Sellainen turkulaisesta keskushyökkääjästä tuli toukokuun 12. päivä vuonna 2007 moskovalaisessa Hodynka-areenassa, kun Koivu iski jääkiekon MM-välierän voittomaalin jatkoajalla Venäjän Aleksandr Jerjomenkonhttps://www.hs.fi/haku/?query=aleksandr+jerjomenkon taakse.
”Koivu lyö Suomen finaaliin! Koivu lyö Suomen finaaliin!” karjui Antero Mertarantahttps://www.hs.fi/haku/?query=antero+mertaranta selostuskopissaan.
Jääkiekkoväki oli tiennyt Koivun vuosien ajan, olihan hän debytoinut TPS:n liigamiehistössä 17-vuotiaana syksyllä 2000 ja pelannut kaksi NHL-kauttakin. Suurelle yleisölle nimi kuitenkin tuli tutuksi Moskovassa.
”Moni puhui Mikosta Sakunhttps://www.hs.fi/haku/?query=sakun pikkuveljenä, mutta viimeistään silloin kaikki ymmärsivät, minkä maalin hän teki Suomelle, ja hänestä tuli todella Mikko Koivu. Todellinen superstar Suomen kansalle ja Leijonille”, jääkiekkolegenda Timo Jutilahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+jutila muistelee HS:lle.
”Jätkät tekivät aika tempun semifinaalissa. Se hiljensi koko Venäjän ja Moskovan. Siellä oli [Vladimirhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir] Putinhttps://www.hs.fi/haku/?query=putin ja kaikki katsomossa, ja se oli fantastinen osoitus Mikon peräänantamattomuudesta, taistelusta ja johtamisesta.”
Juuri johtaminen tai johtajuus ovat asioita, jotka nousevat toistuvasti esille Koivusta, 36, keskustellessa. Lupaavasta turkulaisjuniorista on kasvanut tuhat NHL:n runkosarjaottelua pelannut arvostettu veteraani.
”Mikon oma esimerkki ja esimerkillä johtaminen olivat hänen vahvuuksiaan jo nuorena, ja kun siihen yhdistyi kova vaatimustaso, välittyi muillekin, mihin suuntaan ollaan menossa”, Erkka Westerlundhttps://www.hs.fi/haku/?query=erkka+westerlund kertoo HS:lle.
”Pelaajat tukevat toinen toisiaan, ja nimenomaan semmoinen pelaaja Mikko oli.”
Westerlund tutustui paremmin Koivuun alle 20-vuotiaiden maajoukkueen luotsina. Myöhemmin Koivusta tuli hänen luottopelaajansa.
”Oma johtamistapani perustuu juuri siihen, että joukkueen sisällä on hyviä johtajia. Pelaajat tukevat toinen toisiaan, ja nimenomaan semmoinen pelaaja Mikko oli. Ja on varmaan edelleen.”
Leijonissa Koivu sai kapteenin C-kirjaimen rintaansa Jukka Jalosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+jalosen alaisuudessa. Jalonen kertoo HS:lle, ettei asiasta tarvinnut keskustella, vaikka joukkueessa oli muitakin kapteenityyppejä.
”Mikon vaatimustaso itseään ja muita kohtaan on aika poikkeuksellista, jos näin voi sanoa”, Jalonen sanoo.
Koivu pelaa 15:ttä kauttaan maailman kovimmassa kiekkoliigassa. Nykyisin HPK:n kakkosvalmentajana toimiva Antti Miettinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+miettinen pelasi yli 500 ottelun NHL-urallaan kolme kautta Koivun seurakaverina.
”Jätkät tekivät aika tempun semifinaalissa. Se hiljensi koko Venäjän ja Moskovan.”
Mikko Koivusta tuli Wildin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vakituinen kapteeni syksyllä 2009.
”Kaikki olivat siitä mielissään, koska saimme Mikon tarjoamaan dinnerin koko joukkueelle”, Miettinen sanoo HS:lle.
”Ihan vakavasti puhuen Mikko oli kapteeni pukukopissa muutenkin. Ei se [valinta] yllättänyt ketään tai ollut sen suurempi ihme kenellekään meistä.”
Kapteeni on pitänyt joukkonsa kylläisenä myös maajoukkueympyröissä.
”Hänessä on hienoja ominaisuuksia. Bratislavassa Mikko vei koko joukkueen kapteenin illalliselle”, Leijonien joukkueenjohtajana toiminut Jutila muistelee MM-kultakevättä 2011.
Koivusta tuli Jutilan jälkeen toinen suomalainen jääkiekon miesten maailmanmestarijoukkueen kapteeni. Jutila juhli MM-kultaa pelaajana 1995.
”Varmasti molempien ajattelutapana on se, että kirjain ei varsinaisesti merkitse, että olimme kapteeneita, koska olisimme olleet samanlaisia joka tapauksessa. Ennen kaikkea olimme joukkuepelaajia. Siitähän tässä on loppuviimein kysymys”, Jutila vertaa.
Sekä Jutila että Jalonen korostavat Koivun roolia linkkinä valmennuksen, taustajoukkojen ja pelaajien välillä.
”Mikko on rohkea siinäkin mielessä, että jos jotain ongelmia on, hän tuo asiat julki ja on puhuessaan suora, rehellinen kaveri”, Jalonen kuvailee.
”Bratislavassa Mikko vei koko joukkueen kapteenin illalliselle.”
NHL-pelaajaksi Koivu kypsyi nykymittapuun mukaan varsin myöhään. Wild varasi Koivun ensimmäisen kierroksen kuudentena pelaajana kesällä 2001, mutta NHL:ssä hän debytoi ”vasta” 22-vuotiaana marraskuussa 2005.
”Mikkoa ei heti ajettu fyysisesti ihan huippuunsa. Hänellä on tosi vahva taito-osaaminen, ja vähän myöhemmin taitojen kehittämisen jälkeen tuli fysiikan vuoro. Hänestä on tullut todella vahva pelaaja”, Erkka Westerlund muistuttaa.
Koivu on pystynyt kehittämään itseään koko ajan pelillisesti ja johtajana. Ja jos Koivu antaa välillä vakavan kuvan itsestään, löytyy hänestä myös toinen puoli.
”Vaikka Mikko onkin kova ja tiukka kilpailija, niin hän on myös hyvä seuramies. Ei siis siinä mielessä pelkkä kivikasvo, vaan Mikolta löytyy siviilissä paljon huumoria ja hauskuutta”, Miettinen toteaa.
Pelimatkoilla Miettinen ei koskaan ollut Koivun huonekaverina Wildissa, mutta lentokoneessa hän istui kapteenin vieressä.
”Joskus saatettiin vähän mököttää ja olla hetki hiljaa. Välillä keskusteltiin pelistä ja toisinaan vaan naurettiin ja kerrottiin juttuja.”
Koivu on aina ollut oma itsensä kopissa ja sen ulkopuolella. Hän ei tee itsestään suurta numeroa, mutta tartuttaa jo olemuksellaan ja läsnäolollaan asennetta muihin.
”Mikon oma esimerkki ja esimerkillä johtaminen olivat hänen vahvuuksiaan jo nuorena.”
”Koivu Brothersin, niin Sakun kuin Mikon, tinkimätön asenne ja joukkueen eteen vetäminen on jotain ainutlaatuista. Mikko on kerta kaikkiaan mahtava tyyppi ja jäätävää itsevarmuutta uhkuva erittäin raamikas kaveri”, Jutila kehuu.
”Mikko on lojaali ja loistava joukkuepelaaja. Se, että hän on pitkäaikainen Wildin kapteeni, kertoo aivan uskomattomasta arvostuksesta ja hänen persoonastaan, olemuksestaan ja luonteestaan.”
Itsevarmuus on toisaalta asia, joka voi saada epävarmemmat joukkuekaverit varpailleen.
”Mikko lyö aina kaiken likoon, eikä varmasti siedä sellaista, jos joku muu ei tee niin. Hänellä on kova vaatimustaso itseään, mutta myös muita kohtaan, ja se on voinut jopa vähän pelottaakin nuorempia ja kokemattomampia pelaajia”, Jukka Jalonen kertoo.
”Hän on kuitenkin aika dominoiva persoona ja vaativa ihminenkin. Mutta sitähän joukkue parhaimmillaan tarvitsee.”
”Mikko lyö aina kaiken likoon, eikä varmasti siedä sellaista, jos joku muu ei tee niin.”
Antti Miettinen korostaa Koivun luonteenpiirteiden olevan sellaisia, mitä hyvältä kapteenilta pitää löytyäkin.
”Hän on reilu, vaativa ja johtaa sekä teoillaan että puheillaan. Esimerkki tulee molemmilla tavoilla vahvasti pintaan.”
Kun Koivun upea ura aikanaan päättyy, ei Wildissa nähdä enää koskaan numerolla 9 pelaavaa kiekkoilijaa.
”Paita nousee kattoon. Se on aivan varma asia”, Timo Jutila sanoo.
Kommentit