HIFK:n maalivahti Frans Tuohimaa ei tunnista kirjailija Branderin kuvausta uhittelevista lätkäjätkistä: ”Minun on vaikea ymmärtää, mistä siinä puhutaan” - Urheilu | HS.fi
Urheilu

HIFK:n maalivahti Frans Tuohimaa ei tunnista kirjailija Branderin kuvausta uhittelevista lätkäjätkistä: ”Minun on vaikea ymmärtää, mistä siinä puhutaan”

”Hieman aina provosoidun, jos lätkäjätkät kategorisoidaan yhteen ryhmään”, Frans Tuohimaa sanoo.

Maalivahti Frans Tuohimaa pelasi Leijonissa Ruotsin EHT-turnauksessa helmikuun alussa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Julkaistu: 23.2. 14:52, Päivitetty 23.2. 16:39

Helsingin IFK:n ja jääkiekkomaajoukkueen maalivahti Frans Tuohimaa ei tunnista itseään tai edes koko lajia kirjailija Juhani Branderin lätkäjätkäkuvauksesta.

Brander kirjoittaa esseekokoelmassaan Miehen kuolema: Pohdintoja maskuliinisuudesta (WSOY) yhdessä esseessä lätkäjätkien ”edustavan monella tapaa kaikkea sitä, mikä maskuliinisuudessa on pielessä”. HS kirjoitti Branderin esseekokoelmasta lauantaina.

”Lätkäjätkyyteen” sisältyy Branderin kuvauksessa sekä toisiin miehiin kohdistuvaa väkivallan uhkaa että naisiin kohdistuvaa seksismiä ja hyväksikäyttöä.

”Minun on vaikea ymmärtää, mistä siinä puhutaan”, Tuohimaa, 28, sanoo. ”En koe lätkäyhteisöä yhteiskunnasta erillisenä juttuna.”

”Kopissa on laidasta laitaan erilaisia ihmisiä, jotka kaikki tulevat toimeen keskenään. Näen sen tosi suvaitsevana porukkana. Varsinkin, kun puhutaan välillä politiikasta siellä on demareista, vasemmistolaisista kokoomuslaisiin. Lätkäkoppiin mahtuu kaikkea ja kaikki pystyvät toimimaan keskenään.”

Tuohimaa jakoi ajatuksensa Twitterissä kertoen mahdollisuuksistaan purkaa tuntojaan.

Turkulaistaustainen Brander muistelee esseessään lätkäjätkien maailmassa oman nuoruutensa aikakautta ja TPS:n muutaman vuosikymmenen takaisia pelaajia, jotka ottivat haltuun tilan kuin tilan.

”Hieman aina provosoidun, jos lätkäjätkät kategorisoidaan yhteen ryhmään”, Tuohimaa sanoo.

Tuohimaa kuuluu niihin kiekkoilijoihin, joiden harrastuksena on lukeminen, eikä hän ole ainoa. Maalivahti Kevin Lankisen lukupiiri nousi valtakunnan uutiseksi viime keväänä voitetun MM-kullan jälkeen, ja kun Lankinen kertoi lukuharrastuksestaan. Maalivahtikaksikko ei ole ainoita lukemista harrastavia kiekkoilijoita.

”Lätkäkopissa on samat ongelmat ja hyveet kuin muussakin yhteiskunnassa. Ei se eroa mitenkään siitä.”

”Lähestyn 30:ta vuotta enkä ole törmännyt tällaiseen”, Tuohimaa viittaa Branderin kuvaukseen.

Tuohimaa sanoo, että Branderin jutusta tuli mieleen kirjailijan ajattelevan positiivisesti ja hyväksyvän erilaisuutta, mutta sitä Tuohimaa ei ymmärrä, miksi kiekkoilijat kategorisoidaan tiettyyn lokerikkoon ja tyhmiksi.

Urheilupiireissä koettuja tuntoja ei ollut helppo jakaa eteenpäin 1980-luvulla, ja olivatko lätkäjätkät silloinkaan umpimielisimpiä, Tuohimaa mietti.

”Sitä ei kukaan tiedä, mitä 80-luvulla ajateltiin, kun ei ole voitu jakaa ajatuksia samalla lailla kuin nykyään voidaan”, Tuohimaa sanoo ja viittaa sosiaaliseen mediaan ja reaaliaikaiseen tiedonvälitykseen.

Puhutaanko IFK:n pukukopissa asioista laidasta laitaan?

”Puhutaan, ihan laidasta laitaan. Kaikista yhteiskunnan asioista, mitä mediassa pyörii. Mikä ikinä sattuu olemaan ajankohtaista, meidän kopissa siitä keskustellaan aina.”

”Kyllä ne asiat sinne lätkäkoppiin tulevat ihan samalla lailla kuin mihin tahansa työyhteisön kahvipöytään. Ihan samanlaiset keskustelut meillä on. Kyllä aika tylsäksi kävisi meidänkin arkipäivät, jos kopissa ei puhuttaisi mistään muusta kuin jääkiekosta.”

Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

Seuraa uutisia tästä aiheesta