Kellarissa hän istuu kilpapyörän satulaan ja starttaa virtuaalikilpailuun. Kisan muut osallistujat voivat tulla esimerkiksi Kanadasta tai Norjasta ja kilpailupaikkana saattaa olla Lontoo tai New York.
Vuonna 2014 lanseerattuun virtuaaliharjoitussovellus Zwiftiin on kirjautunut kaikkiaan 1,6 miljoonaa käyttäjää, ja sovelluksella tahkotaan päivittäin yhteensä 2,4 miljoona harjoituskilometriä.
Parhaimmillaan linjoilla on ollut yhtä aikaa liki 15 000 osallistujaa. Heistä valtaosa on harjoitusvastuksella eli trainerilla polkevia pyöräilijöitä, mutta mukana on myös juoksumatolla treenaavia juoksijoita.
Jos polkijalla on käytössään tietokoneeseen yhdistetty älytraineri, ruudussa näkyvien maisemien lisäksi sovellus säätää harjoitusvastusta sitä mukaa, kun mäki jyrkkenee.
Koska Zwift on peli, hikoilun lisäksi sovelluksessa voi esimerkiksi chattailla tai kerätä pisteitä uusia hiilikuituvanteita varten. Martikainen ei keskity näihin, eikä sovelluksen omiin harjoituksiin tai kimppalenkkeihin, vaan ajaa eri mittaisia kilpailuja, joita on vuorokaudessa tarjolla kymmeniä.
Pelaamisen sijaan hän suhtautuu harjoituksiin laadukkaina, keskittymistä vaativina suorituksina, joissa ajan saa kulumaan nopeasti ilman pelkkää seinään tuijottamista. Kilpakumppanin virtuaalinen takarengas edessä tuo puhtia.
”Minulle tärkeintä on mielen huijaaminen. Tällainen harjoittelu vaatii sen, että on fyysisesti niin hyvällä tasolla, että pystyy itse määrittelemään, onko kilpailu vauhdikas peruskestävyyslenkki vai jotain muuta.”
Viimeiset kolme talvea Martikainen on polkenut talvisaikaan virtuaalimaailmassa keskimäärin seitsemän tuntia viikossa eli valtaosan omasta harjoittelustaan. Vuoden reilusta 400 treenitunnista kellarissa polkemalla kertyy suunnilleen kolmasosa ja virtuaalisia kilometrejäkin noin 5 000. Yksi trainerilla harjoittelemisen eduista ovat vakio-olosuhteet.
”Sisällä ajaminen on parantanut harjoittelun laatua, kun voi aina treenata lämpimässä ja lihakset toimivat paremmin kuin pakkasessa. Se on tehokkaampaa, eikä tarvitse käyttää aikaa ulkovaatteiden pukemiseen.”
Yli 20 vuotta maantiepyöräilyssä kilpailleelle Martikaiselle Zwift on sopinut hyvin. Tämän hetkinen harjoitusmäärä on alle puolet parhaista vuosista, mutta vuonna 2018 hän polki tunnin ajon sekä 50 kilometrin Suomen ennätyksen ja voitti viime kesänä 35–39-vuotiaiden miesten sarjassa aika-ajon maailmanmestaruuden.
Viimeiset kahdeksan vuotta Martikainen on harjoitellut fiilispohjalta ja keskittynyt päivätöiden ohessa valmentamiseen. Hänen valmennettaviinsa kuuluu muun muassa kolme MM-mitalistia: pyöräilijä Lotta Henttala https://www.hs.fi/haku/?query=lotta+henttala(os. Lepistö), paratriathlonisti Liisa Lilja https://www.hs.fi/haku/?query=liisa+liljasekä pyöräsuunnistaja Henna Saarinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=henna+saarinen. Mukana on myös kuntoilijoita.
“En suosittele tällaista treenaamista kenellekään, sillä itse vedän mutkia suoriksi. Etenkään nuorille ei tee hyvää ajaa pelkkää kisaa. Ylikunnon lisäksi vaarana on se, että trainerilla ajaminen syö nopeutta ja rytminvaihtokykyä.”
Martikaisen valmennettavatkin harjoittelevat välillä trainerilla ja Zwiftillä tai muilla treenisovelluksilla, mutta kilpailuja heillä on ohjelmassa harvoin. Hän muistuttaa, että vaikka trainerilla harjoitteleminen on kätevää, se poikkeaa ulkona ajamisesta.
”Jaloissa on koko ajan tehon tuottoa helpottava paine, kuin ajaisi pientä mäkeä. Trainerilla harjoittelun jälkeen voi olla vaikeaa ajaa ulkona kovaa tasaisella tiellä. Suorituskyvylle pitää antaa silloin aikaa kehittyä.”
Viralliset mestaruuskilpailut tulossa
Onko e-urheilu urheilua? Entä jos siinä tulee kunnolla hiki?Kansainvälinen pyöräilyliitto UCI ilmoitti viime syksynä, että se järjestää tänä vuonna ensimmäiset e-pyöräilyn maailmanmestaruuskilpailut. Ja tällä ei viitattu sähköavusteisiin pyöriin, vaan virtuaalitreenisovellus Zwiftissä poljettaviin kilpailuihin.
Alan suurin sovellus Zwift on mukana myös UCI:n suunnitelmissa saada e-pyöräily mukaan vuoden 2024 olympialaisiin muiden e-urheilulajien vanavedessä.
Lajin ensimmäiset viralliset Britannian mestaruuskilpailut järjestettiin viime vuonna ja tänä keväänä virtuaalisista kansallisen mestarin ajopaidoista kisataan 15 maassa. Karsintoihin voivat osallistua kansallisten seurojen lisenssiajajat ja finaalit järjestetään yhdessä paikassa, joka Euroopassa on todennäköisesti Hollanti.
Tulevissa Zwiftin mestaruuskilpailuissa juhlivat todennäköisesti osin eri ajajat kuin maantiellä. Kilpailut ovat kestoltaan yleensä lyhyitä, ja miehet sekä naiset kisaavat saman pituisilla matkoilla.
”Britannian mestaruuskilpailuissa mukana oli yhteensä 416 miestä ja naista. Siellä menestyivät maantiellä kilpailevat ammattilaisajajat sekä Zwiftiin erikoistuneet amatöörit, jotka osaavat käyttää pelin ominaisuuksia hyödykseen ja tietävät, missä säästää energiaa”, kertoo Zwiftin viestintäpäällikkö Chris Snookhttps://www.hs.fi/haku/?query=chris+snook.
Keskeistä uudessa lajissa on myös dopingkontrolli sekä pelissä huijaamisen estäminen.
Britannian mestaruuskilpailuissa kymmenen kärkiajajan karsintasuoritukset arvioitiin suhteutettuna heidän ulkona ajamiensa harjoitusten wattimittarilla mitattuihin tehotietoihin. Lisäksi finalistit punnittiin ja mitattiin, jotta tehot painokiloa kohti määräytyvät pelissä oikein.
Kommentit