Jaakko, Mansesta

Jaakko Ojasella on enemmän seuraajia Instagramissa kuin poptähti Almalla, mutta suurelle suomalaisyleisölle skeittistara ei ole vielä tuttu. Ojanen on matkalla Tokion olympialaisiin, vaikka kilpaileminen on hänelle toissijaista.

Julkaistu: , Päivitetty:

TALLINNA

Skeittilaudat kolisevat ja bassot jytisevät, kun ympäri maailmaa Tallinnaan saapuneet skeittaajat viilettävät lauantaina pitkin hallin sisälle rakennettua skeitti- ja BMX-parkkia.

Simple Session -tapahtuman skeittikilpailuun osallistuu 67 skeittaajaa. Suomalaisiakin on mukana kuusi. Käynnissä on karsinnat, joista 12 pääsee jatkoon.

Jatkopaikkaa havittelevat huippuskeittaajat rymistelevät pitkin hurjankokoisia ramppeja, jotka on suunniteltu pyöräilijöitä varten.

Sitten tulee suomalaisen Jaakko Ojasen vuoro. Street-tyyliin erikoistuneen Ojasen skeittaus näyttää lähes hitaalta kilpakavereihin verrattuna. Hän ei pudottaudu korkeista rampeista alas, tai hae suuria ilmalentoja.

Kylmäksi hänen esityksensä ei silti jätä. Juontajat hehkuttavat kaikkia lautailijoita juonnoissaan, mutta Ojasen kohdalla he tuskin pysyvät housuissaan. Lämpö tihkuu heidän äänistään, kun he ylistävät Ojasta.

”Hänen skeittaamisensa on kuin taidetta.”

”Se on taikaa, aina niin pehmeää ja tyylikästä.”

”Menen kananlihalle.”


Juontajat kannustavat Ojasta tekemään vielä yhden tempun, vaikka aika on loppumassa. Viimeisellä sekunnilla Ojanen ländää rennon ”nollie hippariflipin”.

Juontajat huokailevat ihastuneina mikkiin. On se vaan sellainen se Jaakko.

Jaakko Ojanen, 25, on skeittaajalegenda Arto Saaren jälkeen kenties tunnetuin suomalaisskeittaaja maailmalla. Ojasella on kuvapalvelu Instagramissa lähes 140 tuhatta seuraajaa. Se on enemmän kuin poptähti Almalla.

”Parempi olisi, jos ei olisi yhtäkään seuraajaa”, Ojanen vitsailee.

Oikeasti videoiden jakaminen toisille skeittientusiasteille on mukavaa. Maineesta puhuminen ja haastattelujen antaminen on vain hieman kiusallista jalat maassa viihtyvälle Ojaselle.


Ojanen saattaa pian olla myös olympiaurheilija, sillä hän on osa Tokion olympialaisiin tähtäävää Suomen maajoukkuetta.

Se tuntuu hassulta. Skeittaaminen kun on ollut Ojaselle kaikkea muuta kuin tavoitteellista urheilua. Kisailu on aina ollut Ojaselle lähinnä hauskanpitoa kavereiden kanssa, sivujuonne suuremmassa elämäntavassa.

”Mulla on sellainen asenne, että ei tule paha mieli, jos joku muu voittaa. En mä edes yleensä pärjää kisoissa”, Ojanen toteaa.

Ojanen suhtautui aluksi skeptisesti olympialaisiin, kuten moni muukin skeittaaja. Häntä piti taivutella maajoukkueeseen. Ojanen ajatteli, että olympialaiset saattavat antaa hieman väärän kuvan skeittaamisesta.

”Eihän skeittaajat oikeasti kilpaile tosissaan toisiaan vastaan, vaan me ollaan kaikki rennosti kavereita keskenään ja skeitataan yhdessä muiden kanssa. Olympialaiset on vähän liian totinen juttu skeittaukselle.”

Karsintakisoissa näkee jo, että nuorilla skeittaajilla on valmentajat, treenirutiinit ja erilaiset motiivit kuin vanhan liiton skeittaajilla, Ojanen sanoo.

Kisaskeittaajat harjoittelevat kisaohjelmiaan pitkään etukäteen. Ojasta taas ei kiinnosta yksitoikkoinen temppujen hinkkaaminen. Skeittaamisen on tarkoitus olla rentoa ja yllätyksellistä.

”Voisinhan mä alkaa keskittyä siihen, että mä opettelen ne jotkut temput ja onnistun niissä kisoissa, mutta eihän se olisi hauskaa enää”, Ojanen sanoo.

On olympialaisissa toki positiivisiakin puolia. Suomalaiset skeittaajat toivovat, että kisojen tuoma huomio muuttuisi skeittihalleiksi ja -parkeiksi. Se voisi myös auttaa suojelemaan jo olemassaolevia skeittipaikkoja, kuten purku-uhan alla olevaa talkoovoimin rakennettua Suvilahden skeittiparkkia.

 

”Olympialaiset on vähän liian totinen juttu skeittaukselle.”


Ojasen saaminen Suomen olympiatiimiin oli tärkeää, sanoo maajoukkueen joukkueenjohtaja Samuli Heino. Tällä hetkellä maajoukkueen keihäänkärki on amerikansuomalainen Lizzie Armanto, joka kuuluu maailman kymmenen parhaan skeittaajan joukkoon.

Armanton ja Ojasen kaltaiset tähdet kiinnostavat sponsoreita, mikä taas mahdollistaa karsintamatkojen tekemisen ja vie Suomea lähemmäs kisapaikkoja, joita on tarjolla enimmillään kolme per maa. Armanton paikka olympialaisissa on lähes varma, ja Ojasellakin on hyvät mahdollisuudet päästä Tokioon kisaamaan, Heino kertoo.

Heino ymmärtää Ojasen epäilyn siitä, kuinka verenmaku suussa niitä mitaleja olympialaisissa jahdataan.

”Me ollaan omalta osaltamme yritetty säilyttää lajille ominainen hauskuus mukana, ja ainakin omasta mielestä ollaan siinä hyvin onnistuttu, koska Jaakko ja muutama muukin ollaan saatu mukaan.”

Mitalien sijaan Ojaselle isoja juttuja ovat aivan jotkin muut asiat. Kuten se, kun Ojanen viime elokuussa yllättäen löysi oman kuvansa legendaarisen skeittilehti Thrasherin kannesta.

Thrasher on skeittaajien raamattu, jota Ojanenkin on lukenut lapsesta asti. Kanteen pääsy on suuri kunnia.

”Se oli aivan uskomatonta. Se tuli täytenä yllätyksenä, eikä mulla ikinä käynyt edes mielessä, että niin voisi käydä.”
Ojanen on syntynyt ja kasvanut Tampereella. Sen kuulee murteesta.

Skeittaamisen hän aloitti 7-vuotiaana isoveljensä Laurin kanssa. Veljekset pähkäilivät temppuja keskenään Kissanmaan asvalttikaduilla ja Kalevan skeittiparkissa.

Ojanen harrasti judoa monta vuotta, mutta lopulta skeittaus vei voiton. Välillä skeittaamisesta on tullut sanomista, kuten silloin, kun koulun pihapenkkien maalipinnat kuluivat Ojasen harjoittelun takia.

Ensimmäiset SM-kisansa hän voitti 10-vuotiaana. Silloin hän sai myös ensimmäisen sponsorinsa, kun DC Shoesin maahantuoja tarjosi Ojaselle uusia kenkiä.

”Mulla oli kuulemma niin huonot ja reikäiset kengät jalassa!” Ojanen sanoo. ”Tuntuihan se hullulta, että sai ilmaiset skeittikengät. Ei mulla ollut mitään käryä, että mihin tämä homma johtaa.”

Nyt suurten sponsorien tukema Ojanen elättää itsensä skeittaamisella. Samaan on yltänyt vain muutama suomalainen. Se ei varsinaisesti ollut tarkoitus, koska skeittaaminen on aina ollut Ojaselle elämäntapa, ei väline päästä johonkin päämäärään.

 

”Ei mulla ollut mitään käryä, että mihin tämä homma johtaa.”


Ojasen työ on enimmäkseen uusien temppujen keksimistä, visuaalisesti näyttävien skeittipaikkojen etsimistä maailman suurkaupungeista ja videoiden kuvaamista sponsoreille. Samalla saa hengata ystävien kanssa kaikista maailman kolkista.

Reissujen jälkeen on hyvä palata Tampereelle, missä on tutut kaverit ja kadut. Skeittaaminen ja videoiden teko jatkuu sielläkin, mutta harrastusmielessä.

Työtä ja vapaa-aikaa onkin vaikea erottaa toisistaan. Se ei haittaa. Ojanen ei tekisi mieluummin mitään muuta. Skeittaaminen on niin iso osa hänen elämäänsä, että sen suuruuden selittäminen sanoilla on hankalaa.

Välillä tulevaisuus mietityttää. Ojanen ei ole lukion jälkeen käynyt kouluja. Äiti yritti aiemmin välillä muistuttaa, että mietippä jotain muutakin, mutta ei Ojanen miettinyt. Hän aikoo skeitata niin kauan kuin kroppa sallii.

”Tähän ei ikinä voi kyllästyä, aina on jotain uusia ideoita toteutettavaksi. Huono puoli on se, että skeittaaminen on keholle todella raskasta, ja loukkaantumisia tulee.”

Loukkaantumiset ovat opettaneet, että intohimon toteuttaminen ei ole itsestäänselvyys. Lukion jälkeen Ojasen selästä meni välilevy rikki. Se säteili hermokipua vasempaan jalkaan. Niin pahaa kipua Ojanen ei ole koskaan tuntenut.

Seurasi muutaman vuoden kuntoutus- ja loukkaantumiskierre. Kun selkä petti kolmannen kerran, Ojasta alkoi hirvittää. Ehkä hän ei voisi enää koskaan skeitata.

”Ne olivat synkkiä aikoja. En kuitenkaan tehnyt varasuunnitelmia, sillä en halunnut uskoa, että en voisi enää skeitata.”

Selkä päätettiin leikata. Ojanen palasi laudan päälle, mutta meni aikaa, ennen kuin hän oppi luottamaan kehoonsa uudestaan.

 

”En halunnut uskoa, että en voisi enää skeitata.”


Ilman loukkaantumisten kierrettä Ojanen ei välttämättä olisi nyt niin suosittu kuin hän on.

Selkävaikeuksien jälkeen Ojanen muutti skeittaustapaansa kestävämpään suuntaan. Hän luopui isoista hypyistä ja jatkuvasta portaiden laskemisesta. Hän kehitti luovan ja teknisen tyylin, joka eroaa valtavirrasta.

Siitä tyylistä häntä ylistetään skeittipiireissä ympäri maailman.

Lajiin kuuluu toisten skeittaajien tsemppaus ja kavereiden kehuminen, mutta Ojasen kohdalla toiset skeittaajat tuntuvat menevän aivan raiteiltaan.

Nuoret rullalautailijat Sakari Leskinen ja Pekka Palomaa puhuvat tohkeissaan toistensa päälle. Maailman paras, lahjakas, luova, siis niin hyvä, kundit kuvailevat Ojasta.

Ojasen skeittausta lapsesta asti kuvannut kuvaaja Vesa Ritola ja pitkän linjan skeittiaktiivi Jeremias Delgado sanovat, että Ojasesta näki jo nuorena, että hänestä tulee kova tekijä. Vähän niin kuin Arto Saaresta näki.

”Muistan kun näin Jaakon ensimmäisen kerran SM-kisoissa 2005. En ollut ikinä nähnyt niin pientä skedeejää, ja se voitti sen kisan", Delgado muistelee. ”Ojasella on hyvä spottisilmä, ja hän tekee temppuja, mitä kukaan muu ei tee.”


Olympiatiimiä luotsaavan Heinon mukaan lahjakas Ojanen kulkee omaa tietään.

”Häntä arvostaa sekä piinkova puritaani kuin paatuneinkin kisaskeittaaja. Jaakon suosio mun mielestä perustuu siihen, että se on edelleen sitä itseään eli leikkimistä, mutta Jaakon leikkiminen perusskeittaajan silmin on ihan taikuutta”, Heino sanoo.

Ojanen itse kuvailee tyyliään rennoksi ja holtittomaksi.

”Mää yritän vain pysyä sen laudan päällä.”

Temppujen puolesta Ojanen tykkää simppeleistä klassikoista, kuten olliesta. Ojasen äänessä on aitoa kiintymystä, kun hän puhuu tuosta skeittitemppujen perunasta. Se on tavallinen, ja silti niin monipuolinen.

”Sen voi tehdä niin miljoonalla eri tavalla.”

 

”Häntä arvostaa sekä piinkova puritaani kuin paatuneinkin kisaskeittaaja.”


Sunnuntaina Saku-areenalla Ojanen valmistautuu Simple Sessionin finaaliin, ainoana suomalaisena 12 skeittaajan joukossa.

Reikäpäiset skeittaajat Yhdysvalloista ja Espanjasta viilettävät pelottomalla raivolla ympäri parkkia. He tekevät huimia temppuja, joista ropisee roppakaupalla pisteitä tuomareilta. Välillä he kaatuvat kierivänä ihmismylläkkänä alas ramppeja.

Ojanen kannustaa kanssakilpailijoitaan ja osallistuu iloon onnistuneista tempuista.

Kun Ojasen vuoro tulee, juontaja hokee hänen olevan ”skeittauksen Picasso”.

Ojanen skeittaa rennosti, omalla tyylillään leikkien. Ei sillä kisoja voiteta, mutta katsojien sydämet kyllä.

Paidassa lukee NÄÄS!

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    5. 5

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää