Yksikään liiga, sarja tai kilpailu ei käynnisty ennen kuin koronaviruspandemia on ohi - Urheilu | HS.fi

Yksikään liiga, sarja tai kilpailu ei käynnisty ennen kuin koronaviruspandemia on ohi

Koronavirus iskee rajusti myös urheilun rahoitukseen. Urheilussa on viimeisen kymmenen vuoden aikana peräänkuulutettu, että sen pitäisi elää kaupallisella rahalla, ei yhteiskunnan tuella. Sen myötä riskit ovat isot, kuten esimerkiksi Hiihtoliiton kurja talous todistaa.

Juan Manuel Fangio voitti urallaan viisi kertaa F1:n maailmanmestaruuden. Hänen aikanaan 1950-luvulla sarjassa ajettiin alle kymmenen kisaa vuodessa.

21.3.2020 11:42 | Päivitetty 21.3.2020 12:11

Urheilu­maailmassakin eletään nyt ankeita ja karuja aikoja. Lähes kaikki kilpa­urheilu on pysähtynyt ja hiipuva talous uhkaa liigoja, seuroja ja tapahtumia. Moni legendaarisen maineen saanut kilpailu siirtyy tai peruuntuu kokonaan, kuten Monacon F1-ajot.

Suomalaisia kiinnostavat jalkapallon EM-kisat siirtyvät vuodella eteenpäin ja jääkiekon MM-kisat jäävät kokonaan pelaamatta. Seuraavaksi liipaisimella ovat Tokiossa heinä-elokuussa järjestettävät kesäolympialaiset.

Useat maat, kuten Norja ja Espanja ovat kehottaneet Kansainvälistä olympiakomiteaa (KOK) siirtämään kisat.

Uinnin olympiavalmentaja Marko Malvela sanoi osuvasti HS:lle, että KOK pitää urheilijoita panttivankinaan, kun se ei ole siirtänyt olympialaisia. Epätietoisten urheilijoiden on pakko harjoitella ja tähdätä olympialaisiin.

Pointtina kuitenkin on, että yksikään liiga, sarja tai kilpailu ei käynnisty ennen kuin koronaviruspandemia on ohi. Kansainvälistä urheilua ei voi olla ilman matkustamista.

On myös mahdotonta sanoa, koska eri maat sallivat jälleen vapaan liikkumisen. Tämä voi kestää kuukausia, mutta kuinka monta? Se on avainkysymys myös kesäolympialaisten kannalta.

Suomen Olympiakomitea seuraa tilannetta. Toistaiseksi sen isoin huolenaihe liittyy suomalaisen liikunnan ja urheiluun kuivuviin rahavirtoihin. Perjantaina Olympiakomitea pyysi valtiolta yli 80 miljoonan hätätukipakettia.

Olympiakomitealla on ymmärrettävästi hätä urheiluseuroista, jotka muodostavat urheilun kivijalan. Olympiakomitea itse on turvallisella pohjalla, kun se saa rahansa veikkausvoittovaroista.

Suomen Hiihtoliitto ilmoitti myöhemmin perjantaina koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista. Liiton säästötavoite on yli 600 000 euroa.

Hiihtoliitto saattaa saada kevään aikana seuraa vielä muista urheilun lajiliitoista. Koronaviruksen ohella Hiihtoliiton talouteen vaikuttavat sopimukset yhteistyökumppaneina olevien yritysten kanssa. Yrityksillä ei välttämättä ole rahaa maksaa tukea ajallaan.

Urheilussa on viimeisen kymmenen vuoden aikana peräänkuulutettu, että sen pitäisi elää kaupallisella rahalla, ei yhteiskunnan tuella. Sen myötä riskit ovat isot.

Palloilusarjoissa osakeyhtiöpohjaiset seurajoukkueet ovat pahiten tulilinjalla. Raadollisimmillaan kassavirta ohjaa tilannetta. Jos kassa on vahva ja seuralla tai lajiliitolla on omaa pääomaa, se selviää.

Urheilussa on kyse isoista rahoista. Esimerkiksi F1 on noin 1,7 miljardin arvoinen rahasampo, joka kerää tulonsa osakilpailujen järjestämisestä ja tv-oikeuksista. Tänä vuonna formulasarjankin tulot romahtavat.

Hyvä kysymys on, onko ahneus ottanut vallan? Urheilu on maailmassa iso työllistäjä, ja eri kilpailujen määrä kasvaa kasvamistaan.

Kun Juan Manuel Fangio voitti viimeisen viidestä F1:n maailmanmestaruudestaan vuonna 1957, sarjassa ajettiin vain kahdeksan osakilpailua. Kukaan ei kiistänyt Fangion suuruutta.

Tänä vuonna formuloissa piti ajaa 22 osakilpailua, joista seitsemän on peruttu.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat