Mauri Maunulan aktiivinen elämä

Mauri Maunula kuului jatkosodan hävittäjälentäjiin ja oli tuomassa marsalkka Mannerheimin ruumista Suomeen. Hän kilpaili jo vuonna 1939 pujottelun ja syöksylaskun Suomen mestaruuksista ja pelasi tennistä 70 vuotta. 98-vuotiaana hän osallistuu bridgen SM-kisoihin, mutta parhaiten suomalaiset tuntevat hänet linnan juhlien lauluesityksestä, joka sai sosiaalisen median räjähtämään.

Julkaistu: , Päivitetty:

Ei ole kovin yleistä, että lähes satavuotias osallistuu minkään lajin SM-kisoihin, varsinkin kun suoritukseen vaaditaan loogista ajattelua ja muistia.

Tänä viikonloppuna näin kuitenkin tapahtuu, kun 98-vuotias helsinkiläinen Mauri Maunula kilpailee bridgen seniorien Suomen mestaruudesta. Parina hänellä on oma poika, Risto Maunula, 66.

Voittoa Maunulat eivät sentään tavoittele.

”Jos pääsisimme puolenvälin yli. Pyritään pelaamaan niin, ettei mokata – oli tulos sitten mikä tahansa. Voittaminen on tärkeää vain nuorille urheilijoille”, Mauri Maunula sanoo ja hänen pelipartnerinsa säestää:

”Osallistuminen on tärkeämpää kuin voittaminen. Jos asenne olisi se, että osallistutaan vain, jos on mahdollisuus voittaa, niin eihän hiihdon SM-kisoissakaan olisi kuin viisi hiihtäjää.”

Maunuloiden tavoite on sikäli realistinen, että he sijoittuivat viime vuonna SM-parikisassa puoleenväliin.

Viikonloppuna parilla on silti edessään kaksi kokonaista päivää hermoja koettelevaa ja nopeatahtista ongelmanratkaisua.

Eikö moinen höykytys väsytä 98-vuotiasta?

”Jos tekee sellaista, mistä pitää, ei kestolla ole merkitystä. Jos tekee epämiellyttäviä asioita, niin alkaa nopeasti potuttaa”, Maunula sanoo.

”Me pelasimme bridgeä myös perjantaina ja pelaamme myös maanantaina, joten siitä tulee neljän päivän putki”, lisää Risto Maunula.

 

”Bridge pitää harmaat aivosolut toiminnassa.”


Bridgessä voi menestyä pidempään kuin useimmissa urheilulajeissa. Jonkinlaisen ennätyksen on tehnyt lajilegenda, 13-kertainen MM-voittaja Benito Garrozzo. Hän edusti Italiaa EM-tasolla vain muutamaa päivää ennen 90-vuotissyntymäpäiväänsä.

Kyseessä ei ollut seniorisarja, sillä hänen partnerinsa oli bridgen ihmelapsi, 18-vuotias Giovanni Donati.

Mauri Maunula on taas siitä harvinainen bridgenpelaaja, että on alkanut kilpailla oikeastaan vasta ikämiehenä. Uran ainoan senioreiden SM-kullankin hän voitti yli 80-vuotiaana vuonna 2003 Pertti Louhimiehen kanssa.

Poikansa kanssa Mauri Maunula on pelannut SM-kisoissa vuodesta 2014 saakka.

”Pelaan kilpailuja vain SM-tasolla. Aloin osallistua niihin muutamaa vuotta ennen SM-kultaa”, Maunula sanoo.

”Bridge pitää harmaat aivosolut toiminnassa. Saan pelistä jonkinlaista tyydytystä, koska en enää pysty harrastamaan muita lajeja.”

 

”Pujottelussa oli kiinteät kepit. Ei niitä lyöty sivuun.”

Lajeja Mauri Maunulalla on totisesti riittänyt. Listaus hänen urheilu-urastaan saa kovakuntoisemmankin lukijan hengästymään.

Aloitetaan tenniksestä, jota hän pelasi 70 vuotta. Aloitusvuosi oli 1936, kun Maunula oli 15-vuotias koulupoika.

Hänen perheensä asui Helsingissä Temppelikadulla. Tuolloin alueella ei ollut turisteja magneetin tavoin vetävää Temppeliaukion kirkkoa eikä kadulla autoja.

”Temppelikatu oli suora, ja siinä oli hyvä asfaltti. Piirsimme kaverien kanssa liiduilla tenniskentän rajat katuun. Taivallahden tenniskeskuksesta saimme käytetyt mailat ja pallot, ja niillä sitten pelattiin.”

Vuosikymmenen loppupuolella Maunula pelasi lisäksi jalka- ja jääpalloa sekä jääkiekkoa ja harrasti myös uintia. Kun vuonna 1939 Kolilla järjestettiin pujottelun ja syöksylaskun SM-kilpailut, oli mukana myös 17-vuotias nuori mies Helsingistä.

”Kolin syöksyrata oli kilometrin mittainen, ja siinä meni minuutin verran päästä maaliin. Vauhti oli noin 60 kilometriä tunnissa. Nykyäänhän nopeus on tuplat”, Maunula sanoo.

”Ja pujottelussa oli kiinteät kepit. Ei niitä lyöty sivuun. Ne todella piti kiertää, muuten sattui.”

 

”Olin ryhmässä, jota sodan jälkeen valmennettiin Lontoon vuoden 1948 olympialaisiin.”


Talvisodan kynnyksellä syksyllä 1939 Maunula anoi vapaaehtoisena Ilmavoimiin. Ilmavoimien ohjaajakurssi alkoi keväällä 1940, ja Maunula valmistui jatkosodan aikana kadettikoulusta luutnantiksi.

”Kadettikoulussa oli hyötyä urheilusta. Pelasin koulun koripallojoukkueessa, ja pelin jälkeen oli iltalomaa, vaikka olin poistumis- tai lomakiellossa. Ja niitähän minulla aika ajoin oli”, Maunula hymähtää.

Kadettikoulussa hän myös jatkoi esteratsastusta, joka oli alkanut tykistön suojeluskunnassa ennen sotaa.

”Kävimme ratsastamassa poliisien hevosilla Kaartin maneesissa kerran viikossa. Esteratsastuksessa myös kilpailin ja sodan jälkeen voitinkin jonkun kilpailun.”

Ratsastuksesta oli lyhyt matka sotilaiden perinteisesti suosimaan lajiin, nykyaikaiseen viisiotteluun, jossa kilpaillaan ammunnassa, miekkailussa, ratsastuksessa, juoksussa ja uinnissa.

”Olin ryhmässä, jota sodan jälkeen valmennettiin Lontoon vuoden 1948 olympialaisiin. Minua ei kuitenkaan valittu joukkueeseen, kun juoksussa ja uinnissa tulokset eivät olleet riittävän hyviä”, Maunula kertoo.

”Meidän porukasta Lauri Vilkko sijoittui olympialaisissa neljänneksi.”

 

”Majuri ilmoitti, että vänrikki tulee sitten ylihuomenna hänen huoneeseensa pelaamaan.”


Sota-aikana kylvettiin myös siemen tulevalle bridgeharrastukselle. Vänrikki Maunula sai vuonna 1942 siirron Äänislinnaan eli nykyiseen Petroskoihin.

Tulokas ilmoittautui laivue 16:n päällikölle, majuri Kyösti Kurimolle, joka yllättäen kysyi, pelaako vänrikki skruuvia. Skruuvi on bridgen kaltainen neljän hengen korttipeli, jonka bridge on käytännössä syrjäyttänyt.

”Sanoin, että en. Majuri jatkoi, että olenko pelannut korttia. Vastasin myöntävästi, jolloin majuri ilmoitti, että vänrikki tulee sitten ylihuomenna hänen huoneeseensa pelaamaan”, Maunula muistelee erikoista käskyä.

”Voin siis sanoa tarkasti, milloin korttiurani alkoi: 3. tammikuuta vuonna 1942 kello 18. Skruuvi oli tuolloin Ilmavoimien ajanvietepeli, ja sitä pelattiin läpi sodan.”

Toki muutakin puuhaa riitti. Maunula oli ensin tiedustelu- ja myöhemmin hävittäjälentäjä ja lensi Gloster Gladiator- ja Morane Saulnier -koneita.

Hän jätti Ilmavoimat kapteenin arvoisena vuonna 1948 ja siirtyi liikennelentäjäksi Aero-yhtiöön eli nykyiseen Finnairiin. Kun marsalkka Mannerheim kuoli Sveitsissä, Mauri Maunula oli perämiehenä koneessa, joka haki vainajan takaisin koti-Suomeen.

Skruuvin pelaamista Maunula ei unohtanut siviilissäkään. Pelit jatkuivat säännöllisesti reservin lentäjien porukassa.

”Sitten 1950-luvulla jotkut kaverit siirtyivät bridgeen. Innostuin pelistä itsekin ja vaimoni myös.”

Risto Maunula oppi pelin katselemalla vanhempiensa ja heidän ystäviensä peliä.

”Olin noin 12-vuotias. Kiertelin pöytää ja seurasin, mitä pelaajat tekivät. Veljenikin oppi pelin, ja pelasimme usein vanhempiemme kanssa nelistään”, Risto Maunula kertoo.

”Jätin pelin vuosikymmeniksi, kun siirryin työelämään. Aloin pelata taas eläkkeellä.”

Risto Maunula kouluttautui diplomi-insinööriksi ja kauppatieteiden maisteriksi. Työuran viimeiset 18 vuotta kuluivat Nokian palveluksessa.

 

”Valitin työkaverille, että mitä mä teen, kun hotellikuolema uhkaa.”

Isää ja poikaa yhdistää kortinpeluun lisäksi moni muukin laji. Kun Risto ja hänen sisaruksensa kiinnostuivat laskettelusta, myös isä palasi lajin pariin. Perhe matkusti laskettelemaan myös Alpeille. Talvisin ohjelmassa oli myös murtomaahiihto.

Yksi yhteisistä lajeista on golf. Golf tuli perheeseen 1960-luvulla, kun Mauri Maunula kyllästyi työmatkoillaan frankfurtilaiseen hotelliin.

”Lento Frankfurtiin oli aikaisin aamulla ja paluu vasta iltamyöhään. Valitin työkaverille, että mitä mä teen, kun hotellikuolema uhkaa”, Maunula kertoo.

”Hän pelasi golfia ja kertoi, että Frankfurtissa on hyvä kenttä. Menin sitten siellä ammattilaisen yksityistunneille, ja siitä pelaaminen alkoi.”

Kun Maunula alkoi lentää DC-8:lla New Yorkiin, hän toi koko perheelle käytetyt golfmailat.

”Joskus olen miettinyt, miten isä ehti kaikkeen, kun lentokoneessa ei voinut harrastaa. No, kun isä tuli lennolta, niin normaalisti lähdettiin saman tien hiihtämään, golfaamaan tai mökille Sulkavalle”, Risto Maunula sanoo.

Vielä viime kesänä Mauri Maunula pelasi toistakymmentä golfkierrosta ja toivoo yhä, että kykenisi vielä ensi kesänä pelaamaan.

 

”Miksi järjestetään Finlandia-hiihto, Sulkavan soutu ja Helsinki City Marathon? Että saadaan hullut vuosittain numerojärjestykseen.”

Risto Maunula puolestaan innostui aikuisena Sulkavan souduista ja ehti käydä kisaamassa soutuparinsa kanssa muutaman kerran vuorosoudussa. Sitten pari ei päässytkään Sulkavalle.

Kuinka ollakaan, isä-Mauri ilmoittautui soutamaan. Aivan kylmiltään ei poika isäänsä airoihin päästänyt, joten Sulkavalle lähdettiin yhdessä vasta vuotta myöhemmin.

”Oli kauhea ilma, vettä satoi ja lämpötilakin oli kymmenen korvilla. Isä vannoi kisan jälkeen, että nyt on Sulkava soudettu kaksi kertaa, ensimmäisen ja viimeisen”, Risto Maunula kertoo.

”Sitten isä huomasi, että sain useamman soutukerran kunniaksi hienomman plakaatin ja kunniakirjan kuin hän. Isä ilmoitti, että kyllä hänenkin pitää sellaiset saada.”

Lopputulos oli, että Mauri Maunula souti Sulkavalla pienveneessä 15 kertaa – viimeisen kerran 80-vuotiaana.

”Miksi järjestetään Finlandia-hiihto, Sulkavan soutu ja Helsinki City Marathon?” kysäisee Risto Maunula viattomasti ja vastaa:

”Että saadaan hullut vuosittain numerojärjestykseen.”


Eikä tässä vielä kaikki. Mauri Maunula on edustanut Suomea viidesti myös MM-tasolla. Hän on ollut viisi kertaa perhonheiton maajoukkueessa.

”Siinä kisataan heiton pituudessa ja tarkkuudessa”, Maunula täsmentää.

MM-edustukset, olympiavalmennus tai bridgen SM-kulta eivät kuitenkaan ole asioita, joista Mauri Maunula parhaiten tunnetaan. Hänet tullaan todennäköisesti aina muistamaan laulusta, jonka hän esitti itsenäisyyspäivänä vuonna 2018.

Maunula lauloi miljoonan televisiokatsojan nähden Presidentinlinnassa Jenni Haukiolle palvelustoverinsa sota-aikana tekemän laulun Äänisen yö. Palkinnoksi veteraani sai halauksen.

”Kun tultiin juhlien jälkeen kotiin, siskoltani oli tullut viesti: some räjähti ja sydänhymiö”, Risto Maunula muistelee.

Bridgen seniorien SM-mitaleista pelataan sunnuntaina Bridgeareenalla Helsingin Pitäjänmäessä osoitteessa Hiomotie 10.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Bridgessä korttionni ei vaikuta


 Bridge on paripeli, jossa saman parin pelaajat istuvat vastakkain. Peliä pelataan normaalilla 52 kortin pakalla.

 Pelissä on kaksi vaihetta: ensin tarjotaan tikkimäärä, joka pelaamalla aiotaan voittaa. Tikillä tarkoitetaan pelikierrosta, jossa jokainen pelaaja pelaa yhden kortin. Korkeimman tarjouksen tehnyt pari yrittää ottaa lupaamansa tikit, ja toinen pari yrittää estää sen.

 Bridge on taitopeli: kilpailuissa korttionni ei vaikuta, sillä eri pöydissä pelataan samat jaot. Tulokset ovat siksi vertailukelpoisia.

 Suomen bridgeliitto on ollut Suomen olympiakomitean jäsenjärjestö vuodesta 2017.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    2. 2

      Uusi tieteelle tuntematon virus löytyi Brasiliasta – Sen geenit eivät muistuta mitään aiemmin tunnettuja

    3. 3

      HS-gallup: Sdp:n ja keskustan kannatus kääntyi nousuun

    4. 4

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    5. 5

      Luonnonsuojelijat kauhuissaan: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria paikoin koskematonta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    4. 4

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    5. 5

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää