Olympiastadionin uusi nurmi joutuu elokuussa ankaraan testiin: konserttien määrä heti sietokyvyn rajalla

Helsingin olympiastadion on ollut viime päivinä puheenaiheena Suomen urheiluliiton pohtiessa, kannattaako yleisurheilun Ruotsi-maaottelua enää järjestää stadionilla.

Sen sijaan konserttien järjestäjät ovat ottaneet innolla vastaan Olympiastadionin: pelkästään ensi elokuussa järjestetään vähintään viisi konserttia.

Kysymys kuuluukin, miten tänä syksynä asennettu uusi nurmimatto kestää lukuisat konsertit, joihin liittyy muun muassa trukilla tavaroiden kuljettamista. Myös juoksuratojen mondo-pinta joutuu koetukselle.

”En ole niin huolissani kuin entisten konserttien aikana”, sanoo Olympiastadionia ylläpitävän Stadion-säätiön vastaava kenttämestari Jani Kurvinen.

Kurvisen levollisuuteen on selkeä syy: juuri ennen Olympiastadionin remonttia järjestetyissä konserteissa nurmikon suojaus onnistui erityisen hyvin.

”Kun Jari Sillanpää [16. elokuuta 2015] oli täällä, silloin päästiin aivan täydelliseen lopputulokseen. Olen ollut vuodesta 1997 alkaen kenttämestarina, se oli ensimmäinen täydellinen. Siihen pitäisi pyrkiä jokaisen konsertin kanssa.”

Kurvisen mukaan Sillanpään konsertissa nurmikon suojaaminen tehtiin paremmin kuin aiemmin ja myös suojaus poistettiin nopeammin.

”Pääsimme heti konsertin jälkeisenä aamuna hoitamaan nurmikkoa”, Kurvinen kertoo.

Kurvinen korostaa, että nytkin konserttien järjestäjien kanssa on keskusteltu hyvässä hengessä.

”Mekaanisilla töillä ennen konserttia ja konserttien välissä on isoin merkitys. Miten saadaan järjestäjien kanssa sovittua, kuinka kauan nurmikko on peitossa ja kuinka nopeasti päästään töihin konsertin jälkeen.”

Kuinka monta konserttia Olympiastadionilla voi järjestää kuukaudessa, jotta nurmikkokin sen kestää?

”Viidestä seitsemään konserttia on varmaan maksimi.”

Kriittinen alue on noin 2 500 neliötä lavan edustalta. Muille alueille riittää Kurvisen mukaan mustat matot, joita on aiemminkin käytetty stadionilla, mutta edustalle harkitaan hengittäviä levyjä, sillä ei-hengittävät voivat olla korkeintaan vuorokauden paikoillaan.

”Nurmensuojalevyt takaavat 48 tunnista 72 tuntiin, että nurmi säilyy hengissä. Keväällä testataan, kuinka kauan oikeasti kestää meidän oloissa”, Olympiastadionin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi kertoo.

”Nurmi kasvaa täällä Pohjolassa hiukan eri tavalla kuin esimerkiksi Ranskassa.”

Ongelmana on levyjen hinta. Rautakivi ei kerro tarkkaa hintaa mutta toteaa niiden olevan ”kohtuullisen arvokkaita”.

”Tanskasta löytyy firma, joka myös vuokraa levyjä. Jos ostamme itsellemme, voimme vuokrata niitä tapahtumajärjestäjille. Sitä kautta saisimme ansaintalogiikkaa lisää”, Rautakivi kertoo.

Tällaisia hengittäviä nurmensuojalevyjä on käytetty muun muassa Hämeenlinnan Kantolan tapahtumapuiston isoissa konserteissa.

Lisäksi Olympiastadionin nurmen kasvattamisessa aletaan käyttää kasvatuslamppuja. Suomessa vastaavia ei ole ollut muilla nurmikentillä. Kasvatuslamput ovat yleisiä esimerkiksi Keski-Euroopan jalkapallostadioneilla.

”Katoksen takia tulee runsaasti varjopaikkoja. Lämmitys alhaalta sekä valoa ja lämpöä ylhäältä: siten nurmen kasvu parantuu”, Rautakivi toteaa.