Suomalaiset hukkasivat ampumataidon ampumahiihdon MM-kisoissa – Kaisa Mäkäräinen ampuu aivan liian hitaasti - Urheilu | HS.fi
Urheilu|HS-analyysi

Suomalaiset hukkasivat ampumataidon ampumahiihdon MM-kisoissa – Kaisa Mäkäräinen ampuu aivan liian hitaasti

Ammuntatarkkuus on romahtanut ja urheilijat tulevat korkeassa ilmanalassa liian kovalla vauhdilla ampumapenkalle, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ari Pusa analyysissään.

Kaisa Mäkäräinen valmistautuu ampumaan 15 kilometrin normaalimatkan MM-kisassa Anterselvassa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 21.2. 13:49, Päivitetty 21.2. 15:58

Nopeammin, tarkemmin ja vielä nopeammin. Se on ollut menestyksen avaimena ja nykysuuntana sunnuntaina yhteislähtöihin päättyvissä ampumahiihdon MM-kisoissa Anterselvassa.

Suomalaiset ovat hukanneet menestyksen avaimet juuri ampumapenkalla. Sihti on ollut hukassa viideltä urheilijalta kuudesta.

Vain Suvi Minkkinen on ampunut nopeasti ja tarkasti, mutta sen minkä joutsalainen voittaa ammunnassa, hän häviää hiihdossa.

Tilanteen karuus paljastuu, kun tarkastelee suomalaisten tarkkuusprosentteja MM-kisojen henkilökohtaisille matkoilla.

Kaisa Mäkäräisen, Mari Ederin ja Minkkisen yhteenlaskettu tarkkuus on ollut 72 prosenttia. Vuosi sitten MM-kisoissa Östersundissa neljän suomalaisnaisen osumaprosentti henkilökohtaisilla matkoilla oli 77.

Pudotusta on siis ollut viisi prosenttiyksikköä.

Tero Seppälä, Olli Hiidensalo ja Jaakko Ranta ovat osuneet Anterselvassa paljon huonommin kuin naiset (67,7). Östersundissa miehet pudottivat tauluja 82,7 prosentin tarkkuudella. Miesten romahdus on melkoinen.

Huonoa ammuntaa ei voi selittää pelkästään säällä tai korkealla ilmanalalla. Östersundissa ammuttiin 355 metriä merenpinnan yläpuolella, Anterselvassa ollaan 1 634 metrin korkeudessa.

Östersundissa satoi kaksi viikkoa lunta vaakasuoraan. Anterselvassa tuuli on pyörinyt stadionilla vasemmalta oikealle ja päinvastoin.

Yhtenä selityksenä kehnoon ammuntaa saattaa olla, että urheilijat ovat tulleet ampumapenkalla liian kovalla hiihtovauhdilla. Hengästyneenä ase ei pysy suorassa ja kroppa alkaa täristä.

”Ei ole yhtä selitystä, jolla ammuntaa voisi kuitata. Kysymystä pitää miettiä isommassa mittakaavassa. Ammunnasta on puuttunut rentous. Päättämättömyys laukaisutilanteessa on ollut ongelma”, Suomen ampumahiihdon päävalmentaja Jonne Kähkönen sanoo.

Mari Ederillä on ollut vaikeaa ampumapaikalla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Pahiten suomalaista ammuntapenkalla ovat romahtaneet Eder ja Seppälä. Eder on ampunut kahdella henkilökohtaisella matkalla 30 laukausta, joista 13 on mennyt ohi. Osumatarkkuus on 57 prosenttia.

Seppälä on ampunut kolmella matkalla 50 laukausta, joista 17 hutia. Osumatarkkuus on 66 prosenttia. Östersundissa hän pudotti taulut 84 prosentin tarkkuudella.

Vuosi sitten Mäkäräinen osui 72 prosentin tarkkuudella, kun Anterselvassa tarkkuus on parantunut kahdella prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin.

Tulokset ovat silti jääneet laihoiksi. Takaa-ajokisassa Mäkäräinen oli Anterselvassa ykkönen ladulla, mutta ammunnassa hän oli vasta 50:nneksi nopein.

Kilpailukaudella ammuntarytmiä on vaikea enää nopeuttaa. Se pitää tehdä harjoituskaudella.

Tero Seppälän tähtäin ei ole ollut kohdallaan MM-kisoissa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Syystäkin suomalaiset ovat kritisoineet Anterselvassa omia suorituksiaan. Suoraan valmennusjohdon ytimeen niitä ei ole haluttu kohdistaa, vaikka näyttää vahvasti silti, että nimenomaan ampumavalmennuksessa on puutteita.

Suomeen huoltoon on palkattu osaajia ulkomailta ja päävalmentaja on vaihtunut, mutta ampumiseen jäi iso aukko, kun Asko Nuutinen menehtyi sairauskohtaukseen keväällä 2017.

Nuutinen oli saanut hyvän otteen urheilijoiden ampumavalmennuksesta, ja hän hallitsi tuulessa ampumisen.

Jostain syystä suomalaisten osaaminen ja osuminen on nyt mennyt ”rikki”. Tilalle on tullut hermoilua ja epävarmuutta.

Vaikuttaa myös siltä, että osa urheilijoista on tullut MM-kisoihin valmiiksi väsyneinä. Suomen maajoukkue on leireillyt tällä kaudella paljon korkealla.

”Olemme harjoitelleet korkealla 30 päivää. Se on vähän, kun laskee vuorokausia. Korkealla harjoittelun pitäisi olla hyvä asia. Vuonna 2022 kilpaillaan olympialaisissa korkealla”, muistuttaa Kähkönen, jonka pesti jatkuu Pekingin talviolympialaisiin.

Pitäisikö ammuntaa palkata huippuosaaja ulkomailta, kuten esimerkiksi Norjan naisjoukkue on tehnyt?

”Suomessa riittää taitoa ja tietoa. Liian helposti poukkoillaan suunnasta toiseen. Maailmalla ei ole salaisuuksia, mutta työ vaatii vuosia. Olen toki aina avoin ratkaisuille, jos sillä saadaan lisäarvoa”, Kähkönen sanoo.

Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki sanoo, että urheilijoiden eteen on tehty kaikki, mitä on voitu.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, mihin liitolla on ollut varaa.

Vuonna 2018 Ampumahiihtoliitto menetti 250 000 euron valtionavun, kun sen hakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön tuli myöhässä.

Liiton mukaan hakemus lähti ajoissa, ja se on valittanut asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen.

”Päätöksen piti tulla neljässätoista kuukaudessa, mutta nyt on mennyt jo puolitoista vuotta. Odottelemme päätöstä”, Lähdesmäki sanoo.

Ampumahiihdon MM-kisat jatkuvat lauantaina viesteillä. Sunnuntain yhteislähtökisoissa suomalaisista on mukana vain Kaisa Mäkäräinen.

Suomen ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentaja Jonne Kähkönen ja valmentaja Juha Papinsaari harjoituksissa Anterselvassa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ampumahiihtoliitto perää kadonnutta valtionapuaan seuraavaksi oikeudessa – ”Ei ole mukava olla koekaniinina”

Seuraa uutisia tästä aiheesta