Aggressiivinen huuto sattuu - Urheilu | HS.fi

Aggressiivinen huuto sattuu

HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan aggressiivinen huutaminen ja epäasialliset valmennusmetodit satuttavat erityisesti lapsia ja nuoria urheilijoita. Pelko vie harjoittelusta nautinnon ja salpaa onnistumisen ilon. Huutamisen ja käskyttämisen lisäksi valmentaja voi käyttää valtaansa väärin monin tavoin. Vaikka ulospäin toiminta näyttäisi ihan hyvältä, ”silti siellä voi olla pelon ilmapiiri”.

Julkaistu: 21.2. 2:00, Päivitetty 21.2. 20:09

Urheilun eettisiin perusperiaatteisiin kuuluvat rehellisyys, oikeudenmukaisuus sekä jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun. Aihekuvitusta. Kuva: Mika Ranta / HS

Kiroilua, raivoamista ja kiusaamista. Huutoa, nöyryyttämistä ja jopa nuorelle luistelijalle sanottu kehotus tappaa itsensä.

Hyllytetyn taitoluisteluvalmentajan Mirjami Penttisen valmennusmetodit ovat järkyttäneet ihmisiä laajasti, mutta miten hän on onnistunut synnyttämään ympärilleen epäeettisen valmennuskulttuurin?

Kenties siksi, että pakottamiseen, pelotteluun ja uhkailuun pohjautuva vuorovaikutuskulttuuri on urheilevien perheiden kanssa paljon työskennelleen psykologin Tuovi Keräsen mukaan helposti luotavissa.

”Se on aika tehokas, ja sillä saadaan nopeasti kaikenlaista aikaan, mutta se on hirveän kurja kaikille yksilöille – oli sitten siinä valokeilassa tai sivusta seuraajana”, hän lisää.

Keränen ja muut HS:n tähän juttuun haastattelemat asiantuntijat puhuvat ilmiöstä yleisellä tasolla, eivät suoraan Penttisen tapaukseen liittyen.

Olympiakomiteassa lasten liikunnan ja urheilun asiantuntijana työskentelevä Marko Viitanen korostaa, ettei aggressiivinen huutaminen kuulu missään nimessä nykyvalmennukseen.

”Nykyvalmennus on mahdollisimman paljon urheilijan ja ryhmän voimavaroja tukevaa vuorovaikutusta. Siinä on ihan lähtökohtana urheilun arvot ja sen ymmärrys, että valmennus on hyvinkin vahvasti kasvatustehtävä”, Viitanen sanoo.

 Jännitystä valmennustilanteisiin tuovat jo lähtökohtaisesti lapsen ailahteleva itseluottamus tai heikompi liikunnallinen itsetunto.

Valmentajan epäasiallinen käytös satuttaa erityisesti lapsia ja nuoria. Se tuo mukanaan pelon tunteen, jonka vuoksi haavoittuvassa asemassa olevan on vaikea nauttia harrastuksestaan tai edes yrittää uusien asioiden oppimista.

”Pelko on yksi suurimmista jutuista, joka estää hommasta nauttimisen ja onnistumisen ilon”, ennen nykyistä pestiään Palloliiton nuorisopäällikkönä toiminut Viitanen sanoo.

”Uudet haasteet ovat usein sellaisia, joissa tarvitaan aikuisen apua. Jos niissä onnistutaan, ne tuovat hauskuuden ja itseluottamuksen tunteen urheilusta sekä yksilölle että ryhmälle.”

Jännitystä valmennustilanteisiin tuovat jo lähtökohtaisesti lapsen ailahteleva itseluottamus tai heikompi liikunnallinen itsetunto.

Mitä nuorempia lapset ovat, sitä herkempiä he ovat aikuisten luomalle vuorovaikutuskulttuurille, jota yksittäisen lapsen tai nuoren voi olla vaikea vastustaa.

”Aikuinen voi hyvin vahvasti määritellä sitä vuorovaikutuskulttuuria ja ikään kuin antaa mallin, miten tässä ryhmässä meidän keskeinen vuorovaikutus sujuu”, Keränen kertoo.

 ”Joskus jopa vallankäyttäjälle voi olla epäselvää, kuinka suuri hänen valtansa oikeasti on.”

Aikuisten täytyy olla kuulolla, miten harjoituksissa menee, minkälaista siellä on ja voiko lapsi hyvin, psykologi Tuovi Keränen sanoo. Aihekuvitusta. Kuva: Mika Ranta / HS

Olympiakomiteassa valmennusosaamisen kehittämisen asiantuntijana työskentelevä Kirsi Hämäläinen käsitteli väitöskirjassaan valmentajan vallankäyttöä sekä valmentajan ja urheilijan välistä ihmissuhdetta.

Väärässä vallankäytössä on muitakin muotoja kuin tiukka auktoriteetti, käskyttäminen ja aggressiivisuus.

”Ne voivat olla yhtä ahdistavia ja näyttää ulospäin ihan hyvältä toiminnalta, mutta silti siellä voi olla pelon ilmapiiri”, Hämäläinen muistuttaa.

”Joskus jopa vallankäyttäjälle voi olla epäselvää, kuinka suuri hänen valtansa oikeasti on. Valmennussuhde voi olla hyvinkin läheisen oloinen, eikä valmentajakaan välttämättä ymmärrä valtansa määrää”, hän jatkaa.

Väärä vallankäyttö ei myöskään ole avattavissa yksiselitteisesti.

Kyse voi olla vaikkapa siitä, että urheilija ihailee valmentajaansa, eikä tämä välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka paljon hänen sanomisillaan on merkitystä.

 ”Jostain syystä aloilla ja alueilla, joissa tehdään hyvin tavoitteellisesti asioita, aikuiset ajautuvat välillä käyttäytymään miten sattuu.”

Urheilusosiologian erikoistutkija Outi Aarresola pitää tärkeänä kysymyksenä sitä, miksi lasten ja nuorten parissa päädytään toisinaan ongelmatilanteisiin.

”Minulla ei ole siihen täsmällistä vastausta olemassa, mutta jostain syystä aloilla ja alueilla, joissa tehdään hyvin tavoitteellisesti asioita, aikuiset ajautuvat välillä käyttäytymään miten sattuu”, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa Kihussa työskentelevä Aarresola sanoo.

”Varmaan näillä on jotain yhteistä. Eikä tämä näytä olevan vain urheilun ongelma, vaan tällaisia tapauksia on muillakin aloilla. Kilpailuelementti on kyllä tutkimuksissa tunnistettu yhdeksi riskitekijäksi nuorisokasvatusympäristöissä.”

 Aikuiset eivät voi vain jättää lasta harrastuksen pariin ja ajatella valmentajan hoitavan kaiken.

Tuomittavaan käyttäytymiseen syyllistyvällä valmentajalla on aina myös tukijoita vanhempien joukossa.

Niin nytkin. Osa Mirjami Penttisen seuran Helsingfors Skridskoklubbin eli Helsingin Luistinklubin joukkueiden vanhemmista puolustaa Penttistä myös sen jälkeen, kun hänen epäasialliset valmennusmetodinsa ovat tulleet kaikkien tietoon.

Samankaltainen mekanismi toistuu myös koulujen ja työpaikkojen kiusaamistapauksissa. Kiusaaja on kuitenkin kiusaaja, vaikka hän kiusaisikin vain yhtä tai kahta ja jättäisi loput rauhaan.

”Minusta on hirveän kummallista, että tuommoista vuorovaikutuskulttuuria tuetaan”, Tuovi Keränen toteaa.

Aikuiset eivät Keräsen mukaan voi vain jättää lasta harrastuksen pariin ja ajatella valmentajan hoitavan kaiken.

”Kyllä heidän täytyy olla kuulolla, miten siellä menee, minkälaista siellä on ja voiko lapsi hyvin. Ja onko harrastus lapselle ja nuorelle sopiva.”

 ”Tarvitaan varmasti selkeämmät ohjeet siihen, kuinka aikuiset voivat toimia urheiluseurassa.”

Tärkeää on myös se, millä mielellä vanhemmat vievät lapsiaan harrastuksiin.

”Onko se lapsen oma harrastus vai joku vanhempien toiveuni tai toteutumaton toive? Onko se joku uran alun toive? Onko siellä NHL toiveena tai joku muu maailmanvalloitus?” Keränen kysyy.

Outi Aarresola kokee yhdeksi tapaus Penttisen opiksi sen, että vanhemmat uskaltavat ehkä jatkossa tarttua herkemmin vastaaviin tilanteisiin.

”Tarvitaan varmasti selkeämmät ohjeet siihen, kuinka aikuiset voivat toimia urheiluseurassa. Kun se on selkeämpää, on helpompi tarttua myös niihin epäkohtiin.”

Valmentajan vallankäyttöön on Kirsi Hämäläisen mukaan keskitytty vuorovaikutustaitoja kehittämällä myös normaaleissa valmentajakoulutuksissa viimeisten 10–15 vuoden aikana.

”Pelkästään koulutus ei näitä asioita ratkaise, vaan toimintakulttuuri vaikuttaa paljon”, hän sanoo.

Marko Viitanen muistuttaa, että valmentajan tulee olla sekä välittävä että vaativa. Yhdistelmä on rakennettava taitavasti urheilijaa tukien.

”Useat lajit ovat tehneet toimenpiteitä sen eteen, ja osa on tosi pitkällä myös sen suhteen, miten osallistavat urheilijoita prosessiin – tavoitteiden määrittelyyn sekä ryhmän hengen ja toiminnan arviointiin.”

Reilu peli perustana

Reilun pelin ihanteet ja tavoitteet ovat koko urheiluyhteisöä sitova eettinen ohjeistus ja vastuullisuustyön perusta. Siinä on viisi pääperiaatetta.

Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun.

Vastuu kasvatuksesta.

Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.

Luonnon kunnioittaminen ja kestävään kehitykseen pyrkiminen.

”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

Taitoluisteluseura HSK:n uusi puheen­johtaja tuomitsee tiukasti epä­asiallisen käytöksen, mutta Mirjami Penttisen kohdalla hän ei ole sellaista itse havainnut

HSK:n hallitus vahvisti ”vakavissa tunnelmissa” Taitoluisteluliitolle, että Mirjami Penttisen hyllytys jatkuu toistaiseksi

Luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen yrittää kumota kilpailukieltonsa: valitti Urheilun oikeusturvalautakuntaan

Hyllytetyn luisteluvalmentajan Mirjami Penttisen tukijat veivät seuran hallituspaikat jännittävässä kokouksessa

Peli luisteluvalmentaja Mirjami Penttisen ympärillä kävi kovaksi: Penttistä arvostelleen auto töhrittiin ulosteella ja vastustajia nimettiin sosiaalisessa mediassa

Luisteluvalmentaja Mirjami Penttisen seuran hallitus erosi yllättäen: syynä seuran jakautuminen kahteen leiriin – Taitoluisteluliitto vaatii lisäselvityksiä epäkohtien korjaamiseksi