Kaikkien aikojen valmentaja

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajasta Markku Kanervasta on tullut kulttihahmo. Lapsuuden pihapeleistä periytyvän Rive-lempinimen lisäksi on puhuttu riveluutiosta, Riven valmentaman joukkueen evoluutiosta tai revoluutiosta eli vallankumouksesta. Kirjailija Miika Nousiainen, lehtikuvaaja Martti Kainulainen ja entinen jalkapalloilija Tomi Maanoja kertovat hauskoja ja hurjia tarinoita riveluution esihistoriasta.

Julkaistu: , Päivitetty:

Perjantai-iltana noin kello 20.50 Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva tuuletti Töölön jalkapallostadionilla. Tavallisesti rauhallisesti esiintyvä Kanerva riehaantui täysin.

Eikä ihme. Hetki oli historiallinen. Hän oli onnistunut siinä, missä kaksikymmentäkolme hänen edeltäjäänsä oli epäonnistunut. Kanerva oli valmentanut ensimmäisenä päävalmentajana miesten A-maajoukkueen arvokisoihin.

Ensimmäistä arvokisapaikkaa oli odotettu kahdeksankymmentä pitkää vuotta, siis useamman jalkapalloilijasukupolven ajan. Vasta A-maajoukkueen sadaskahdestoista EM-karsintaottelu toi paikan EM-turnaukseen.

Hukattuihin mahdollisuuksiin, katkeriin tappioihin ja ennenaikaisesti romuttuneisiin unelmiin on vuosien aikana totuttu. Kanervan johdolla joukkue teki mahdottomana pidetyn teon.

Ei ihme, että Kanervasta on tullut parin viime vuoden aikana jonkinlainen kulttisankari.

Lapsuuden pihapeleistä periytyvän Rive-lempinimen lisäksi on puhuttu riveluutiosta, Riven valmentaman joukkueen evoluutiosta tai revoluutiosta eli vallankumouksesta, jonka aikana joukkue kasvoi uusiin mittoihin. Pilkatuista potkupalloilijoista kasvoi todellisia jalkapalloilijoita.

 

”Ei olla paikal, vaan älähän hätäile.”


On Kanervaa jo ennenkin fanitettu. 90-luvun alussa jotkut tunkeilevimmat fanit soittivat pelaajan kotipuhelimeen, jonka puhelinvastaajaan Kanerva oli laulanut De La Soulin Ring Ring Ring kappaletta ensin suomeksi ja sitten englanniksi.

”Ei olla paikal, vaan älähän hätäile. Jätä nimi ja numero, niin otetaan yhteyttä. Moi! Hey, how you doin'? Sorry you can't get through. Why don't you give your name and your number, so I'll get back to you.”

90-luvun lopussa Kanerva pelasi pelaajauransa viimeisiä vuosiaan Helsingin Jalkapalloklubissa, kun kirjailija Miika Nousiainen oli silloin perustamassa Riven ensimmäistä faniryhmää.


”Meidän porukassa oli Niskasen Inka, joka yhdessä HJK:n pelissä vanhalla Pallokentällä huusi kerran: ’Hyvä Rive’. Rive oli ainoa pelaaja, jonka Inka tiesi Klubista”, Nousiainen kertoo.

Rive-huuto tarttui kavereihin. Seuraavassa pelissä kaveriporukalla oli jo Rive-aiheisia lauluja. Yksi kaveruksista maalasi Riveside-banderollin, ja faniryhmä oli saanut nimensä.

”Sen banderollin kanssa olimme sitten HJK:n Mestarien liigan otteluissa ja kaikkialla, missä Rive oli. Ehkä jopa painostettiin valmentajia antamaan Rivelle peliaikaa, koska Klubilla oli kova kilpailu topparin paikoista siihen aikaan”, Nousiainen sanoo.

Kun HJK lähti marraskuussa 1998 Benficaa vastaan Mestarien liigan peliin, lahjoitti Riveside Klubin pelaajille ämpärillisen kiviä taskuun ja ämpärillisen jäitä hattuun.

Kun Kanervan ura loppui Mestarien liigan jälkeen talvella 1998, järjesti Riveside Talin jalkapallohallissa tilaisuuden, jossa se lahjoitti idolilleen banderollin.

Kaksikymmentäyksi vuotta myöhemmin Kanerva muistelee hetkeä ikimuistoisena ja liikuttavana. Lakana on nyt tallessa Kanervan ullakolla.

”Oliko se sitä orastavaa jalkapallokulttuuria”, Kanerva pohtii ääneen huoneessaan Palloliiton toimistolla.

Haastatteluhetkellä on vielä pari viikkoa aikaa ratkaisevaan Liechtenstein-otteluun ja tarkoituksena on selvittää, miten Kanervasta oikein tuli jalkapallovalmentaja. Hänen valmentajauransa alkoi väkinäisesti niin kuin monen muunkin suomalaisen isävalmentajan, oman pojan peleistä.


Vuonna -98 Malmin Palloseura kokosi vuonna -92 syntyneiden ikäluokasta jalkapallojoukkueita. Lehtikuvaaja Martti Kainulainen ilmoitti voivansa ryhtyä valmentajaksi, kun halukkaita ei tehtävään heti löytynyt. Hän oli valmentanut sitä ennen vain pesäpallojoukkuetta ja halusi itselleen apuvalmentajan. Kainulaisen selän takaa nousi silloin käsi.

Mies ilmoitti nimekseen Markku Kanerva, ja häneltäkin kysyttiin lajitaustaa.

”Mietin, onko se vitsi, mutta sitten vastausta odotettiin. Sanoin, että lajitausta on se, että pelaan HJK:ssa ja Uefan A-valmentajatutkinto on suoritettu.”

Kun Kanerva lopetti pelaajauransa, hänellä oli päällimmäisenä mielessä opettajantyö, jota kasvatustieteen maisteri oli tehnyt jo pelaamisen ohessa. Kipinä valmentamiseen heräsi kuitenkin, kun hän valmensi pojan joukkuetta seuraavan vuoden aikana.

Nappuloita oli kiva valmentaa, mutta hän oli jäänyt kaipaamaan liigajoukkueen pukukoppielämää ja kanssakäymistä pelaajien kanssa.

 

”Ajattelin, että uskovatko he minua valmentajana.”

Vuonna 2000 Kanerva pääsi valmentamaan Helsingin aluejoukkuetta, joka oli koottu kaupungin lupaavimmista junioripelaajista. Piirijoukkueet ovat pelaajille väliportaita ennen maajoukkuevalmennukseen pääsyä.

Seuraavana vuonna HJK:n liigajoukkueen päävalmentaja Jyrki Heliskoski pyysi Kanervaa apuvalmentajakseen, ja kun Heliskoski vaihtui Keith Armstrongiin, jatkoi Kanerva samassa tehtävässä.

Kanerva oli innostunut apuvalmentaja, joka oli alkuun intoa täynnä kuin ilmapallo. Kanerva tuli apuvalmentajaksi joukkueeseen, jossa oli hänen entisiä pelikavereitaan. Häntä ei päästetty helpolla.

”Ajattelin, että uskovatko he minua valmentajana. Toisaalta positiivinen puoli oli se, että pystyin välittämään Jyrälle ja Kekelle niiden jätkien ajatuksia ja fiiliksiä. En ollut vasikka siinä välissä, mutta suodatin asioita, jotka päävalmentajan oli syytä tietää.”

Erään entisen pelaajan mukaan pelaajien suhtautuminen Kanervaan lähenteli kiusaamista. Kun Kanerva toi syöttöharjoitukseen mukaan hulavanteita, joihin piti hyppiä syöttöjen välillä, vanhat pelikaverit nauroivat.

”Totta kai huumori on ollut aika hurttia. Kyllähän siellä kaverit varmaan vinoili. Se kuuluu asiaan. En sitä kokenut kiusaamiseksi.”

Päävalmentajana Kanerva debytoi FC Viikingeissä kaudella 2003, mutta se jäi hänen toistaiseksi ainoaksi kokemuksekseen päävalmentajana seurajoukkueessa.

 

”Rive on tosi rauhallinen, aika laskelmoiva ja tosi pedantti valmentaja.”


Ensimmäisen ison meriittinsä Kanerva sai alle 21-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana, kun hän valmensi joukkueen karsinnoista vuoden 2009 EM-kisoihin. Olisiko hän edes päätynyt A-maajoukkueen valmennusryhmään tai päävalmentajaksi ilman menestymistä nuorten kanssa?

”Vaikea sanoa. Totta kai se menestyminen varmaan edesauttoi sitä, että sain jatkaa Palloliitossa ja pääsin A-maajoukkueen mukaan.”

Sitten Kanerva jatkaa spekulointia hänelle ominaisella jossittelulla. Hän esittää erilaisia vaihtoehtoja, miten hän olisi muuten voinut päätyä A-maajoukkueen päävalmentajaksi.

Tällaisen Kanervan maajoukkuepelaajat tuntevat.

Päävalmentaja miettii, analysoi ja pyörittelee erilaisia vaihtoehtoja ja kyselee mielipiteitä muilta ennen kuin muodostaa lopullisen mielipiteensä. Perusteellisista palavereistaan tunnettu valmentaja on saanut myös liikanimen Professori.

”Rive on tosi rauhallinen, aika laskelmoiva ja tosi pedantti valmentaja”, sanoo HIFK:n entinen maalivahti Tomi Maanoja, joka pelasi Kanervan valmentamassa alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa.


Maanojan mukaan Kanerva kutsui joukkuettaan ripeäjalkaiseksi kilpikonnaksi. Nimitys perustui taktiikkaan, jossa joukkue puolusti kilpikonnamaisesti ja lähti ripeästi vastahyökkäyksiin.

Syksyllä 2007 Kanerva piti joukkueelleen palaveria ja huomasi, että yksi pelaaja puuttui joukosta. Pelaajien kasvoilla oli ovelat virneet.

”No, sitten ovi aukesi, ja yksi pelaaja ryömi Teenage Mutant Ninja Turtle -asussa sisään. Perparim Hetemaj -velikulta oli tämän keksinyt. No, totta kai mä repesin. Ajattelin vain, että palaverilta vietiin pohjat.”

Kanervan mukaan pelaajat uskoivat hänen suhtautuvan tempaukseen ymmärtäväisesti. Sellaisenakin hänet tunnetaan.

”Joku toinen valmentaja olisi voinut sanoa, että kerää kamasi ja häivy.”

 

”Siinä karisi meikäläisen maine Tuomon silmissä. Seuraavana aamuna juostiin ja vedettiin kuperkeikkoja.”

Kanervassa on myös värikkäämpi puoli, jota ei julkisuudessa ole nähty. Se pääsi valloilleen silloin, kun hän pelaajaurallaan pääsi HJK:n kanssa Mestarien liigaan. Ratkaisua juhlittiin Ranskan Metzissä.

”Siinä juhlissa katselin, kun yhdessä ovessa luki privé. Katsoin sitä ja mietin, että tuo tarkoittanee yksityistä. Mietin, että siitä saisi aika makean kyltin. Napsasin sen p-kirjaimen pois ja lätkäisin teipillä rintaan Rive-kyltin. Se on edelleen palkintokaapissa.”

Mestarien liigan ensimmäisen tappiollisen ottelun jälkeen joukkue nollasi pettymystä punaviinin voimalla. Joukkuekaverit huijasivat Kanervan hakemaan kasettisoitinta naapurihuoneesta.

”Kyllä se oli aikamoinen yllätys, kun koputin oveen, ja valmentaja Tuomo Saarnio aukaisi oven. Siinä karisi meikäläisen maine Tuomon silmissä. Seuraavana aamuna juostiin ja vedettiin kuperkeikkoja.”

Mestarien liigan aikoihin Kanerva pelasi polvitukien kanssa, ja lentokentillä häntä työnnettiin vitsinä pyörätuolissa.

 

”Aina puntaroin, mikä on vaihtoehto.”


Liiton mies. Sellaiseksikin Kanervaa voi kutsua, sillä hän ei ole lähtenyt kulumallakaan Suomen Palloliitosta. Onko hän turhankin mukavuudenhaluinen?

”En. Aina puntaroin, mikä on vaihtoehto. Onhan minulla ollut haaveena valmentaa miesten A-maajoukkuetta. Olen ajatellut, että tekemällä työni hyvin, ehkä siihen voi päästä. Tietenkin nämä väliaikaispestit päävalmentajana vahvistivat ajatusta siitä, että sitä voisi tavoitella.”

Kanerva sanoo, että hänelle ei ole tarjottu minkään liigajoukkueen päävalmentajan paikkaa. Liitossa hän on ollut valmentajakoulutuksessa mukana ja toiminut pari vuotta koulutuspäällikkönä.

Kanerva hoiti päävalmentajana kaksi pätkäpestiä. Ensin 2011 Stuart Baxterin potkujen jälkeen, ja sitten vuonna 2015 Mixu Paatelaisen potkujen jälkeen. Jälkimmäinen pätkäpesti oli vakuuttava, sillä saldona oli EM-karsintojen lopussa kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä. Kanerva myöntää, että niillä tuloksilla oli varmasti vaikutusta myöhemmin.

”Jos ne olisivat menneet persuuksilleen, sitten olisi ollut ihan erilainen lähtötilanne ja kynnys palkata minut. Siinä annettiin tietynlaista näyttöä hommista.”

Kun ruotsalainen Hans Backe sai surkean kautensa jälkeen potkut syksyllä 2016, oli Palloliiton helppo päätyä jo palkkalistoilla olevaan Kanervaan, sillä liiton kassa oli huvennut vähiin. Uutta ulkomaista päävalmentajaa ei olisi ollut edes varaa palkata heti.

Entisen kustantajan julkaisemana Urheilulehti julkaisi jutun, jossa arvosteltiin Kanervan valintaa päävalmentajaksi. Otsikkona oli Entistä syvemmällä.

”En loukkaantunut. Ihmettelin vain. Itse asiassa en sitä juttua lukenut. Näin vain otsikon.”

Kanervalle oli itselleen yllätys, että hän sai päävalmentajapestin Backen potkujen jälkeen.

”Se tuli kieltämättä vähän yllättäen. En odottanut sitä. Kokonaisuudessaan tuli yllättäen.”

 

”Tylsä vastaus, mutta olemme alkaneet voittaa pelejä. Sitten, kun menee sen taakse, voi tulla pitkä vastaus, miksi voitamme pelejä.”


Tehdäänpä lopuksi se kaikista oleellisin kysymys: Miksi juuri tämä maajoukkue ja sinä päävalmentajana olette onnistuneet paremmin kuin yksikään aiempi joukkue ja valmentaja?

”Tylsä vastaus, mutta olemme alkaneet voittaa pelejä. Sitten, kun menee sen taakse, voi tulla pitkä vastaus, miksi voitamme pelejä.”

Sitten tulee se varsinainen vastaus, ja se on todella pitkä.

Se alkaa Suomen maajoukkueen ottelukohtaisten maaliodottamien kasvusta.

Ottelukohtaisia maaliodottamia lasketaan sen mukaan, millaisia maalipaikkoja Suomi on luonut. Kanervan mukaan menestyksen on mahdollistanut joukkueen rakentaminen ja taustahenkilöiden valitseminen, maajoukkueen tilanneanalyysi, valittu pelitapa, pelaajamateriaalin huomioiminen pelitavassa ja joukkueen henkisen tilan saaminen kuntoon.

”Parhaiten sitä uskoa nostaa se, että tunnet, että me oikeasti ansaittiin tämä voitto. Onnistuimme joukkueena. Toiminta on laadukasta, ja yhteen hiileen puhaltaminen on välittynyt ilmapiirissä ja tunnelmassa. Siinä joukkueen taustan henkilöt ovat tärkeässä roolissa. Ne ovat taustatekijöistä tärkeimmät.”

Hän kiittelee myös Palloliiton tarjoamia resursseja ja ottelutapahtumien järjestäjiä. Silti pelaajat ovat kaiken keskipiste.

”Pelaajat tekevät sen isoimman homman kuitenkin. Me ollaan valmistamassa heitä ja luomassa edellytykset menestyä. Mutta ilman muuta isoimman ratkaisun joutuu tekemään päävalmentaja.”

 

”Ei minulla ole koskaan ollut näyttämisenhalua siksi, että jotkut ovat epäilleet kykyjäni.”

Jotain laskelmoivaa Kanervassa on myös sen lisäksi, että hän on ehkä opportunistisesti odottanut Palloliitossa mahdollisuuttaan päästä päävalmentajaksi. Tuskin on sattumaa, että kun haastattelua tehdään hänen pöytänsä takana hyllyllä on kahden kirjan etukannet esillä.

Toinen kirja on Richard D. Lewisin When Cultures Collide - Leading Across Cultures. Se kertoo siitä, miten monikulttuurisia yhteisöjä voi parhaiten johtaa. Moniarvoinen ja monikulttuurinen yhteisö on myös nykyinen A-maajoukkue, jossa on maahanmuuttajataustaisia pelaajia ja suomenruotsalaisia yliedustettuina Suomen väestöön suhteutettuna.

Kanerva oppi Ruotsissa pelatessaan, että päävalmentaja voi olla myös lähellä pelaajia ja kuunnella heidän mielipiteitään. Samaa oppia hän on jatkanut A-maajoukkueen päävalmentajana. Hän sanoo olevansa siinä mielessä demokraattinen valmentaja, että kuuntelee tarkalla korvalla taustahenkilöstöä ja avainpelaajia.

”Juttelen myös pelaajien kanssa, että tällaista olen suunnitellut, miltä tämä kuulostaa. Onko tämä sellainen, joka voisi toimia ja oletteko valmiita tähän lähtökohtaisesti sitoutumaan. Erilaisia mielipiteitä on. Mutta ennen kaikkea minun tehtävä on sitten tehdä se päätös. Meni se syteen tai saveen.”

Bosnia ja Hertsegovinassa lehdistötilaisuudessa näytti siltä, että Kanerva jopa närkästyi ajatuksesta, että pelaajien mielipide vaikuttaisi merkittävästi peliryhmityksen valintaan.

”En tiedä, miltä se vaikutti. Minä päätän taktiikan lopulta, mutta totta kai juttelen pelaajien kanssa. Meillä on henkilökohtaisia palautteita, ja pelaamisesta jutellaan niissä. Jotkut tykkäävät eri asioista kuin toiset, ja moni ajattelee itsensä kannalta.”

Onko sinulla jotain todistettavaa, oletko halunnut näyttää muille ihmisille?

”Ei minulla ole koskaan ollut näyttämisenhalua siksi, että jotkut ovat epäilleet kykyjäni. Alle 21-vuotiaiden päävalmentajana alkutaipaleella tuli kritiikkiä, onko tästä jätkästä mihinkään. Sain kuitenkin jatkaa, ja jälkikäteen voi sanoa, että se oli oikea ratkaisu.”

”Totta kai opin valmentajana. Koen, että minulla on jotain annettava, kun rakastan lajia.”

 

”Haluaisin nähdä sellaisen patsaan, jossa on miehet rivissä lähdössä taisteluun.”

EM-kisapaikka nostaa Kanervan valmentajana uuteen, ylempään kategoriaan. Seuravalmentajana hänen uransa on olematon. Itse hän näkee kuitenkin, että hänellä on riittävä kokemus päästä hyvällekin sarjatasolle valmentajaksi.

”Olen kansainvälisessä jalkapallossa ollut 16 vuotta ja miesten tasolla yhdeksän vuotta. Onhan siinä nyt tietty kokemus. Valmentajakoulutuksessa olen päässyt kurssilaisten ja tutoroitavieni kautta näkemään, mitä on seuravalmentaminen nykypäivänä. Mikään liiga ei ole tietyllä tavalla niin suuri, että en kokisi pärjääväni.”

Sitä ennen hän johdattaa Suomen A-maajoukkueen ensimmäisenä päävalmentajana miesten arvokisoihin. Samalla hänestä tulee Suomen kautta aikain menestynein jalkapallovalmentaja. Saavutuksena se lyö laudalta muut. Huumorimielessä kannattajat ovat ehdottaneet hänelle patsasta.

”Haluaisin nähdä sellaisen patsaan, jossa on miehet rivissä lähdössä taisteluun. Siihen 23 jätkää ja ehkä huuhkaja lentämään yläpuolelle. Se olisi ihan fine.”

Jutussa kerrottiin, että Markku Kanervan tultua päävalmentajaksi Urheilulehti julkaisi jutun, jossa arvosteltiin Kanervan valintaa, ja että jutun otsikkona oli Entistä syvemmälle. Oikea otsikko kuitenkin kuului Entistä syvemmällä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    2. 2

      Ulkoministeriö kiistää Halla-ahon väitteet suomalaisten paluusta al-Holin leiriltä – Halla-aho: ”Tämä ei ole tietenkään mitään vahvistettua tietoa”

    3. 3

      Elokuvantekijä Petri Rossi on kuollut

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Sanna Marin äänestettiin pääministeriksi – suora lähetys juuri nyt

    6. 6

      Suomi on jo neuvotellut al-Holin suomalaislasten kotiuttamisesta – Kurdi­poliitikko HS:lle: Lapsia ei voi erottaa äideistään pakolla

    7. 7

      Miljardin dollarin näppäilyvirhe ajoi yhdysvaltalaisen paikkakunnan talousahdinkoon

    8. 8

      Laura Huhtasaari syytti koulun julistetta ”vihapuheen lietsonnasta” – apulaisoikeuskansleri antoi koululle puhtaat paperit

    9. 9

      Pormestari Jan Vapaavuori peruu väitteensä huumeita myyvistä romanikerjäläisistä

    10. 10

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS:n toimittajan twiitistä tuli kansainvälinen puheenaihe, myös arvostetut ulkomaiset mediat jakoivat kuvan Suomen hallituksen johtohahmoista

    5. 5

      Ulkoministeriön korkea virkamies: Haavisto on toiminut laillisesti kiistassa konsulipäällikön kanssa

    6. 6

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    7. 7

      Anne ”Heinäsirkka” Taskinen on kuollut – Sleepy Sleepersin jäsenet muistelevat: ”Kun hän astui huoneeseen, se ei jäänyt huomaamatta”

    8. 8

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    9. 9

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    10. 10

      Venäjä käytti kahta eri vakoilukampanjaa tärvelläkseen Ranskan vaalit: Macronin toimisto sumutti vakoojia vitseillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää