemmän pallo oli Suomen hallussa, sitä enemmän Suomi myös eteni pallon kanssa, ja onnistuneen pallollisen pelin pelinopeus oli korkeampi. MyCoazh laski, miten paljon Suomi oli liikuttanut palloa viime karsinnoissa keskimäärin ottelua kohden.

Vielä edellisissä MM-karsinnoissa Suomi liikutti palloa keskimäärin 8 826 metriä ottelua kohden. Kansojen liigassa lukema oli noussut 10 025 metriin ja EM-karsinnoissa ennen Liechtenstein-ottelua 11 753 metriin.

 

EM-karsinnoissa näimme kaikkien aikojen A-maajoukkueen.

Lukemat kertovat osaltaan siitä, että Suomi oli onnistunut kehittämään sovittuja pelinrakennusmalleja, joilla pallo pysyi paremmin Suomen hallussa. Suomen keskimääräinen syöttöprosentti oli MM-karsinnoissa 80,90 , mutta EM-karsinnoissa jo 86,75 prosenttia.

Suomen vaarallisten hyökkäysten määrän kasvusta kertoivat maalipaikkoja rakentaneet avainsyötöt ja laukaukset maalia kohti. Jos MM-karsinnassa avainsyöttöjen määrä ottelua kohden oli MyCoazhin mukaan 4,70, niin lukema oli melkein tuplaantunut (8,25) EM-karsinnoissa.

Samoin Huuhkajien luomien vaarallisten tilanteiden määrästä ja laadusta kertoivat myös Suomen pelaajien pallokosketukset vastustajan rangaistusalueella. Niitä oli vähän alle 20 ottelua kohden MM-karsinnoissa, mutta EM-karsinnoissa selvästi enemmän (25,13).


EM-karsinnoissa näimme kaikkien aikojen A-maajoukkueen, joka tuntemattomuudestaan huolimatta teki ainutlaatuisen saavutuksen. Sen hedelmistä pääsee koko jalkapalloväki nauttimaan ensi kesänä.

Päivää ennen Liechtenstein-ottelua Kanerva sanoi toivovansa, että kisapaikka vaikuttaisi jalkapallon asemaan Suomessa. Laji on jo Suomen suurin rekisteröidyillä harrastajilla mitattuna, mutta paljon on vielä työtä tehtävänä olosuhteiden ja valmennuksen kehittämiseksi, jotta tämän A-maajoukkueen menestys ei jäisi yksittäiseksi tähdenlennoksi.