Suomen kovakuntoisimmat kasiluokkalaiset

Lähes 100 000:n lapsen Move-mittaustulokset kertovat, että Suomen kovakuntoisimmat koululaiset asuvat Uudellamaalla. Piip-testissä eli viivajuoksussa uusmaalaiset kahdeksannen luokan pojat juoksevat yli minuutin pitempään kuin pohjoissavolaiset ja pohjoiskarjalaiset ikätoverinsa. Move-mittauksissa pärjäämisen yhdeksi selitykseksi uusmaalaiset koululaiset nimeävät asian, jota toisenlaisessa maailmassa kasvaneet aikuiset eivät ehkä tule ajatelleeksikaan.

Julkaistu: , Päivitetty:

Tämä tieto saattaa tulla yllätyksenä.

Uudellamaalla asuvat koululaiset ovat paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ikätoverinsa muualla Suomessa, lähes 100 000:lle viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaalle tehdyt valtakunnalliset Move-mittaukset osoittavat.

Uudenmaan koululaiset selviävät muuta maata paremmin lähes kaikilla mittauksen osa-alueilla: kestävyyskunnossa, ylä- ja keskivartalon voimassa, alaraajojen voimassa, tasapainossa ja nopeudessa sekä havaintomotorisissa taidoissa.

Varsinkin uusmaalaiset kahdeksasluokkalaiset pärjäävät muiden maakuntien ikätovereitaan selvästi paremmin sekä kestävyyttä että voimaa vaativissa tehtävissä.

Alaraajojen voimassa ja motorisissa taidoissa tilanne on tasaisempi, tänään torstaina julkaistavat Move-tulokset kertovat.

Erot käyvät selviksi etenkin kestävyyttä mittaavassa viivajuoksussa, jossa oppilas juoksee kiihtyvien äänimerkkien tahdissa 20 metrin matkaa viivalta toiselle edestakaisin niin kauan kuin jaksaa.

Tässä niin sanotussa piip-testissä uusmaalaisista kahdeksasluokkalaisista pojista 42 prosenttia ylsi tänä vuonna parhaaseen kategoriaan. He pysyivät radalla vähintään vaaditut 7 minuuttia 22 sekuntia, monet paljon pitempääkin. Koko maassa samaan kykeni 36 prosenttia mittauksiin osallistuneista.

Kahdeksasluokkalaisten tyttöjen viivajuoksussa parhaan kategorian alaraja oli 5 minuuttia 21 sekuntia. Uusmaalaisista tytöistä 45 prosenttia ylitti sen.


Move-mittausten tuloksiin perehtyneen UKK-instituutin johtajan, lääkäri Tommi Vasankarin mukaan Uudenmaan koululaiset ovat jopa yllättävän paljon paremmassa kestävyyskunnossa kuin esimerkiksi Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kouluja käyvät ikätoverinsa.

”Koko maan luvuissa uusmaalaiset ovat itse mukana nostamassa tulosta merkittävästi. Jos heidän tuloksensa siivottaisiin pois koko maan luvuista, Uudenmaan ero muuhun maahan näyttäisi vielä paljon suuremmalta”, Vasankari huomauttaa.

Pohjoissavolaisista kahdeksannen luokan pojista 27 prosenttia pysyy viivajuoksussa äänimerkkien tahdissa yli 7,22 minuuttia, mutta 43 prosenttia vain alle viisi minuuttia. Pohjois-Karjalassa tilanne on lähes sama, Kainuussa hieman parempi.

Mediaanilla (eli keskiluvulla) kuvattuna uusimaalaiset kahdeksasluokkalaiset pojat juoksivat piip-testissä yli minuutin pidempään kuin pohjois-savolaiset ja -karjalaiset ikätoverinsa.

Myös Uudenmaan kahdeksasluokkalaisten tyttöjen mediaani on selvästi muuta maata parempi, samoin viidennen luokan poikien.



Koululaisten fyysisen kunnon perusteella Suomen voikin jakaa kolmeen toistaan poikkeavaan alueeseen, minkä jälkeen on syytä kysyä, mistä jako kertoo, mikä sitä selittää ja mitä sille voitaisiin tehdä.

Ensimmäiseen alueeseen kuuluvat Tommi Vasankarin mukaan pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa.

”Uusimaa on täysin omassa luokassaan”, hän sanoo.

Toiseen ryhmään sijoittuvat maakunnalliset kasvukeskukset ja niiden lähiseudut, kuten Tampere ja Pirkanmaa sekä Turku ja Varsinais-Suomi, joissa koululaisten kestävyys- ja lihaskunto on lähellä koko maan keskiarvoa.

Kolmannen alueen muodostavat Itä-Suomen, Lapin sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat, joissa oppilaiden kunto jää alle maan keskiarvon.

 

Vasankari kertoo tietävänsä perheitä, jotka kuskaavat lapsiaan harrastuksiin kymmeniä ja jopa satoja kilometrejä illassa.


Selityksiä alueellisille eroille on Vasankarin ja Jyväskylän yliopiston tutkijan Arja Sääkslahden mukaan useita.

Osa niistä liittyy yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja päätöksiin sekä niiden alueellisiin eroihin, osa arkisen elämän valintoihin ja valitseviin tapoihin, koulujen toimintaan ja vanhempien koulutukseen.

Selitykseksi ei kuitenkaan kelpaa se, ettei joitakin oppilaista vain huvita juosta piip-testissä enempää – että vähimmäismäärä riittää.

”Tutkimuksen otos on niin suuri, ettei tarkoituksella huonosti suoriutuvia oppilaita voi olla niin paljon, että se vaikuttaisi tulokseen merkittävästi”, Arja Sääkslahti toteaa.

Sen sijaan Uudenmaan ja kasvukeskusalueiden pärjäämistä Move-mittauksissa selittää liikuntamahdollisuuksien ja urheiluharrastusten laaja tarjonta. Seuroja, lajeja ja harjoittelupaikkoja löytyy ja kokeilla voi.

Pienemmissä kaupungeissa ja syrjäseuduilla samanlaisia mahdollisuuksia ei ole.

Vasankarin mukaan Suomessa alkaa olla jo olla perinteisiä urheilukaupunkeja ja -kuntia, joissa on vaikeuksia koota tarpeeksi lapsia suosituimpien lajien jääkiekon ja jalkapallon ikäluokkajoukkueisiin.

Myös matka liikuntaharrastuksiin saattaa olla pitkä. Vasankari kertoo tietävänsä perheitä, jotka kuskaavat lapsiaan harrastuksiin kymmeniä ja jopa satoja kilometrejä illassa.


Monipuolisten liikunta- ja urheilumahdollisuuksien lisäksi Uudenmaan koululaisten pärjäämistä Move-mittauksissa selittävät vanhempien valveutuneisuus ja koulutustaso.

”Vanhempien arvomaailma ja ymmärrys näkyy siinä, kuinka paljon ja miten lasten kanssa liikutaan”, Sääkslahti sanoo.

Myös vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten liikkumiseen. Tutkimusten mukaan korkeammin koulutettujen vanhempien lapset liikkuvat enemmän.

”Se on pakko alkaa myöntää jo Suomessakin”, Sääkslahti toteaa.

Move-mittaukset kertovatkin omalla tavallaan yhteiskunnallisesta muutoksesta, josta muutkin tutkimukset ovat puhuneet.

Suomessa koulutetuin väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle, muualle Uudellemaalle ja maakunnallisiin kasvukeskuksiin – ja nyt se näkyy myös lasten fyysisessä hyvinvoinnissa.

Sekä Sääkslahden että Vasankarin mukaan lasten liikkumiseen vaikuttaa miltei kaikkialla Suomessa myös asia, jota yleensä pidetään hyvänä ja jonka puolesta vanhemmat ovat usein valmiita taistelemaan: koulukyydit.

”Harvaan asutuilla alueilla pienet koulut on lopetettu ja yhdistetty isoiksi niin, että alakoululaisetkin joutuvat matkustamaan kouluun jopa puolitoista tuntia päivässä. Se vähentää koululaisen mahdollisuuksia liikkua itse, ja se näkyy kestävyyskunnossa”, Sääkslahti sanoo.

Sääkslahden mielestä kuntapäättäjien pitäisikin pohtia, miten lapset koulutiensä kulkevat ja voiko asialle tehdä jotain.

”Olisi hyvä laskea, mihin kunnan rahat kannattaa pitemmällä aikavälillä laittaa, jos lasten kunto johtaa aikaa myöten suurempiin hoitokuluihin.”

”Rakenteiden ja elinympäristön muutokset vaikuttavat ihmisten liikkumiseen enemmän kuin mikään muu. Siksi on syytä miettiä, pitäisikö kouluja kuitenkin hajasijoittaa eikä keskittää”, Sääkslahti toteaa.

 

”Jos koulumatka on kymmenen kilometriä, kuinka moni vanhemmista vaatii, että mene pyörällä, jos pihassa on mopo.”


Koulujen rehtoreiden ja opettajien olisi Sääkslahden mukaan hyvä pohtia, mitä he voisivat tehdä lasten fyysisen kunnon eteen paremmin kuin tähän asti.

”Se on tässä kokonaisuudessa ehkä kaikkein helpoin tehtävä.”

Opettajan ammattitaidolla ja paneutumisella on iso merkitys. Samoin koulujen resursseilla. Se näkyy Move-mittausten tuloksissa, sillä opettajat vastaavat liikuntatuntien sisällön lisäksi mittausten järjestämisestä kouluillaan.

Espoolaisen Juvanpuiston koulun liikunnanopettaja Ari-Matti Rautomäki pitää tuoreimpien Move-mittausten tuloksia hänen ammattikuntansa kannalta rohkaisevina. Tehty työ kannattaa.

”Tiedot ovat lohdullisia ja korostavat koulujen tekemän liikuntakasvatuksen roolia”, hän sanoo.

Perheissä vallitseviin tapoihin ja asenteisiin on Arja Sääkslahden mukaan sen sijaan huomattavasti vaikeampaa vaikuttaa.

”Jos koulumatka on kymmenen kilometriä, kuinka moni vanhemmista vaatii, että mene pyörällä, jos pihassa on mopo”, hän tiivistää.

 

”Tuommoista tietomäärää olisi hullua olla hyödyntämättä.”


Pitäisikö siis varsinkin syrjäseutujen koululaisten hyvinvoinnista olla huolissaan?

Tommi Vasankarin mukaan kyllä.

Hän muistuttaa, että huono kestävyyskunto ennustaa kohonnutta sydän- ja verisuonitautien riskiä – Move-mittausten mukaan vieläpä eniten alueilla, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä tunnettuja kansantaudeistaan. Sydäntauti-Suomessa.

Heikon kestävyyskunnon ja ylipainon yhteydet kansansairauksien syntyyn tunnetaan hyvin. Lisäksi ylävartalon voiman puute ja ongelmat kehon liikkuvuudessa saattavat aiheuttaa moninaisia tukielimien ongelmia, joista yleisimpiä ovat selkä- ja hartiaseudun moninaiset kivut ja kolotukset.

Moven yhteiskunnallinen merkitys onkin valtavassa aineistossa, jonka kouluikäisten fyysisestä hyvinvointia luotaavat mittaukset tuottavat. Liikunnanopettaja Ari-Matti Rautomäki kuitenkin muistuttaa, ettei pelkkä tieto riitä. Moven tulokset täytyisi kääntää koululaisten hyväksi heidän arjessaan.

”Tuommoista tietomäärää olisi hullua olla hyödyntämättä”, hän sanoo.

Moven tämän vuoden tulosten mukaan Uudellamaalla joka viides kahdeksasluokkalainen poika punnertaa minuutissa 13 toistoa tai vähemmän eikä tytöistä joka neljäs pysy viivajuoksussa mukana kolmea ja puolta minuuttia kauempaa.

Työtä lasten ja nuorten fyysisen hyvinvoinnin eteen on edelleen tehtävänä.


Koululaisten oma selitys kuntotesteissä pärjäämiselle: ulkonäköpaineet

Espoolaiset koululaiset Annika Tahkola, Fanny Loukiainen ja Oskari Peltola nostavat Move-mittauksissa pärjäämisen yhdeksi selitykseksi asian, jota toisenlaisessa maailmassa varttuneet aikuiset eivät tule ehkä ajatelleeksikaan: elinympäristön ja sosiaalisen median aiheuttamat ulkonäköpaineet, joiden hallitsemisessa liikunta ja urheilu auttavat.

Kun urheilee ja liikkuu, sosiaalisen median tarjoamien ja markkinoimien ulkonäköihanteiden raameihin on helpompi mahtua.

”Jos vaikka ihailee jota kuta urheilijaa ja haluaa samanlaiset lihakset”, Järvenperän koulun kahdeksasluokkalainen Fanny Loukiainen sanoo.

Kolmikon mukaan ulkonäköpaineet saattavat olla Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun nuorten keskuudessa kovempia ja vaikuttaa liikkumiseen enemmän kuin muualla Suomessa.

”Sekin vaikuttaa, että ei halua olla kavereista ainut, joka ei liiku” Annika Tahkola sanoo.

”Me esimerkiksi mennään usein isolla porukalla koulun kentälle pelaamaan pesistä, sinne on helppo tulla mukaan”, hän jatkaa. Myös Fanny Loukiainen kuuluu pesisporukkaan varsinkin kesäisin.

 

”Jos ei jotakin lajia osaa, niin aika hyvin voi oppia.”


Kolmikosta Annika ja Oskari käyvät Juvanpuiston koulua. Fanny siirtyi yläasteella Juvanpuistosta luonnontieteitä ja matematiikkaa painottavalle luokalle Järvenperän kouluun.

He kaikki yllättyivät iloisesti, kun saivat tietää kuuluvansa Move-mittausten perusteella Suomen kovakuntoisimpien kahdeksasluokkalaisten joukkoon uusmaalaisten ikätovereidensa mukana.

”Olisin odottanut, että asia on toisin päin”, Fanny Loukiainen nauraa.

Kolmikko on kuitenkin sisäistänyt Moveen liittyvän ajatusmaailman ja tarkoituksen hyvin. He tietävät, ettei kyse ole kilpailusta itsen ja muiden välillä tai maakuntien kesken. Mittaukset tehdään itseä varten. Omaksi hyödyksi.

Oskari Peltolan mukaan koulun liikuntatunneilla opetellaan useiden urheilulajien perustaitoja. ”Jos ei jotakin lajia osaa, niin aika hyvin voi oppia.”

”Ja joitakin taitoja voi käyttää useissa eri lajeissa”, Fanny lisää. Sellaisia taitoja ovat muun muassa yhdessä pelaaminen ja muiden huomioiminen kentällä, hän ja Annika Tahkola toteavat.

Oskari Peltola huomauttaa myös samasta asiasta kuin tutkijatkin: pääkaupunkiseutu tarjoaa koululaisille runsaasti mahdollisuuksia liikuntaan ja urheiluun.

Sitten on vain mietittävä, miten mahdollisuutensa käyttää. Kukin tykönään tai yhdessä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Tästä Movessa on kyse


 Fyysistä toimintakykyä testaavat valtakunnalliset Move-mittaukset tehtiin kouluissa ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Vuonna 2019 testitulokset taltioitiin lähes 100 000:lta viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaalta. Viidesluokkalaisia mittauksiin osallistui 48 646 ja kahdeksasluokkalaisia 48 230.

 Mittausten tulokset kerätään tietokantaan ja kerrotaan sekä oppilaalle että oppilaan huoltajille.

 Moveen liittyy aina henkilökohtainen palaute. Palautteen tarkoituksena on kannustaa koululaista ja hänen kotiväkeään huolehtimaan fyysisestä hyvinvoinnista niin, että lapsi jaksaa omassa arjessaan ja selviytyy koulutöistään.

 Liikunnan numeroon Move-mittaukset eivät vaikuta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    2. 2

      Uudet tutkimukset muuttavat käsitystä ihmiskunnan alkuvaiheista

    3. 3

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    4. 4

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    5. 5

      Tutkijat mallinsivat 3 000 vuotta vanhan muumion äännähdyksen – tältä Nesyamun-pappi kuulostaa

    6. 6

      Kiina eristää useita kaupunkeja historian suurimmassa karanteenissa, WHO ei vielä julistanut korona­virusta kansain­väliseksi terveysuhaksi

    7. 7

      Helsingin Vaasankadulta löytyi kranaatti – ”On kyllä poikkeuksellista”

    8. 8

      Tutkimus: Oikomishoidon potilaat huijasivat lääkäreitä Espoossa – Jatkossa seuraamukset voivat olla kovia

      Tilaajille
    9. 9

      Ihmisen säilömuisti on rajaton, ja siksi salasanat ja muut tärkeät asiat kannattaa mieluummin tallentaa sinne – Näin se tapahtuu

      Tilaajille
    10. 10

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    2. 2

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    3. 3

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkimus: Oikomishoidon potilaat huijasivat lääkäreitä Espoossa – Jatkossa seuraamukset voivat olla kovia

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingin Vaasankadulta löytyi kranaatti – ”On kyllä poikkeuksellista”

    6. 6

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    7. 7

      Kiina eristää useita kaupunkeja historian suurimmassa karanteenissa, WHO ei vielä julistanut korona­virusta kansain­väliseksi terveysuhaksi

    8. 8

      Ostarille asennettiin tarkkaan harkittu terävä metallilevy, jotta häiriökäyttäytyjät eivät notkuisi Munkkivuoren kaupoilla

    9. 9

      Ruotsia koettelee räjäytysten aalto, ja yksi pommeista paiskasi Outi Ojan koti­oven eteiseen

    10. 10

      Valtakunnan­syyttäjältä historiallinen päätös: Pyytää edus­kunnalta suostumusta perus­suomalaisten kansan­edustajan Juha Mäenpään syyttämiseksi – Mäenpää kiistää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    9. 9

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    10. 10

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    11. Näytä lisää