Palomies Jari Saario vietti poikkeuksellisen perjantai-illan: hän souti yksin tammikuun sumussa Tallinnaan - Urheilu | HS.fi

Palomies Jari Saario vietti poikkeuksellisen perjantai-illan: hän souti yksin tammikuun sumussa Tallinnaan

Saario souti Tallinnaan 18 tunnissa.

Jari Saario saapui Tallinnan satamaan juuri ennen puolta yötä viime perjantai-iltana.

13.1.2020 17:19 | Päivitetty 13.1.2020 18:49

Tammikuun pimeydessä ei kaiketi kovin moni suomalainen jos kukaan ole soutanut Helsingistä Tallinnaan. 47-vuotias palomies Jari Saario näin teki viime viikonloppuna.

Saario lähti perjantaiaamuna kello 6 Lauttasaaresta Hoskin laiturista. Allaan hänellä oli 26 kiloa painava kevytvene.

”Ilma oli älyttömän hyvä, tyyni.”

Pientä ongelmaa tuli muutaman tunnin soutamisen jälkeen, kun katulätkässä pohkeeseen tullut urheiluvamma alkoi vaivata.

”Jalka alkoi puutumaan. Otin veneestä liukupenkin pois. Ajattelin, että vedän loppumatkan käsillä ja selällä. Se meni ihan hyvin”, Saario kertoo.

Vaikka itse soutaminen sujui, soutukeli alkoi mennä haastavaksi kymmenen tunnin soutamisen jälkeen. Laivojen sumutorvet törisivät, sillä usva sakeni kokoajan.

”Uskoin, että se hälvenee mutta ei se hälvennyt mihinkään. Loput kahdeksan tuntia meni hirveässä hernerokkausvassa. Parilla otsalampulla näin molempiin suuntiin, mutta eihän laiva ehtisi väistää”, Saario kertaa 18 tunnin ja lähes viiden kilometrin tuntivauhdin soutu-urakkaansa, joka päättyi Piritan satamaan Tallinnassa.

Jari Saariolla oli soudussa päällään kuivapuku, joka eristää lämpöä.

Talvista soutukokemusta Saario pitää erityisen hienona.

”Merellä oli hienompi olla kuin ikinä: puhdas meri ja täysi tyyneys.”

Soutu-urakan jälkeen Saarion vointi oli hyvä, vaikka nestehukkaa jonkin verran olikin.

”Pikkuisen olin jäykkä, kun en ollut liikkunut yhtään.”

Saario lähti matkaan erittäin kevyellä ravintomäärällä: hän joi 1,5 litraa vettä, johon oli sekoitettu suolaa sekä söi kolme banaania ja neljä suklaapatukkaa.

”En halunnut, että tulee vessahätä.”

Saarion tarkoitus oli soutaa myös takaisin Helsinkiin, mutta lauantaina noussut myrsky esti tämän.

”Vene olisi varmasti mennyt ympäri. En halunnut puheluita, että kenen verorahoilla haettiin pois”, Saario nauraa.

Kyseessä ei ollut yksittäinen tempaus, vaan harjoittelua suurempaa tavoitetta varten. Ensi joulukuussa Saario aikoo soutaa Kanariansaarilta Atlantin yli. Ajankohta on joulukuu, koska silloin merivirrat ja tuulet ovat suotuisampia ylitykseen.

”Tällaisia treenejä pitäisi olla tasaisin väliajoin.”

Saariolla on jo kokemusta pitkistä souduista, sillä hän on kesäaikaan soutanut aiemminkin Tallinnaan (myös edestakaisin), ja viime kesänä hän souti Kööpenhaminasta Helsinkiin. Silloin matkan pituus oli 1 250 kilometriä, mutta Atlantin ylitys olisi 5 500 kilometriä.

”En edes mieti sitä, onnistunko menemään Atlantin yli vaan missä ajassa se menee. Tavoite on 35 vuorokautta.”

Atlantin ylitykseen Saario aikoo hankkia 75-kiloisen veneen, joka on painoltaan vain kolmasosan Kööpenhaminan veneeseen verrattuna. Urakan budjetti on noin 150 000 euroa, jonka hän pyrkii hankkimaan sponsoreiden avulla.

”Lähden ihan yksin ilman turvaveneitä.”

Miksi Saario tällaisesta haaveilee? Hän vertaa tempaustaan Veikka Gustafssonin vuortenvalloituksiin.

”Haaste motivoi. Ajatus siitä, että suomalainenkin pystyy tällaiseen, kiehtoo.”

Kukaan suomalainen ei ole vielä ylittänyt Atlanttia soutamalla. Sam Öhman yritti näin tehdä joulukuussa 2017, mutta hän joutui keskeyttämään merisairauden takia.

”Olisi se hienoa, että suomalainen saataisiin Atlantin yli [soutamalla]”, Saario toteaa.

Siviiliammatiltaan Saario on palomies (”edelleen hallitseva vuoden palomiesurheilija” Niittykummun pelastusasemalla. Samalla asemalla työskentelee myös leuanvetoennätyksistään tunnettu Joonas Mäkipelto, jonka tempausten taustalla Saario on.

”Siellä pelastusasemalla on varmaan jokin sisäilmaongelma, kun tällaisia tyyppejä siellä työskentelee. Sitä on tutkittukin, että eiköhän se nyt varma asia ole”, Saario nauraa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat