Pois ladulta vaikka pakolla

Huippuhiihtäjät joutuivat Norjassa ja Ruotsissa kilpailutauolle maajoukkuelääkärien päätöksellä. Olympiakomitean ylilääkäri haluaa Suomeen samanlaisen järjestelmän.

Julkaistu: , Päivitetty:

Norjalainen hiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari Ingvild Flugstad Østberg aloitti kilpailukautensa erikoisella ja erinomaisella tavalla.

Østberg kilpaili ensimmäisen kerran vasta vuodenvaihteessa, kun hän ryhtyi puolustamaan Tour de Ski -kiertueen voittoa.

Kiertueen aikana Østberg muun muassa järjesti lajin mahtinaiselle ja hyvälle ystävälleen Therese Johaugille kauden ensimmäisen tappion normaalimatkoilla. Tourin kokonaiskilpailussa Østberg sijoittui kolmanneksi.

Kauden alkuosan kilpailuista Østberg oli sivussa terveydellisistä syistä. Sen tarkemmin hän tai kukaan muukaan ei ole asiasta kertonut.

Tapauksen tekee tällä tasolla poikkeukselliseksi se, että käytännössä Østbergin kilpailutauosta päättivät Norjan hiihtoliiton lääketieteelliset asiantuntijat.

Kauden alussa tuli toinen hyvin samankaltainen tapaus, kun Ruotsin hiihtoliitto asetti Rukan mc-avauksen jälkeen 20-vuotiaan huippukyvyn Frida Karlssonin kilpailutauolle. Se jatkuu edelleen, ja syyksi on kerrottu Østbergin tapauksen tavoin ympäripyöreästi terveyssyyt.


Suomen olympiakomitean ylilääkärin Maarit Valtosen mielestä Østbergin ja Karlssonin tapaukset kertovat Norjan ja Ruotsin maajoukkuejärjestelmien ammattimaisuudesta.

”Huipputasolla ammatikseen urheilevien täytyy olla terveysseurannassa. Jos terveydessä ilmenee asioita, jotka eivät mahdollista turvallista ammattityöskentelyä, urheilija täytyy vetää sivuun kilpailuista ja normaalista harjoittelusta”, sanoo Valtonen, joka tehnyt paljon töitä myös Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa.

”Huippu-urheilu on äärimmäistä fyysisten ja psyykkisten rajojen tavoittelua eikä terveysliikuntaa. Joskus kuitenkin elimistön ja mielen sietokyky ylittyy, ja peli on vihellettävä oikealla hetkellä poikki”, Valtonen lisää.

Valtonen sanoo tuntevansa Norjan järjestelmän, jossa hiihtomaajoukkueen lääketieteellisillä asiantuntijoilla on valtuudet kieltää urheilijaa kilpailemasta. Maajoukkuekelpoisuuteen vaaditaan terveyssertifikaatti, ja urheilijat ovat sitoutuneet järjestelmään.

”Tällainen järjestelmä tarvitaan myös Suomen maajoukkuetoimintaan. Voi tulla eteen tilanne, jossa urheilija itse ei tunnista sitä, että pitäisi jäädä harjoitus- ja kilpailutauolle. Kun on kyse terveyden vaarantumisesta, lääketieteen asiantuntijoilla pitää olla oikeus ja velvollisuus asettaa urheilijan terveys etusijalle, silloinkin kun urheilija itse ei asiaa tunnista.”

Valtosen mielestä Suomessa tilanne ja urheilujärjestelmä alkavat olla kypsiä tämän askeleen ottamiseen.

”Haluamme yhdessä lajiliittojen kanssa rakentaa järjestelmän, jossa kilpailukelpoisuus arvioidaan mahdollisimman objektiivisin mittarein. Maajoukkuevetoisissa yksilölajeissa on jo hyviä toimintamalleja. Ammattimaisuus on lisääntymässä.”

 

”Kun on kyse terveyden vaarantumisesta, lääketieteen asiantuntijoilla pitää olla oikeus ja velvollisuus asettaa urheilijan terveys etusijalle.”


Valtosen mukaan Norjan järjestelmässä on tiettyjä raja-arvoja terveyden seurannassa. Siellä seurataan muun muassa kehonkoostumusta tarkalla ja säännöllisellä mittauksella. Siihen liittyvät esimerkiksi rasvaprosenttirajat.

”Jos rasvaprosentissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, ja se laskee tietyn rajan alle, niin on tämä objektiivinen mittari, johon voidaan vedota ja joka tukee päätöksentekoa, että urheilija ei ole kilpailukunnossa. Meillä tällaiset objektiiviset mittarit ja valmennuksen kanssa sovitut toimintamallit puuttuvat toistaiseksi.”

Valtosen mukaan mahdolliset päätökset kilpailutauon tarpeellisuudesta menevät Suomessa neuvottelun kautta.

”Keräämme tietoa monesta suunnasta ja päädymme yhdessä siihen, että urheilija ei ole kilpailukunnossa. Sellaista täysin absoluuttista mittaria on mahdoton löytää, mutta kehonkoostumuksen suhteen näen sen hyvänä asiana, jos päästään säännöllisempään ja tarkempaan mittaukseen riskilajeissa. Merkittävää on myös urheilijoiden säännölliset terveystarkastukset, ’riskiurheilijoiden’ tunnistaminen ja varhainen puuttuminen.”

Valtosen tietojen mukaan Norjassa on myös aktiivisesti käytössä Kansainvälisen olympiakomitean työryhmän kehittämä Red-S Cat -järjestelmä (Relative Energy Deficiency in Sport). Sillä voidaan arvioida urheilijan mahdollisia suhteellisen energiavajeen aiheuttamia muutoksia elimistössä.

Kyseessä on eräänlainen liikennevalojärjestelmää. Punaisen valon urheilijat voivat huonosti.

”Onneksi heitä on hyvin pieni prosentti urheilijoista. Heillä on syömishäiriö tai häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä sekä fyysisiä tai psyykkisiä oireita jotka eivät mahdollista turvallista harjoittelua ja kilpailua”, Valtonen sanoo.

Keltainen valo on merkki terveystiimille reagoida ja auttaa urheilijaa. Urheilija voi harjoitella ja kilpailla mutta tarkemman lääketieteellisen valvonnan alla.

”Red-S-seulontaa käyttävät myös suomalaiset urheilussa toimivat lääkärit. Se on meille hyvä työkalu. On kuitenkin hyvä muistaa, että urheilija tarvitsee tällaisessa tilanteessa moniammatillista apua ja muun muassa ravitsemuksen asiantuntija ja psykologi ovat merkityksellisiä urheilijan terveyden seurannassa. ”

 

Punaisen valon urheilijat voivat huonosti.


Østbergin ja Karlssonin tapauksien on spekuloitu liittyvän juuri energiatasapainoon. Ruotsissa hiihtoliiton johtoon kuuluva henkilö jopa vihjaisi julkisesti tähän suuntaan.

Valtonen painottaa, että hän ei tiedä, mistä on kyse.

”Nämä urheilijatapaukset ovat nostaneet tämän aiheen pintaan, oli kyse todellisuudessa sitten mistä tahansa heidän kohdallaan. Nämä suhteelliseen energiatasapainoon liittyvät tekijät ovat nousseet julkiseen keskusteluun, mikä sinänsä on hyvä asia.”

Valtosen mukaan monen lajin huippu-urheilussa riittävä energiansaanti on haaste.

”Monessa lajissa kevyestä kehonpainosta on suorituskyvyllistä hyötyä, mutta asia ei koskaan ole näin mustavalkoinen. Energiaa tarvitaan harjoitusvasteen saavuttamiseen ja harjoituksesta palautumiseen. Pienestä kehonpainosta ei ole mitään hyötyä, jos bensa loppuu ja elimistön aineenvaihdunta ja hormonitoiminta lamaantuu.”

Maastohiihdossa kulutus on Valtosen mukaan valtavan kovaa.

”Tahattomastikin tulee tilanteita, joissa urheilija ajautuu energiavajeeseen. Se vaatii urheilijalta ruokavalion tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Jo lyhytaikainenkin energiavaje nakertaa suorituskykyä. Pitkään jatkuessaan se aiheuttaa suorituskyvyn laskun lisäksi myös terveydellisiä ongelmia”, Valtonen sanoo.

 

”Terveyteni on kaikkein tärkein asia.”

Østberg sanoi Tourilla HS:lle toivovansa, että Norjan kaltainen terveydenseurantajärjestelmä otettaisiin käyttöön muuallakin.

”Minulla on todella hyvä keskusteluyhteys terveystiimin ja valmentajien kanssa. Terveyteni on kaikkein tärkein asia. Lääkärit tekivät päätöksen, mutta ymmärsin, että tilanne piti hoitaa niin”, Østberg sanoi.

Østberg myönsi, että maailmancupin kisojen katsominen telkkarista marraskuun lopulla (Rukan mc-avaus) ja joulukuussa otti lujille.

”Yritin pitää yllä hyvää mieltä ja keskittyä harjoituksissa muun muassa tekniikkaan. Samalla yritin kehittää mentaalista puolta. Oli rankkaa katsoa kotona muiden kilpailemista, koska olisin halunnut itsekin kilpailla ja tiesin kuntoni olevan hyvä.”

Tour sujui Østbergin mielestä vahvasti yläkanttiin.

”Tuntuu upealta. Tour meni niin paljon paremmin kuin odotin.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää