Mäkelänrinteeseen nousee Suomen suurin valmennuskeskus: vanhaan junatunneliinkin tulee kaksi juoksurataa - Urheilu | HS.fi

Uusi urheiluhalli valmistuu Mäkelänrinteen uimahallin (vas.) ja Mäkelänrinteen urheilulukion väliin. Kuva: Sami Kero / HS

Tähän nousee Suomen suurin valmennuskeskus

Kesällä 2021 Mäkelänrinteen kampuksella avautuu Suomen suurin valmennuskeskus. Urhea-hallin, junatunneliin rakennettavan juoksuradan, 176 asunnon kerrostalon ja koulun laajennuksen kustannusarvio on yhteensä noin 65 miljoonaa euroa.

Julkaistu: 3.3. 2:00, Päivitetty 3.3. 14:16

Mäkelänrinteen uima- ja urheiluhallin alueella on meneillään melkoinen mullistus.

Uimahallin ja urheilulukion välissä on valtava kuoppa, joka ulottuu yli viidentoista metrin syvyyteen.

Aikanaan – kesäkuuhun 2021 mennessä – montun tilalla on 14 000 neliön monikäyttöinen uusi urheiluhalli, jossa on kolmessa kerroksessa tilat kahdelle koripallokentälle, yleisurheilulle, telinevoimistelulle, rytmiselle voimistelulle, judolle, painille ja voimailulle.

Rakennuksen harjakorkeus nousee samalle tasolle uimahallin kanssa.

Näin Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu saavat lisää kaivattua hallitilaa urheilulle.

Hallin yhteyteen vanhaan rautatietunneliin rakennetaan juoksuradat. Alatasolla juoksusuoraa on 138 metriä, ylätasolla 80 metriä.

 Vielä kymmenen vuotta sitten tunnelia pitkin kulki juna nykyiseen Kalasatamaan.

Vanhaan rautatietunneliin rakennetaan kahdelle tasolle 137 ja 80 metrin juoksuradat. Kuva: Sami Kero / HS

Alkuperäisenä kunnianhimoisena ajatuksena oli jatkaa juoksutunnelia 200 metrin päähän Mäkelänkadun alle, mutta siitä luovuttiin.

”Se olisi ollut valtava työ ja liian riskaabeli”, sanoo pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean toiminnanjohtaja Simo Tarvonen.

Rautatietunneli on rakennettu 1960-luvun alussa. Vielä kymmenen vuotta sitten tunnelia pitkin kulki juna nykyiseen Kalasatamaan.

Urheiluhallin toteuttaa yhtiö nimeltä Urhea-halli, jonka suurin osakas on Urhea-säätiö 55 prosentin osuudella. Helsingin kaupunki omistaa Urhea-hallista 28 prosenttia.

Lisäksi mukana ovat 3–3,5 prosentin osuuksilla Kisakalliosäätiö, Urheiluopistosäätiö, Koripallosäätiö, Suomen voimisteluliitto ja Suomen urheiluliitto.

”Yhteistyö urheiluopistojen kanssa on erityisen tärkeä”, Tarvonen sanoo.

Hallissa voidaan tarvittaessa järjestää myös kilpailuja. Halliin tulee tuhannen hengen katsomo.

Myös salibandyväki himoitsi itselleen tilaa uudesta hallista, mutta se ei Tarvosen mukaan ole tässä vaiheessa mahdollista: tila ei riitä.

”Kysyntää olisi ollut. Halli on leimallisesti tarkoitettu harjoituskäyttöön ja toimii valtakunnallisena olympiavalmennuskeskuksena erityisesti kesä- ja jäälajeille.”

 ”Toistaiseksi budjetti on pitänyt.”

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean toiminnanjohtaja Simo Tarvonen esittelee Mäkelänrinteen kampuksen uudisrakentamista. Kuva: Sami Kero / HS

Urhea-hallin kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa, josta oman pääoman osuus on runsaat 11 miljoonaa euroa.

Summa on pieni, kun sitä vertaa Olympiastadionin massiiviseen uudelleen rakentamiseen ja vanhan korjaamiseen. Hintaa elokuussa avattavalle Olympiastadionille kertynee noin 320 miljoonaa euroa, jopa ylikin.

”Toistaiseksi budjetti on pitänyt. Täytyy kiittää urakoitsijaa, jonka kanssa yhteispeli on sujunut hyvin”, Tarvonen sanoo hallin pohjatyöt tekevästä SRV Infrasta.

Hallin peruskiven muuraus on 23. maaliskuuta. Ulkorakennuksen ja sisätilojen rakentaminen alkaa 17. huhtikuuta. Niistä vastaa Jatke-yhtiö.

Valtavaan kuoppaan on jo tehty pohjat telinevoimistelijoiden hyppypatjoja varten.

Uudesta hallista on paljon iloa rytmistä voimistelua harrastaville. Halli on niin korkea, että siellä on runsaasti tilaa heitellä keiloja ja palloja.

Hallin suunnittelussa on oltu yhteydessä Olympiastadioniin, jonne ei saatu rytmiselle voimistelulle riittävän korkeaa tilaa.

Suunnittelussa on myös huomioitu, ettei meille tule sisälle kiertävää juoksurataa, koska sellainen on uusitulla Stadionilla”, Tarvonen huomauttaa.

Valtavaan kuoppaan on jo tehty pohjat telinevoimistelijoiden hyppypatjoja varten. Kuva: Sami Kero / HS

Urheiluhalli on osa Mäkelänrinteen kampuksen uudistamista. Hallin viereen nousee opiskelijoille 176 asunnon kerrostalo, ja koulua laajennetaan.

Asuintaloon valmistuu yksiöitä, kaksioita ja soluasuntoja.

”Mietimme paljon soluasumista. Urheassa on runsaasti lukioikäisiä urheilijoita, joten yhteisöllisyys on heille tärkeää”, Tarvonen sanoo.

Laajennuksen aikana urheilulukiolaiset joutuvat huhtikuusta alkaen evakkoon Käpylään. Koululaajennuksen on määrä valmistua helmikuussa 2021 ja asuintalon syksyllä 2021.

Urheilijoille rakennetaan myös terveydenhuollon keskus, joka keskittyy ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, fysioterapiaan ja hierontaan.

Hallin, asuintalon ja koulun laajennuksen kustannusarvio on yhteensä noin 65 miljoonaa euroa.

”Sen jälkeen olemme Suomen suurin urheilu- ja valmennuskeskittymä, jossa kaikki nivoutuu toisiinsa: valmennus, opiskelu, terveydenhuolto, asuminen ja huippu-urheilu”, Tarvonen kertoo.

Tulevina vuosina Mäkelänrinteen uintikeskuksen laajennuksen ja toisen 50 metrin altaan mahdollistava kaava on jo vahvistettu. Myös Urhea-hallille on jo suunnitteilla mahdollinen laajennus. Kaikkea ei kuitenkaan voi tehdä kerralla.

Oikaisu 3. maaliskuuta kello 14: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Pajulahden ja Kisakallion urheiluopistot eivät omista Urheiluopistosäätiötä, vaan säätiö omistaa Pajulahden urheiluopiston.

Keskelle Helsinkiä nousee Urhea-kampus, johon rakennetaan valtava urheiluhalli ja kerrostalo alppimajoineen