Sanan säilä sivaltaa miekkailupiireissä

Miekkailun ja viisiottelun kulisseissa kuohuu, kun kentällä ollaan käärmeissään lajiliitolle.

Julkaistu: , Päivitetty:

Osa miekkailun sekä nykyaikaisen viisiottelun kotimaisesta lajiväestä on käärmeissään Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitolle ”kaikenlaisen pienen säädön” vuoksi.

Ensimmäinen kentän toimijoita hiertävä asia liittyy kilpailureissujen matka- ja majoituskuluihin. Urheilijat voisivat monessa tapauksessa saada matkat tai majoituksen halvemmalla järjestämällä asian itse liiton sijaan.

Asian väitetään johtuvan siitä, että liitto voi matkat ja majoitukset ostamalla sekä niistä sitten urheilijoita laskuttamalla näyttää ulospäin, että sillä on myyntiä tai varainhankintaa enemmän kuin todellisuudessa on.

Liitolla on asiaan toisenlainen, pelkän läpilaskutuksen kiistävä näkemys.

”Ymmärtääkseni urheilijat puhuvat arvokisoista, koska ne ovat ainoita kisoja, joissa liitto hoitaa järjestelyt liittojohtoisesti. Arvokisat ovat liiton ydintoimintaa, eikä sitä kukaan muu voi edes tehdä”, liiton toiminnanjohtaja Lena Tallroth-Kock kertoo HS:lle.

”Kaikki muut matkathan urheilijat hoitavat ihan itse vuoden aikana. Niihin me emme puutu, hoidamme vain ilmoittautumiset.”

Urheilijoille tilanne on hankala. Ongelmat myönnetään, ja vaikka kiistat toisaalta haluttaisiinkin ratkoa oman väen kesken ilman julkisuutta, niihin toisaalta tekisi mieli puuttua, koska ”asiat ovat olleet tosi huonosti”.

Käytännössä urheilijoiden suut pysyvät suljettuina.

”Tiedän, mistä on kyse, mutta en lähde kommentoimaan sen enempää”, eräs urheilija sanoi HS:lle puhelimitse.

”Vastaaminen saattaisi minut todella epäkiitolliseen asemaan, enkä kykene kommentoimaan jälkiseurausten perusteella”, toinen urheilija perusteli HS:lle tekstiviestillä.

Lajeissaan maajoukkuetasolla kilpailevat urheilijat tuovat lajiliitolle näkyvyyttä, joka toki on pienissä lajeissa murusia. Parrasvaloilta piilossa puurtavat ruohonjuuritason toimijat kaipaavat liitolta resursseja arkiseen aherrukseen.

”Hallintoa on paisutettu kohtuuttoman suureksi toimintaan nähden. Toivoisin, että kaikki resurssit, mitä saamme yhteiskunnan puolelta tai muuten, käytettäisiin toiminnan kehittämiseen”, viisiotteluvalmentaja Jouko Pakarinen kertoo HS:lle.

Hän rohkenee ottaa varovaisesti kantaa kipeästi hiertäviin aiheisiin Kuopion Miekkailuseuran puheenjohtajan Sami Miettisen kanssa.

”Loppupeleissä miekkailijat maksavat liiton viulut muodossa tai toisessa. Liiton pitäisi ratkaista talousasiat muulla tavoin – joko pienentää kuluja tai saada sponsoreita”, Miettinen sanoo HS:lle.


Kumppaneilta saatavat tulot ovat käytännössä karkkirahoja.

Miekkailu- ja 5-otteluliiton ensi vuoden talousarvioon on kirjattu yhteistyösopimusten tuotoksi vaatimattomat 8 000 euroa. Tämän vuoden talousarviossa summa on 4 000 euroa.

”Siellä ei ole yhtään myyjää eikä yhtään tuotetta, mitä myydään. Sitä ei ole tuotteistettu mitenkään eli kaikki lepää puhtaasti sen opetusministeriön tuen varassa”, Pakarinen harmittelee.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen osuus ensi vuoden budjetista on 180 000 euroa.

Tallroth-Kock kertoo yhteistyösopimusten hankinnan olevan markkinointityöryhmän vastuulla. Uusia sopimuksia on hänen mukaansa tulossa, eikä 8 000 euron rajan ylittämistäkään pidetä liiton johdossa mahdottomana.

”Se on meillä pientä, eikä pienen lajin myyntikään ole helppo asia”, hän lisää.

Pyyhkeitä lajiliitto saa myös henkilöstöpolitiikastaan. Kivenä kengässä hiertää valmennuspäällikön rekrytointi, jonka liitto aloitti syksyllä 2016. Ketään hakijoista ei valittu, ja tehtävään kiinnitettiin joulukuussa 2017 hallituksen sisältä Minna Lehtola.

Lehtola on entinen huippumiekkailija, joka vuoden 1994 MM-pronssillaan on yhä lajin ainoa suomalainen yleisen sarjan MM-mitalisti. Valmennuspäälliköksi Lehtola kuitenkin nousi ilman valmennuskokemusta tai valmentajatutkintoa.

Lehtolan nykyinen titteli on valmennus- ja nuorisopäällikkö. Liiton toisesta lajista eli viisiottelusta hänellä ei ole syvällistä ymmärrystä, ja lajin harrastajien mukaan miekkailu on korulauseista huolimatta vienyt ja viisiottelu vikissyt päätöksiä tehtäessä.

”Ehkä voisin kommentoida sillä tavalla, että jos katsoo vaikka meidän Olympiakomitean ja Ura-apurahasäätiön päätöksiä, niin Minnan rooli on aika merkittävä näissä. Liittotasolla tehdään työtä yhdessä Olympiakomitean kanssa, jotta urheilijamme voivat saada tällaisia tukia”, Tallroth-Kock sanoo.


Loppuvuodesta pintaan nousseet kipukohdat, kuten kritiikki hallintokuluja kohtaan, ovat olleet Tallroth-Kockin tiedossa jo aiemmin. Liitto käsitteli aiheeseen liittyvän tiedotteen kevätkokoustaan edeltävillä seurapäivillä, ja asia oli esillä jo syksyllä 2018.

”Jos katson tämän vuoden budjetista kahden henkilön palkat, vuokrat, ostetut palvelut sekä hallinnon muut kulut, ovat ne koko tästä meidän liikevaihdosta alle 40 prosenttia”, Tallroth-Kock kertoo nyt HS:lle.

Henkilöstön palkkakuluihin on budjetoitu ensi vuoden talousarviossa 107 000 euroa. Kaikkiaan henkilöstö-, vuokra- ja toimistokulut lohkaisevat budjetista 153 000 euroa.

”Suurin osa meidän työtä on sitä, että palvelemme kenttää. Onko se sitten puhtaasti hallintoa, miten tämän haluaa laskea”, Tallroth-Kock kysyy.

Osa kenttäväestä kuitenkin katsoo nimenomaan hallintokulujen ”kohdelleen kovasti” huippu-urheilua.

Vaikka toiminnanjohtaja Tallroth-Kock onkin pääasiassa eri linjoilla liiton kohtaaman kritiikin suhteen, myöntää hän liiton urheilijasopimuksen kaipaavan muutosta urheilijoiden tukirahapäätöksen suhteen.

Nyt tieto erikseen sovittavan taloudellisen tuen suuruudesta puuttuu yhdeksänsivuisesta sopimuksesta, jonka HS on saanut haltuunsa.

”Heille [urheilijoille] on erikseen ne ilmoitettu”, Tallroth-Kock kertoo.

”Toki saimme sellaisen palautteen urheilijoilta, että he olisivat toivoneet näitä summia tähän sopimukseen. Oletan, että se on näin seuraavassa sopimuksessa.”

Osapuolilta vaadittavat asiat eivät ole sopimuksessa määrällisesti tasapainossa, sillä liiton velvollisuuksia urheilijaa kohtaan esitellään puolikkaalla A4:lla viiden kohdan verran. Urheilijan velvollisuuksia on reilun kolmen sivun ja 33 kohdan verran.

Mistään orjasopimuksesta ei näiden kohtien perusteella voida kuitenkaan puhua, vaan vastaavia perusasioita vaaditaan muidenkin lajien urheilijasopimuksissa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    2. 2

      Peter Nygård väistyy omien yhtiöidensä johdosta

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      ”Vuoden päästä olet entisissä mitoissa”, Riku Saastamoinen kuuli laihduttuaan 50 kiloa – Elämänmuutos voi koetella ystävyyssuhteita, ja taustalla on monimutkaisten tunteiden vyyhti

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka on raiskaus­väitteisiin yhdistetty Peter Nygård ja miten hän keräsi satojen miljoonien varallisuutensa?

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    3. 3

      Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

    4. 4

      Suomalaismies kertoo tilanteesta koronaviruksen eristämässä hotellissa Teneriffalla: ”Oven alta oli tullut ilmoitus, että hotelli on suljettu”

    5. 5

      Onko koronavirus lähestymässä käänne­kohtaansa? Suomalais­professori uskoo tämän viikon olevan ratkaiseva

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää