Urheilu    |   Muistokirjoitus

Kalevi Tuomisella oli tiukat näkemykset: valmentajien epäasiallista käytöstä hän ei sietänyt eikä urheilijoiden ”mukavan harjoittelun kulttuuria”

Kalevi Tuominen 1927–2020

Maaliskuun 15. päivänä 2018 aurinko paistaa kirkkaasti. Ilmassa on kevättä.

Kalevi ”Kallu” Tuominen on pyytänyt haastattelua kysyneen Helsingin Sanomien toimittajan kotiinsa Perustielle. Aikanaan Munkkiniemessä Helsingissä sijaitsevan kadun nimi oli Perustuslaillisentie.

”Täällä on kirjoitettu Suomen perustuslaki”, 90 vuotta täyttänyt Tuominen sanoo, kun hän ottaa vieraansa vastaan.

Tuominen on ylpeä kotikadustaan. Omalta osaltaan se kertoo paljon myös hänestä itsestään.

Harva suomalainen valmentaja oli niin perusteellinen ja pedantti kuin ”valmentajien valmentaja”, millä nimellä monet häntä kutsuivat.

”Huippu-urheilijan valmentaminen on raakaa peliä. Miniminä on kaksi kolme kovaa harjoitusta päivässä”, Tuominen sanoi, kun puhe haastattelussa oli kääntynyt Iivo Niskasen 50 kilometrin hiihdon olympiakultaan Pyeongchangissa.

Tämä oli viimeinen iso haastattelu, jonka HS ehti tehdä torstaina 92-vuotiaana kuolleesta Tuomisesta. Silloin tehdystä haastattelusta jäi paljon yli asiaa, jotka ovat yhä ajankohtaisia.


Tapaamishetkillä vajaat kaksi vuotta sitten Tuominen oli vielä pirteässä kunnossa. Sairauksiaan hän ei valitellut, eikä niistä huudellut.

Mielipiteissään hän oli jämäkkä, jopa ehdoton, mutta huumorintajuinen ja herkkä.

”Onko vaara, että lempeä käyttäytyminen johtaa lempeään valmennukseen? Sen pitää muuttua”, Tuominen täräytti ja valitteli, kuinka moni nykyvalmentaja on liian lepsu.

Kovalla valmentamisella Tuominen tarkoitti nimenomaan kovaa fyysistä valmentamista, ei valmentajan käyttämää henkistä väkivaltaa tai epäasiallista käytöstä.

”Sitä urheilijan ei pidä sietää, mutta minua pelottaa, että urheiluun on pesiytynyt mukavan harjoittelun kulttuuri, mikä näkyy suoraan kansainvälisessä menestyksessä”, Tuominen sanoi.


Päätyönsä Tuominen teki Suomen Olympiakomitean valmennuspäällikkönä vuosina 1969–1992. Sitä ennen hän meritoitui Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajana 1955–1969.

Tuominen vei Suomen koripallomaajoukkueen vuoden 1964 kesäolympialaisiin Tokioon. Se on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa karsintojen kautta kesäolympialaisiin selviytynyt joukkue.

”Palloilulajit olivat ilman muuta lähellä Kallun sydäntä. Hänen yhtenä haaveenaan oli, että hän näkisi kesäolympialaisissa vielä Suomen palloilujoukkueen, mutta se ei ehtinyt toteutua”, Heikki Kantola, 81, sanoo.


Suomalainen koripalloväki kunnioittaa Tuomisen mittavaa työtä hiljaisella hetkellä viikonloppuna pelattavissa Suomen cupin finaaleissa.

HS:n haastattelussa Tuominen sanoi, että Suomessa harva valmentaja uskaltaa valmentaa urheilijaa niin kovaa kuin pitäisi, kun puhutaan huippu-urheilijoista.

”Kallulla oli tiukat näkemykset. Hän oli persoona ja todella valmentajien arvostama”, sanoo Kantola, joka toimi Tuomisen seuraajana Olympiakomiteassa vuosina 1992–2002.


Oliko Tuominen valmentajana näkijä tai tekijä?

”Enemmän hän oli näkijä. Hän puuttui yleensä isoihin linjoihin, ei yksityiskohtiin. Valmennustietous sinänsä ei ollut hänen suurin vahvuutensa”, Kantola sanoo.

Olympiakomiteassa Tuominen kokosi yhteen kaikkien lajien päävalmentajat viiden päivän seminaariin kolme kertaa vuodessa.

Kantolan mielestä Tuominen oli tässä asiassa aikaansa edellä.

”Seminaareissa korostui voimakkaasti yhteisöllisyys. Kollegoiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja henki oli hyvä. Huomattiin, että isot lajit voivat oppia pienemmistä”, Kantola sanoo ja muistaa, kun valmentajat kävivät porukalla katsomassa painijoiden harjoituksia.

Tuominen käynnisti 1980-luvulla useita hankkeita, jotka toivat tulosta vasta paljon myöhemmin.

Vuonna 1985 Tuominen käynnisti ensimmäisen huippu-urheilustrategian, ja vuonna 1987 hän esitti, että Suomen Olympiakomitean organisaatiota karsitaan.

”Olympiakomitea suhtautui siihen pitkin hampain, koska tavoitteena oli urheilun keskusjärjestöjen yhdistäminen. Moni olisi menettänyt paikkansa. Kallun piti muotoilla esitys uudestaan muotoon huippu-urheilun johtamisen ja suunnittelun kehittäminen”, Kantola kertoo.

Tavallaan Tuominen oli aikaansa edellä, sillä nykyinen kaiken alleen kattava Olympiakomitea syntyi vasta vuoden 2017 alusta.

Tuomisen kädenjälki ja mietintämyssy näkyivät myös urheiluopistojen uudelleen järjestelyn, urheilulukioiden ja Kilpa- ja huippu-urheilun keskuksen Kihun perustamisena.

Valmentajille Tuominen ajoi omaa tukijärjestelmää.

”Ihan kaikkea ei ole keksitty viime aikoina, kuten luullaan. Tuomisen aikana moni asia jäi kiinni rahoituksesta. Oli helpompi löytää rahaa urheilijalle kuin valmentajalle”, Kantola sanoo.

Tuominen ajoi asemiin myös nuoria valmentajia. Vuonna 1972 hän tuki Immo Kuutsaa hiihdon päävalmentajaksi. Tuomisen tukeman Kuutsa uudisti hiihdon harjoittelun.

”Kallu suorastaan painosti valmentajia jatkamaan uudistusten tiellä, vaikka hiihdon konkaripolvi nauroi uusille ajatuksille”, Kuutsa, 82, kertoo.

Tuominen kannusti Kuutsaa ja hiihdon valmennuspäällikkönä ollutta Kantolaa viemään hiihtomaajoukkueen kesäleireille ulkomaille, mikä oli 1970-luvulla täysin uutta.

Kuutsan kanssa Tuominen käynnisti hiihtäjille dopingtestit.

Vuoden 1976 talviolympialaisissa Innsbruckissa sattui erikoinen tapaus, johon Tuominenkin sotkeutui.

Kisojen dopingtestaajat väittivät, että olympiavoittaja Helena Takalon näytteestä oli löytynyt piristeitä, efedriiniä.

Tätä suomalaiset eivät voineet puhumatta niellä. Kun numeroja vertailtiin, selvisi nopeasti, että kyseessä oli jonkun toisen urheilijan näyte. Paljastui, että se oli venäläisen hiihtäjän Galina Kulakovan pullo.

Tuominen vaati, että olympiapronssille sijoittunut Kulakova pitää sulkea pois kisoista.

Niin ei käynyt, vaan Kulakova ilmestyi taas lähtöviivalle. Neuvostoliitto oli uhannut vetäytyä kisoista, jos Kulakova hylätään. Tämä kävi Tuomisen luonnolle.

Perustiellä keväällä 2018 Tuominen puhui myös henkisestä valmennuksesta. Sekin oli esillä jo hänen aktiiviaikanaan, eikä vasta 2000-luvulla, kuten monta kertaa yleisesti mielletään.

Tuominen muistutti, että uusi sukupolvi omii mielellään itselleen asioita, joita on tehty aiemmin. Pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudestaan.

”Olen monta vuotta miettinyt, mikä siinä henkisessä valmennuksessa on totuus? Olen tullut siihen johtopäätökseen, että keskeistä siinä on suoritusylpeys. Kun fyysinen kunto, tekninen taito ja taktinen ymmärrys ovat kohdallaan, urheilija on maailman huippuluokkaa”, Tuominen sanoi.

Miten Tuominen olisi suhtautunut elektroniseen e-urheiluun?

”En usko, että olisi sille syttynyt. Kallu ei ollut tekniikkamiehiä. Radiopuhelimienkin kanssa oli joskus vaikeuksia”, Kantola sanoo.

Valmennusuransa kohokohtana Tuominen piti Münchenin kesäolympialaisten puolituntista vuonna 1972. Lasse Virén voitti 5 000 metriä ja Pekka Vasala 1 500 metrin olympiakultaa puolen tunnin välein.

”Se oli mieletön riemu ja ylivoimainen homma”, sanoi Tuominen, joka oli Suomen joukkueen johdossa kolmissatoista olympialaisissa.

Myös mäkihyppääjä Matti Nykäsen ylivoima ja Marja-Liisa Kirvesniemen (entinen Hämäläinen) voitot olivat Tuomiselle isoja juttuja.

”Jokainen urheilija on oikeastaan valmentajan lapsi, tyttö tai poika. Valmentajan pitää isänä huomioida ja auttaa urheilijaa kaikissa asioissa. Valmentaminen on kovan vaatimuksen tapahtuma. Se on yhdessä elämistä ja olemista urheilijan kanssa.”

Euroopan Olympiakomiteoiden yhdistys (EOC) myönsi marraskuussa Laurel Award -elämäntyöpalkinnon Tuomiselle toisena suomalaisena.

Palkinto on myönnetty vuodesta 2007 alkaen tunnustuksena merkittävästä elämäntyöstä urheilun edistämisessä.

Kalevi Tuominen oli naimissa näyttelijä Aila Arajuuren kanssa. Tuomisella itsellään oli kolme poikaa ja tytär, kahdeksan lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta.

 

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää