Juniori-ikäisten oma olympialaji

Skeittaus on saanut runsaasti huomiota olympiastatuksen saamisen jälkeen. Suomen rullalautaliiton toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen kehuu Helsinkiä hyväksi skeittauskaupungiksi, mutta talviolosuhteet kaipaavat parantamista.

Julkaistu: , Päivitetty:

Ensimmäinen vastaus yllättää täysin: ”Yksikään suomalainen skeittari ei harrasta skeittausta pelkästään kilpailumielessä.”

Näin sanoo Suomen rullalautaliiton toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen, 44, joka on itse harrastanut lajia yli 30 vuotta. Paukkunen lisää, että moni lajin harrastaja kuitenkin kilpailee.

”Monella lajin harrastajalla kilpailullisuus tulee sivussa, mutta kilpailullisuus edellä ei mennä.”

Edes Suomen ykkösrullalautailija Lizzie Armanto ei ole aloittanut lajia kilpaillakseen, mutta Paukkusen mukaan menestys on tuonut mukaan muustakin huippu-urheilusta tuttua selkeää harjoittelua nimenomaan kilpailuja varten.

 

”Ajetaan lujaa, lennetään korkealle ja tehdään isoja näyttäviä temppuja.”


Kysymys kilpailemisesta nousee väistämättä esille, sillä rullalautailu on lajina mukana ensi kesänä Tokion olympialaisissa. Armanton lisäksi muun muassa Heini Luotolalla ja muutamalla miesskeittarilla on mahdollisuudet saada olympiapaikka. Chasing the spot -hanke seuraa skeittimaajoukkueen matkaa kohti olympialaisia.

Kisoihin pääsee rankingpisteiden perusteella 20 parasta per laji. Armanto on tällä hetkellä sijalla viisi ja Luotola sijalla 47, mutta Luotolan olympiaranking on jo lähellä 20:tä sijaa, sillä listan kärkipäässä on useita yhdysvaltalaisia, brasilialaisia ja japanilaisia; maapaikkoja on vain kolme.

Haaste suomalaisilla skeittareilla, Yhdysvalloissa asuvaa Armantoa lukuun ottamatta, on harjoitusolosuhteet. Suomessa ei ole olympiavaatimukset täyttävää park-rataa.

”Siinä suhteessa olemme vielä kaukana. Kontulaan valmistui marraskuussa uusi skeittiparkki, jossa on sen verran isoja kaaria, että siellä voi treenata olympialaisten parkkia. Myös Tampereella on yksi, mutta täysmittaisesti ei voi niissäkään harjoitella olympialaisia varten”, Paukkunen sanoo.

Tähän kohtaan lienee syytä selventää olympialaisten rullalautailulajit: ne ovat ”park” ja ”street”. Park, jossa muun muassa Armanto ja Luotola kilpailevat, on allasmainen kokonaisuus, jossa on eri kokoisia ja muotoisia kaarevia pintoja.

”Ajetaan lujaa, lennetään korkealle ja tehdään isoja näyttäviä temppuja”, Paukkunen selventää.

Street on puhtaammin kaupunkiskeittausta. Radalla on muun muassa rappusia, käsikaiteita ja kivipaaseja.

”Ponnistus tapahtuu tasamaalta ja skeittaus on hyvin teknistä. Parhaat harjoittelevat temppuja tuhansia kertoja parantaakseen suoritusvarmuuttaan”, Paukkunen toteaa.

 

”Tätä voi harrastaa itsenäisesti aikaa ja paikkaa katsomatta.”


Miten rullalautailu päätyi olympialajiksi? Paukkusen mukaan kyse oli ”väistämättömästä asiasta”, joka nousi esille jo kymmenen vuotta sitten kansainvälisen rullalautailuliiton kokouksessa, jossa Paukkunen oli mukana. Skeittaus haluttiin mukaan Olympialaisiin ja kyse oli enemmänkin siitä kuka lajin vie kisoihin: skeittaajat itse vai joku muu taho.

Paukkunen korostaa olennaista olleen sen, että skeittaajat itse ajoivat asiaa.

”Jos näin ei olisi ollut, olympiaskeittaus ei olisi ollut meidän käsissämme. Olisi voinut tulla mitä vain. Nyt nämä kaksi rullalautailulajia ovat sellaisia, joita on miellyttävää seurata sellaisenkin, joka ei täysin tunne lajia.”

Paukkusen mukaan laji on saanut runsaasti huomiota olympiastatuksen saamisen jälkeen.

”Toivon, että se näkyy tulevaisuudessa entistä parempina mahdollisuuksina harrastaa lajia Suomessa.”

Yksi erikoisuus olympiaskeittauksessa on se, että kilpailijoille ei ole asetettu ikärajaa. Etenkin naisten kisoissa osa huipuista on vain 11- tai 12-vuotiaita eli on täysin mahdollista, että Tokiossa saadaan historian nuorin olympiavoittaja. Suomen huipuista Armanto on 26-vuotias ja Luotola 28-vuotias.

Tällä hetkellä nuorin olympiavoittaja on yhdysvaltalainen Marjorie Gestring, joka voitti Berliinissä vuonna 1936 kolmen metrin ponnahduslautahyppyjen olympiakultaa 13 vuoden ja 268 päivän ikäisenä.

”Taitotasoltaan he [11-vuotiaat] ovat ihan maailman huippuja. Skeittauksessa lähtökohta on se, että ei aseteta mitään rajoituksia tai ehdottomia pakkoja muutenkaan. Esimerkiksi ei ole kypärä- tai suojapakkoa”, Paukkunen toteaa.

Paukkusen mukaan loukkaantumisia ei kuitenkaan satu kovinkaan paljon.

”Enemmänkin tulee nivelten venähtämisiä ja pintaruhjeita. Yhden ja saman tempun voi tehdä erittäin turvallisesti tai todella vaarallisesti. Monia vaara viehättää”, Paukkunen toteaa.

”Jos ei saa kesän aikana useita kertoja sääreen lautaa, ei ole kyllä skeitannutkaan.”

Olympiaskeittaus on oma juttunsa, mutta suurin osa suomalaisista skeittauksen harrastajista ovat mukana lajissa ihan muista syistä eli kuten Paukkunen heti aluksi totesi, kilpaileminen ei ole se juttu. Kaikkiaan Suomessa on kymmeniä tuhansia skeittaajia.

”Näkisin skeittauksen liikunnalliseksi vapaa-ajan viettotavaksi. Mennään kavereiden kanssa hengaamaan ja skeittaamaan. Siitä tässä on käytännössä kyse. Tosin tämä on niin hauskaa hommaa, että sitä on voi tehdä ihan itsekseenkin.”

Harrastaminen poikkeaa myös perinteisestä seuratoiminnasta.

”Skeittaus profiloituu enemmän lajiksi, jossa ei vaadita mitään seuraan kuulumista. Tätä voi harrastaa itsenäisesti aikaa ja paikkaa katsomatta”, Paukkunen korostaa.

 

”Jos ei saa kesän aikana useita kertoja sääreen lautaa, ei ole kyllä skeitannutkaan.”


Kesäisin harrastaminen onnistuu helposti skeittiparkeissa tai vaikkapa jollakin kaupungin lukuisista aukiosta kuten Kiasman edustalla, mutta talvella kaikki on vaikeampaa.

”Jokaisessa isossa kaupungissa on yksi halli, mutta Helsingissä yksi halli ei ole riittänyt pitkään aikaan, vaikka Kontulan väestösuojassa on Suomen suurin halli [2 000 neliömetriä]”, Paukkunen kertoo.

”Tosi moni lopettaa talvella skeittaamisen, kun se ei ole mielekästä ruuhkaisissa halleissa.”

Paukkusen mukaan työtä toisen skeittihallin saamiseksi on tehty kaksin käsin.

”Mitään ei voida vielä luvata, mutta lupauksia herättäviä keskusteluita on käyty. On myös käyty pormestarin ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan puheilla.”

Paukkunen toteaa, että skeittaus mielletään ilmaiseksi harrastukseksi. Kesällä skeittiparkkeihin on vapaa pääsy eikä halleissakaan ole kuin muutaman euron sisäänpääsymaksu.

”Näin on ollut 20 vuotta. Siitä on vaikea enää leipoa bisnesmallia siten, että joku maksaisi 15 euroa päästäkseen skeittaamaan. Jos tulisi tällainen tilanne, kyllä skeittaajat parkkihalleja löytävät. Niistä pitää vain juosta vartijoita pakoon.”

Paukkunen kuitenkin korostaa, että Helsinki on erittäin hyvä skeittikaupunki.

”Moni [rullalautailija] muuttaa Helsinkiin jo siksikin, että täällä kaupungin infra on niin hyvä. Tiet ovat tasaisia ja on enemmän sitä kaupunkia. Skeittarin silmin Helsinki on kiva kaupunki. Täällä on paljon paikkoja, joissa on hyvä skeitata ja yhteiselo skeittareiden ja asukkaiden kanssa on myös hyvä.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Rullalautaliitto edistää skeittausta


 Suomen rullalautaliiton tavoitteena on edistää skeittausta Suomessa.

 Liitto eli käytännössä toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen auttaa muun muassa kaupunkeja skeittiparkkien rakentamisessa ja tukee paikallisyhdistysten toimintaa.

 Rullalautaliitto järjestää vuosittaiset skeittauksen SM-kisat. Ensi vuonna kisat järjestetään Tampereella 15.–17. toukokuuta: www.trelogy.fi.

 Liitto on vahvasti mukana Helsingin kaupungin tukemassa Skeittikontissa Eläintarhan skeittipuistossa, jossa on ensi kesänä neljä viikon mittaista skeittileiriä. Lisäksi tarjolla on muun muassa ilmainen skeittikoulu, ja paikalle voi tulla ilman lautaakin ja lainata laudan.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    3. 3

      Saksassa ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut ampumisissa kahdessa vesipiippu­kahvilassa, poliisin mukaan yksi epäilty ampuja on kuollut

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    5. 5

      Jatkuva nahistelu miehistä, naisista ja sukupuolirooleista alkaa uhata uskottavuuttani kasvattajana

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen teki sen taas: erottuu formulakuljettajien yhteiskuvassa hilpeästi edukseen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää