Näin syntyi mahtiseura

Tapanilan Erän ja SVV:n fuusio onnistui neljä vuotta sitten mallikkaasti, mutta Helsingin kehnosta olosuhdetilanteesta on tullut ongelma maailman suurimmalle salibandyseuralle.

Julkaistu: , Päivitetty:

Mitä syntyi, kun yhdistettiin Salibandyliigan menestynein joukkue SSV ja juniorityöstään tunnettu Tapanilan Erä?

Onnistuiko fuusio niin kuin oli suunniteltu?

Salibandyn helsinkiläisten suurseurojen fuusio löi neljä vuotta sitten ällikällä niin omat kuin laji-ihmiset laajemminkin. SSV tunnettiin itsetietoisena mahtiseurana, joka voitti 2000-luvun alkupuoliskolla kahdeksan SM-kultaa.

Yleisseura Erän salibandyjaostolla oli puolestaan jo tuolloin yli tuhat jäsentä, ja sen juniorityö oli laajaa ja laadukasta. Erä oli voittanut seitsemän naisten SM-kultaa, mutta miehissä terävin menestys oli jäänyt uupumaan.

Kun Erän salibandyväki ja SSV päättivät yhdistää voimansa keväällä 2016, syntyi maailman suurin salibandyseura, jossa on tällä hetkellä 2 000 rekisteröityä pelaajaa.

”Olihan se monelle šokki. Sitä voi verrata siihen, jos Jokerit ja HIFK yhdistyisivät”, fuusion ideanikkarina toiminut SSV:n Kurt Westerlund sanoo.

Westerlund toimii nykyisin EräViikinkien miesten liigajoukkueen managerina ja seuran hallituksen jäsenenä.

Moni onnitteli EräViikinkejä rohkeudesta, ja moni seurasi uteliaana, miten uuden jätin käy.

Joku saattoi tuntea vahingoniloakin, kun superjoukkueena miesten liigaan lähteneen EräViikinkien tahti alkoi hiipua hopeamitalit tuoneen avauskauden (2016–2017) jälkeen.

Seuraavalla kaudella EräViikingit hävisi puolivälierissä paikallisvastustajalleen Westend Indiansille, ja myös viime keväänä pelit päättyivät ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle.

 

”Ainut mikä meiltä puuttuu on oma halli.”


Iso fuusio alkoi näyttämään pieneltä fiaskolta ainakin seuran lippulaivan menestyksen näkökulmasta. Ihmetystä herätti myös se, miksi EräViikingit vei miesten liigaottelunsa kauaksi kotikulmiltaan Vantaan Myyrmäkeen Energia-areenalle.

Negatiivisten otsikoiden alle jäi, että oikeastaan fuusio sujui alusta alkaen mainiosti. Se on sujunut niin mainiosti, että EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksanen löytää vain yhden epäonnistumisen.

”Koko seuran osalta olemme saavuttaneet kaikki tavoitteet, mutta miesten liigajoukkueen osalta emme. Siinä on oltava rehellinen”, hän toteaa.

Oksanen toimi Erän salibandyn toiminnanjohtajana ennen fuusiota.

”Odotimme suurempia yleisömääriä, ja sitä kautta suurempia lipputuloja. Olemme saaneet myös hyviä uusia kumppanuuksia, mutta odotukset olivat isommat.”

Yleisömäärät ovat toki kasvussa. Tämän kauden keskiarvo lähenee 600 katsojaa, mutta huonoimmillaan yleisöä on ollut alle 250.

Se on erittäin vähän 2 600 katsojaa vetävällä Myyrmäen areenalla.

Mutta ne hyvät asiat. Ensinnäkin miesten ja naisten liigapelit ovat alkaneet sujua, mutta se on vain yksi osa fuusiota.

”Paras juttu on se, että meillä on äärimmäisen hyvä ja terve salibandyseura”, Kurt Westerlund tiivistää.

EräViikingit on 2 000 jäsenellään maailman suurin salibandyseura, ja koko on tuonut lisää resursseja arkeen.

Ennen fuusiota SSV:llä oli toiminnanjohtaja ja valmennuspäällikkö. Erässä oli kaksi vakinaista työntekijää ja lisäksi muutamia määräaikaisia.

 

Tämän kauden keskiarvo lähenee 600 katsojaa, mutta huonoimmillaan yleisöä on ollut alle 250.


Nyt seuratyöntekijöitä on noin 15 mukaan lukien esimerkiksi kolme juniorien valmennuspäällikköä ja Suomen ensimmäinen salibandyseuran markkinointijohtaja Olli Lähdesmäki.

Liigan kärkihyökkääjille Lauri Kapaselle ja Jani Kukkolalle EräViikingit pystyy tarjoamaan täysipäiväisen työn, sillä pelaamisen lisäksi he ohjaavat salibandykouluja.

”Olemme päässeet valtavasti eteenpäin verrattuna molempiin seuroihin. Taloudellisesti tämä ei olisi ollut aiemmin mahdollista”, Jari Oksanen toteaa.

Fuusion ansiosta EräViikingit pystyy tarjoamaan pojille kaikissa ikäluokissa eritasoisia ryhmiä ja pelaajapolun junioreista divarin kautta liigaan.

Myös tytöissä on EräViikingeillä on joukkueet joka sarjassa ja ehjä pelaajapolku liigaan saakka.

Pelaajista lähes kaikki seurasivat mukana, ja veto EräViikinkien toimintaan on pysynyt hyvänä. Valmentajista vain muutama SSV-taustainen jäi pois ja vain yksi naisten harrastejoukkue ei liittynyt uuteen seuraan.

Jäsenille tehdyissä kyselyissä palaute on ollut myönteistä, mutta myös parannusehdotuksia on tullut.

”Se jopa yllätti meidät, kuinka positiivista palaute oli”, Westerlund sanoo viime vuoden kyselyn tuloksista.

Mutta miksi fuusio onnistui niin hyvin?

Oksasen mukaan uuden seuran operatiivinen johto käytti paljon aikaa kenttätyöhön, kouluttamiseen ja tiedottamiseen. Hallitus reagoi nopeasti kipukohtiin.

”Ulkoisen viestinnän olisimme voineet toki hoitaa paremmin. Meille pystyttiin räksyttämään aluksi siitä, että maailman suurimman salibandyseuran viestintä on tätä tasoa. Mutta se oli tietoinen valinta, koska meillä ei ollut silloin enempää työvoimaa.”

 

”Nuoremmissa ikäluokissa EräViikingit on jo nyt heidän salibandyelämää, eivät he muista mitään neljän vuoden takaisesta fuusiosta.”


Entä onko fuusioseuralla jo oma identiteetti? Onko EräViikingien dna:ssa enemmän Tapanilan Erää kuin SSV:tä?

Oksasen mukaan vanhojen emäseurojen toiminnasta on kierrätetty parhaita paloja, mutta esimerkiksi junioripuolen valmennuslinja on kokonaan uusi.

”Jossain ulkopuolisen kommenteissa EräViikinkejä pidetään ehkä enemmän Eränä, mutta tämä johtuu mielestäni vain siitä, että Erän jäseniä oli fuusiossa moninkertaisesti enemmän kuin SSV:n jäseniä.”

Hän huomauttaa, että SSV-taustaiset pelaajat ovat pysyneet uudessa seurassa yhtä hyvällä prosentilla kuin eräläiset.

Ja seuraidentiteetti rakentuu päivä kerrallaan. Enää ei ole montaa vuotta, kun ensimmäiset koko pelaajapolun EräViikingeissä käyneet urheilijat pelaavat liigaa.

”Nuoremmissa ikäluokissa EräViikingit on jo nyt heidän salibandyelämää, eivät he muista mitään neljän vuoden takaisesta fuusiosta.”

Kurt Westerlund haluaa EräViikingeille oman hallin

”Ainut mikä meiltä puuttuu on oma halli”, sanoo EräViikinkien liigajoukkueen manageri Kurt Westerlund.

Helsingin kehnosta olosuhdetilanteesta on tullut ongelma maailman suurimmalle salibandyseuralle.

EräViikinkien edeltäjistä Erä pelasi ottelunsa Tapanilan ahtaassa salissa, joka ei täytä Salibandyliigan kriteerejä.

SSV:n kotisali Pasilan urheilutalolla ei kelvannut myöskään uudelle seuralle, vaan miesten liigajoukkue on pelannut kaikki ottelunsa Myyrmäessä.

Westerlund myöntää, että Vantaa on väärä paikka helsinkiläisseuralle, mutta siellä EräViikingit pelaa todennäköisesti ainakin lähivuodet.

Vantaan Energia-areena on pääkaupunkiseudun paras areena ja verrattain edullinen pelipaikka, mutta sen sijainti on EräViikinkien kannalta huono.

”Ei ole mikään salaisuus, että olemme miettineet paljon omaa hallia, mutta kyse ei ole mistään vuoden jutusta. Se vaatii bisnesyhteistyötä ja hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa”, Westerlund toteaa.


Hän uskoo, että oma halli jo itsessään nostaisi liigapelien katsojamääriä ja vahvistaisi seuraidentiteettiä.

Westerlundin visioissa EräViikinkien hallissa olisi katsomoiden ympäröimän pääkentän lisäksi kolme neljä harjoituskenttää. Kaikki seuran toiminta ei halliin kuitenkaan siirtyisi jo senkään takia, että EräViikingit järjestää toimintaa ympäri Helsinkiä.

Westerlundin mukaan halli voisi olla esimerkiksi Itäkeskuksen Herttoniemen seudulla, joka tapauksessa hyvien kulkuyhteyksien päässä.

”Olen ihan varma, että seuran omat jäsenet kiittäisivät. Toki joku voisi sanoa, miksi se on tuolla eikä tuolla”, hän viittaa sijaintiin.

Salibandy on rekisteröidyillä harrastajilla mitattuja Suomen toiseksi suurin palloilulaji, mutta taloudellisesti ja katsojamäärissä se on jäänyt pahasti jalkapallon ja jääkiekon jalkoihin.

Westerlund uskoo, että olosuhteiden parantaminen on yksi askel salibandyn nostamisessa uudelle tasolle. Toinen asia on edustusjoukkueiden voimakas kaupallistaminen.

”Se tuo ammattimaisuutta ja oikeaa suuntaa, mutta kaupallistumisen on kuljettava käsikädessä olosuhteiden kanssa.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

EräViikingit


  Jäsenmäärä 1 972 (31.7.2019).

  Joukkueet miesten ja naisten Salibandyliigassa sekä miesten Divarissa.

  Edustusjoukkueet jokaisessa A–C -tyttöjen ja -poikien SM-sarjassa, yhteensä joukkueita ja harrasteryhmiä noin 100.

  Valmentajia ja ohjaajia noin 100.

  Harjoitusvuoroja vuosittain noin 12 000 tuntia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Sähköautojen hintojen on pakko tulla alas, ja nyt tiedetään, miten se onnistuu – parin vuoden päästä sähköauton voi saada 12 000 eurolla

    3. 3

      Vakuutus ei välttämättä korvaa Tampereella romahtavaa asuintaloa, joka asetettiin tänään asumiskieltoon

    4. 4

      Yli vuoden merellä ajelehtinut 77-metrinen aavelaiva huuhtoutui Irlannin rannikolle Dennis-myrskyn jäljiltä

    5. 5

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Image: Sibelius-Akatemiassa seksuaalista häirintää, nöyryyttämistä sekä opettajien ja opiskelijoiden välisiä suhteita

    4. 4

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    5. 5

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää