Laura Salminen ampuu kotonaan läpi keittiön ja kylpyhuoneen ja ottaa jääkylpyjä takapihan lammessa: hän on yksi Suomen olympiatoivoista - Urheilu | HS.fi

Viisiottelija Laura Salminen harjoittelee ammuntaa kotonaan. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Tuntematon olympiatoivo

Laura Salmisen, 32, elämä on omistettu urheilulle. Hänen kodissaan kulkee ampumarata läpi keittiön ja kylpyhuoneen. Ahkeran harjoittelu voi viedä hänet Tokion olympialaisiin 36 vuoteen ensimmäisenä nykyaikaisen viisiottelun suomalaisena olympiaedustajana.

Julkaistu: 19.2. 2:00, Päivitetty 19.2. 18:16

Oikealla makuuhuoneessa näkyy tanko ja levypainoja. Vasemmalla aukeaa ”ampumarata”, joka kulkee keittiön ja kylpyhuoneen läpi pieneen makuuhuoneeseen.

Makuuhuoneen seinälle on viritetty elektroninen maalitaulu ja sen yläpuolelle merkkivalot, jotka kertovat osumista. Ampujan selän takana seinällä on Jeesusta esittävä taulu.

Makuuhuoneen kapeasta ovesta pääsee autotalliin, joka näyttää siltä, ettei siellä ole autoa koskaan ollutkaan. Sen sijaan urheiluvälineitä on runsaasti. Huoneen nurkassa odottaa juoksumatto, ja lattialla lojuu kalpamiekkoja.

Olohuoneen ikkunasta voi nähdä takapihalle tehdyn pienen lammen, joka pysyy virtaavan veden vuoksi aina sopivan kylmänä urheilusuorituksista palautumista varten.

 ”Tämä on etävalmennuksen vastakohta.”

Laura Salminen harjoittelee miekkailua autotallissa isänsä Veikon kanssa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Suomen nykyaikaisen viisiottelun suurin olympiatoivo Laura Salminen, 32, asuu Helsingin itäisimmässä kolkassa Östersundomissa valmentajaisänsä Veikon ja äitinsä Riitan kanssa.

”Parasta on se, että isä huomaa aina, miten minulla kulkee. Hän on kaikessa läsnä. Tämä on etävalmennuksen vastakohta”, Salminen sanoo.

Hän sanoo muuttavansa kotoa jossain vaiheessa. ”Mutta tällä hetkellä olen tyytyväinen näin.”

Salminen on kilpaillut kuusivuotiaasta lähtien juoksussa ja uinnissa. Nykyaikaiseen viisiotteluun hän tutustui 13-vuotiaana ja lopulta melko luonnollisella tavalla. Isä on lajin kolminkertainen olympiakävijä ja tuorein olympiamitalisti saatuaan vuonna 1972 Münchenin joukkuekisasta pronssia yhdessä Risto Hurmeen ja Martti Ketelän kanssa.

”Ajattelin, että uintia tai juoksua alan tehdä jossain vaiheessa tosissani, mutta kävikin niin, että ne pysyivät ja tuli muutama laji lisää”, Laura Salminen sanoo naurahtaen.

”Isä yritti kyllä pitää minut ja Ismo-veljeni vähän erossa viisiottelusta, sillä tämä vie kaiken ajan.”

 ”Viikossa tulee viidestä kuuteen juoksua, kolme uintitreeniä, kaksi miekkailun otteluharjoitusta, pari ammuntaa ja yksi ratsastus.”

Miekkailuharjoitus autotallissa. Tallissa on lisäksi muun muassa juoksumatto. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Aikaa tosiaan kuluu, vaikka viisiottelu onkin nimenä hieman harhaanjohtava. Lajeja pitää hallita viisi, mutta kokonaiskilpailu on jaettu vuoden 2012 Lontoon olympialaisista lähtien neljään osaan, kun ammunta ja juoksu suoritetaan yhdessä.

Kilpailupäivän aloittaa yleensä 200 metrin uinti. Sen jälkeen on vuorossa miekkailu, jossa kaikki ottelevat kerran jokaista kilpakumppania vastaan. Ottelu kestää enintään minuutin ja päättyy ensimmäiseen osumaan.

Miekkailun jälkeen on vuorossa esteratsastus. Jyvät erottuvat lopullisesti akanoista 3 200 metrin ampumajuoksussa, johon lähdetään edellisten lajien pisteiden määrittelemillä aikaeroilla.

”Viikossa tulee viidestä kuuteen juoksua, kolme uintitreeniä, kaksi miekkailun otteluharjoitusta, pari ammuntaa ja yksi ratsastus.”

Lisäksi on miekkailun tekniikkatunteja autotallissa sekä kuntopiiriä ja lihashuoltoa. Päiväohjelmassa on yleensä kaksi pidempää treeniä ja yksi tai kaksi lyhyempää. Sunnuntai on lepopäivä.

Ratsastuksessa Salmista valmentaa viisiottelun kaksinkertainen MM-mitalisti Kurt Lindemann, 88, mutta muuten valmennuksesta vastaa oma isä.

 ”Taivaan isä näki paremmaksi, että mennään tätä väylää pitkin.”

Isä ja tytär viihtyvät toistensa seurassa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Salminen on olympiarankingissa kolmantena, mutta rankingin kahdeksalle parhaalle annettava lippu Tokioon vaatii vielä onnistumisia kevään karsintakilpailuissa. Kisoja on kalenterissa todennäköisesti viisi, sillä toukokuun lopun kisat Kiinan Xiamenissa jouduttaneen perumaan koronaviruksen takia.

Karsintarupeama käynnistyy 26.–28. helmikuuta Kairossa ja päättyy 14.–17. toukokuuta maailmancupin finaaleihin Etelä-Korean Soulissa.

Tosin oli lähellä, että olympiapaikka olisi varmistunut jo syksyn EM-kisoissa Britanniassa. Salminen lähti ampumajuoksuun kymmenenneltä sijalta, mutta juoksu ei kulkenut vatsavaivojen takia. Lopulta hän romahti sijalle 21. Sija 14 olisi vielä vienyt olympialaisiin.

”Kolme viikkoa aiemmin olin tehnyt testiradalla juoksuennätykseni, mutta kisoissa juoksu ei kulkenut minnekään. Kaikki hyvä, mitä olin saanut kisassa, valui hukkaan.”

Veikko-isäkin muistaa pettymykseen päättyneen kisan.

”Olympiapaikka oli tarjolla, että ota. Kyllä se jollain tavalla söi. Kaikella on kuitenkin joku tarkoitus. Nyt pitää mennä pidemmän kaavan kautta.”

Laura Salminen myöntää, että tavoitteena oli varmistaa olympiapaikka.

”Taivaan isä näki paremmaksi, että mennään tätä väylää pitkin. Totta kai sitä haluaa menestyä mahdollisimman hyvin, mutta se ei ole ykkösprioriteetti. Se tuo urheilusta riippumattoman merkityksen, että on saanut Luojalta lahjat ja käyttää niitä hänen kunniakseen.”

 ”Kokemus on vahvistanut minua.”

Laura Salminen ottaa takapihalle tehdyssä lammessa palautumista edistäviä kylmiä kylpyjä. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Helluntaiseurakuntaan kuuluva Salminen kertoo rukoilevansa päivittäin ja kisojen yhteydessä erityisesti sitä, että olisi jälkeenpäin tyytyväinen.

Välillä yläkertaan on lähtenyt myös kysymyksiä, joihin ei ole tullut vastausta. Näin kävi esimerkiksi Lontoon olympialaisten yhteydessä vuonna 2012. Salmisia ehdittiin jo onnitella olympiapaikan saavuttamisesta, mutta lopulta kisoihin lähtikin samoihin karsintapisteisiin päätynyt Liettuan Gintarė Venčkauskaitė.

Salminen haluttiin kuitenkin Lontooseen siltä varalta, että joku loukkaantuisi. Pettymys kisapaikan menettämisestä purkautuikin toden teolla vasta kotiinpaluun jälkeen.

”Tultiin Lontoosta kotiin, ja poljin samana iltana tästä Loviisaan 70 kilometriä. Kysyin Jumalalta, miksi ihmeessä en päässyt sinne kisoihin. Itkin sitä Jumalalle. En ole saanut kysymykseen tarkkaa vastausta, mutta Jumala on parantanut haavat.”

Enää Salmista ei harmita se, ettei hän päässyt kisoihin.

”Pikemminkin kokemus on vahvistanut minua.”

Salminen ei koe, että urheilun sijoittuminen elämän tärkeysjärjestyksessä vasta toiseksi heikentäisi menestysmahdollisuuksia tai kunnianhimoa.

”Kyllä se inhimillinen pettymys tulee tietysti, mutta se ei kaada elämän pohjavirettä. Näen uskon tukipilarina, joka tuo temperamenttiseen luonteeseen rauhan ja antaa rohkeuden tavoitella rajoja.”

 Tavoitteellisesta hauskanpidosta on tarkoitus nauttia ainakin Tokion olympialaisiin asti.

Ammuntarata kulkee eteisestä keittiön läpi. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Perhettä yhdistää uskon lisäksi yhteinen olympiaprojekti, jossa äidin rooli on monesta muustakin urheiluperheestä tuttu huollon moniosaaja. Viisiottelussa niin ikään tosissaan kilpaillut isoveli Ismo antaa henkistä tukea ja toimii neuvonantajana.

Isä ja tytär puolestaan viettävät päivittäin tuntikaupalla aikaa yhdessä harjoituksissa ja kisamatkoilla.

Voisi kuvitella, että toisen jutut alkaisivat jossain vaiheessa tympiä, mutta Salmiset vakuuttavat, että tässä tapauksessa näin ei ole.

”Isän kanssa on aika hauska toimia. Vaikka hän on 74-vuotias, hänessä elää sellainen nuori poika, ja hän on aika humoristista seuraa.”

Isä Salminen on samoilla linjoilla: ”Ollaan Lauran kanssa todella paljon kimpassa, ja meillä menee tosi hyvin. Meillä on oikeastaan aina aika nastaa.”

Tavoitteellisesta hauskanpidosta on tarkoitus nauttia ainakin Tokion olympialaisiin asti, mutta sitä pidemmälle Laura Salminen ei ole urheilupolkuaan suunnitellut.

Hän kertoo keskittyneensä peruskoulun jälkeen urheiluun, joten opiskelu on tulevaisuudessa tarpeen.

”Haaveena oli pitkään mennä raamattukouluun, ja olen suorittanut kaksi lyhyempää raamattukoulujaksoa. Olin puoli vuotta Ryttylässä ja Kauniaisissa vuoden. Ajattelin, että tämän olympiadin jälkeen voisi suunnitella vähän jatkoa. Minua kiinnostavat myös lähetystyö ja seurakuntatyö. Aika näyttää.”

Nykyaikainen viisiottelu

Kalpamiekkailussa otellaan yhteen pistoon, eikä siinä hyväksytä kaksoispistoja. Kilpailussa kaikki ottelevat kaikkia vastaan.

Uinnissa matkana on 200 metriä. Tyyliä tai kääntymistekniikkaa ei ole määritelty.

Esteratsastus suoritetaan kentällä 350–400 metrin radalla, jolla on kaksitoista estettä, yksi kolmoiseste ja yksi kaksoiseste. Esteiden enimmäiskorkeus on 120 cm. Hevoset arvotaan kilpailijoiden kesken. Kilpailija saa 20 minuuttia ennen kilpailusuoritusta hevosen verryteltäväksi ja pääsee vasta silloin ratsaille.

Ampumajuoksun matka on 3 200 metrin maastojuoksu. Juoksuun lähdetään takaa-ajolähdöllä. Ensimmäisenä maaliin saapuva on myös kokonaiskilpailun voittaja. Laserilla ammutaan neljä kertaa ja välissä juostaan 800 metriä. Aikaa viiden taulun pudottamiseen 20 laukauksella on enintään 50 sekuntia. Pudottamatta jääneistä tauluista ei saa rangaistusta.

Suomen viimeisin olympiaedustus viisiottelussa on vuodelta 1984.

Lähde: Suomen miekkailu- ja 5-otteluliitto

Laura Salminen

32-vuotias.

Asuu Helsingissä.

Saavutukset: Viisiottelun nuorten EM-kultaa vuonna 2005. MM-kisojen paras sijoitus 15:s vuonna 2018. 17- ja 19-vuotiaiden maastojuoksun SM-kultaa vuosina 2003 ja 2005.