Jääkiekkoihmeestä 40 vuotta: Kun Yhdysvallat kaatoi Neuvostoliiton olympiakaukalossa, ”Punakoneen” kipsiä ihmeteltiin Leijonienkin riveissä - Urheilu | HS.fi
Urheilu

Jääkiekkoihmeestä 40 vuotta: Kun Yhdysvallat kaatoi Neuvostoliiton olympiakaukalossa, ”Punakoneen” kipsiä ihmeteltiin Leijonienkin riveissä

Neuvostoliiton jälkeen Yhdysvaltojen piti voittaa vielä Suomi, jotta olympiakulta varmistui.

Lake Placidin olympialaiset olivat miesten jääkiekossa Yhdysvaltojen juhlaa. Kuva: Martti Peltonen

Julkaistu: 22.2. 2:00, Päivitetty 22.2. 9:17

”Uskotko ihmeisiin? Kyllä!”

Yhdysvaltalaisen tv-selostajan Al Michaelsin kysymys ja vastaus kajahtivat eetteriin Lake Placidin olympialaisissa 1980, 40 vuotta sitten. 22. helmikuuta pelattu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kamppailu oli päättynyt vastoin kaikkia odotuksia isäntämaan 4–3-voittoon. Lempinimellä ”Punakone” tunnettu Neuvostoliiton maajoukkue oli kaadettu yliopistokiekkoilijoilla.

Peliä seurattiin myös Suomen joukkueessa, joka valmistautui omaan otteluunsa Ruotsia vastaan. Lake Placidissa Suomen paras pistemies oli tehot 4+7 nakuttanut Tapparan Jukka Porvari, joka sanoo tuloksen ihmetyttäneen kovasti.

”Ihmeteltiin, mitä Punakoneelle tapahtui. Maalivahtipeli oli yllättävän huonoa. Tuntui ihmeelliseltä, että voiko se olla sama joukkue, joka on siinä touhunnut ja tehnyt mitä halusi. Olivat niin kipsissä”, Porvari, 66, muistelee.

Suomi oli jo kohdannut Neuvostoliiton ja hävinnyt alkusarjassa 4–2. Lohkosta jatkoi kaksi parasta joukkuetta ja keskinäinen peli jäi voimaan mitalisarjan taulukkoon. Mitalisarjassa kohdattiin toisesta lohkosta jatkoon päässeet joukkueet, jonka jälkeen mitalit jaettiin kolmesta pelistä muodostuneen sarjataulukon perusteella.

Neuvostoliiton Valeri Vasilijev (vas.) ja Sergei Starikov taklasivat Yhdysvaltain Steven Christoa. Kuva: Pentti Koskinen

Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kohtasivat loppusarjan ensimmäisessä pelissä. Porvarin mainitsemaa huonoa maalivahtipeliä nähtiin esimerkiksi avauserän lopulla, kun veskarilegenda Vladislav Tretjak sylki punaviivan takaa lauotun kiekon eteensä ja Yhdysvaltojen Mark Johnson pääsi tasoittamaan erän viimeisellä sekunnilla. Erän jälkeen Tretjak joutui tekemään tilaa Vladimir Myškinille.

Toisessä erässä Neuvostoliitto meni vielä johtoon, mutta päätöserän kaksi nopeaa maalia nostivat Yhdysvallat erän puolivälissä edelle. Mike Eruzionen osuma ajassa 50.00 jäi voittomaaliksi.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto on valinnut 40 vuoden takaisen ottelun kaikkien aikojen kiekkotarinaksi. Se on päätynyt myös elokuvien aiheeksi.

Tarinoiden ytimessä on luonnollisesti Yhdysvaltojen voitto voittamattomasta ”Punakoneesta”, mutta se ei vielä riittänyt varmistamaan kultamitaleja isäntämaalle. Joukkue tarvitsi voiton vielä yhdestä ottelusta. Siinä pelissä vastaan luisteli Suomi. Leijonilla oli pelissä maan historian ensimmäinen arvokisamitali. Se olisi tullut voitolla.

”Emme pitäneet Yhdysvaltoja niin ihmeellisenä joukkueena, ettemmekö voisi voittaa. Se oli kohtuullisen kireä peli. Pari erää olimme pelissä mukana, mutta viimeisessä peli kääntyi. Meidän turnauksellemme oli tyypillistä, että päätöserä ei natsannut. Joku on sanonutkin, että jos olisi pelattu kaksi erää kestäviä pelejä, niin Suomi olisi ollut korkealla”, Porvari sanoo.

Kahden erän jälkeen Suomi johti ottelua 2–1 Porvarin ja Mikko Leinosen maaleilla. Mutta päätöserässä Yhdysvallat teki kolme maalia ja varmisti olympiakullan. Tappiosta sisuuntunut Neuvostoliitto ryöpytti viimeisessä pelissä Ruotsia maalein 9–2 ja oli hopealla. Ruotsi vei pronssin ennen Suomea.

”Neljäs sijakin oli olosuhteisiin ja resursseihin nähden kohtuullinen. Ei kamalaa haukkumista tullut, vaikka mitalisaumat olisi ollut. Ei pomppinut”, Porvari sanoo.

Kisoista Porvari sanoo muistavansa erityisesti avajaisseremoniat sekä kisakylän, josta tehtiin kisojen jälkeen nuorisovankila.

”Kisakylä ei ollut muuten hääppöinen, mutta siellä näki muiden maiden urheilijoita”, Porvari sanoo.

Porvari itse pelasi olympialaisten jälkeen vielä yhden kauden Tapparassa, kunnes lähti kahdeksi kaudeksi Pohjois-Amerikkaan. Colorado Rockiesissa ja New Jersey Devilsissä tilille kertyi 39 NHL-ottelua.

”Olisin saanut 1978–79 sopimuksen, mutta halusin pelata olympialaiset. Se siirsi lähtöä. Olympialaisissa onnistuminen saattoi vaikuttaa vähän palkkapussiin, mutta lähtö oli jo aavistuksella. 1978 olin ollut Montrealin harjoitusleirilläkin.”

NHL:stä paluun jälkeen Porvari pelasi Turun Palloseurassa ja työpaikkakin löytyi Turusta Pohjolan vakuutuspuolelta. Viimeiset kolme vuotta hän on ollut eläkkeellä.

”Pari kertaa viikossa koitan päästä jäälle. Paikan päällä käyn katsomassa jääkiekkoa huonosti, mutta televisiosta ja muista medioista seuraan”, Porvari kertoo.