Jyrki Louhi lupaa nuorille urheilijoille miljoonan ja risat - Urheilu | HS.fi

Hämeenlinnassa asuvan Jyrki Louhen työpaikka on Helsingin keskustassa, mutta monen muun suomalaisen tapaan hän on tällä hetkellä etätyöläinen. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Jyrki Louhi lupaa nuorille urheilijoille miljoonan ja risat

Jyrki Louhi pelasi pitkän ja menestyksekkään uran jääkiekkoilijana. Nyt hän rakentaa rahastoa, joka sijoittaa nuoriin suomalaisiin yksilöurheilijoihin 1,6 miljoonaa euroa.

Julkaistu: 23.3. 2:00, Päivitetty 23.3. 16:30

”Olen tästä aivan innoissani, ja se kuuluu äänestäni.”

Jääkiekon vuoden 2006 Suomen mestari ja HPK:n seuraikoni Jyrki Louhi muistetaan ärhäkkänä laitahyökkääjänä. Nyt hän työskentelee konsulttiyhtiö KPMG:ssä tittelillä Head of sports advisory.

Louhella on asiaa. Hän puhuu huippu-urheilusta ja taloudesta tavalla, joka lähentelee paatosta. Erityisen painavasti hän lausuu joka kerta sanan ”urheilija”.

Louhi rakentaa maailmanmittakaavassakin harvinaista rahastoa. Se sijoittaa nuoriin yksilöurheilijoihin ja vieläpä suomalaisiin.

Louhi on rahaston kehittäjä ja liiketoimintajohtaja. Louhen työnantaja on rahaston pääyhteistyökumppani.

Idea on seuraava: Sport Fund -rahasto kerää vapailta markkinoilta 1,6 miljoonaa euroa pääomaa ja sijoittaa sen 16 suomalaiseen nuoreen urheilijaan. Jokainen saa käyttöönsä neljän vuoden aikana yhteensä 100 000 euroa eli 25 000 euroa vuodessa.

Saamansa rahoituksen vastineeksi urheilija luovuttaa rahastolle 40 prosenttia perustamansa urheilijaosakeyhtiön osakkeista.

 Koronavirusepidemia ei ainakaan helpota rahoitusta.

Jyrki Louhella pysyy yhä pallo hallussa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Louhen mukaan vastaava konseptia ei muualta löydy.

Esimerkiksi autourheilussa on sopimuksia, jossa urheilijaan sijoittava henkilö saa vastineeksi osan urheilijan palkasta tietyllä ajanjaksolla. Myös joukkorahoituksella on kerätty varoja urheilijoille. Perinteinen rahoitusmalli on Suomen uusi Olympiarahasto, jossa pääoman tuotosta jaetaan urheilijoille avustuksia.

Louhen mukaan urheilun rahoitus voi mullistua, jos hajautettu sijoittaminen urheiluyrittäjiin vapailta markkinoilta kerätyllä pääomalla saadaan kannattavaksi.

”Tämänhetkinen rahoitus ei riitä huippu-urheilijan valmennusympäristön toteutumiseen”, hän sanoo.

Suomen yksilöurheilussa 1,6 miljoonaa euroa on iso raha. Esimerkiksi Olympiakomitean lajiliitoille ja urheilijoille jakamat kesälajien tehostamistuet ovat tänä vuonna neljä miljoonaa euroa.

Koronavirusepidemia ei ainakaan helpota rahoitusta.

Jyrki Louhi toimi kapteenina HPK:n mestaruuskauden 2005-2006 finaaliotteluissa. Kuva: Veli-Matti A. Pitkänen

Yleinen mielikuva on, että suomalaisurheilijoiden menestys ja taloudellinen arvo on vaatimatonta. Louhi ymmärtää näkökulmaa, mutta taklaa sen. Hänen mukaansa asiansa hyvin hoitaneet ovat paljon vauraampia kuin verotiedot kertovat.

Suomalaiset myös menestyvät, mutta liian monilla se loppuu juniorisarjoihin.

”Siinä vaiheessa jotain menee pahasti vikaan”, Louhi pohtii.

”Suomi on ihan hyvä huippu-urheilun alusta, mutta ei harrastamisella päästä optimaaliseen arkeen kiinni.”

Yksi syy menestymättömyyteen on rahan puute.

”Mistä voimme tietää, mikä on tuotos, jos emme panosta kunnolla urheilijaan”, hän kysyy.

Toinen ongelma on Louhen mukaan tutkimustiedon vähäinen käyttö valmentautumisessa.

Suomalainen urheilija antaa liikaa tasoitusta tekemällä asioita vähän sinnepäin, kun muut keskittyvät myös yksityiskohtiin. Niiden avulla voitetaan ratkaisevia sekunteja ja senttejä.

Sport Fundin urheilijoilla tietoa pitäisi riittää. Halu sen hyödyntämiseen on ehtona mukaanpääsyyn.

Urheilijavalinnat valmistelee rahaston hallitus, jossa ovat Tanja Poutiainen, Laura Lepistö, Samppa Lajunen, Thomas Johanson ja Hanna-Maria Seppälä. Rahaston puheenjohtaja on Jussi Rouhento.

Nimiä ei ole vielä papereissa, mutta lista sopivista urheilijoista on olemassa. Monia heistä on seurattu jo muutaman vuoden ajan.

”Olemme tavanneet heitä, heidän vanhempiaan ja lajiliittojen väkeä. Meille on tärkeää, että urheilija on vastaanottavainen uudelle tiedolle. Uskomme, että oikeita asioita tekemällä tulee menestystä ja tuottoa.”

 ”Tämä on kymmenen vuoden rahasto, ja tavoittelemme sijoittajille neljän prosentin tuottoa.”

Sport Fund -rahaston hallitukseen kuuluva Tanja Poutiainen voitti olympiahopeaa Torinossa vuonna 2006. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Sport Fund on aktiivinen rahasto. Se tarkoittaa, että rahasto osallistuu ja auttaa urheilijoita. Jotta urheilija voi menestyä, hänen pitää olla oma-aloitteinen ja halukas oppimaan uusia asioita.

”Sellainen urheilija on myös valmiimpi valmennettava”, Louhi tiivistää.

Rahaston tavoitteena on luoda valmennusympäristö ja metodologia, joka auttaa urheilijoita voittamaan.

Haussa on siis menestysresepti. Siihen sisältyy se, että urheilijoilla on ilmaiseksi käytössään asiantuntijoita esimerkiksi urheilufysiologiasta, -ravitsemuksesta ja psykologiasta.

Millaisia urheilijoita rahasto etsii sijoituskohteikseen?

Nuoria, koska heillä on eniten potentiaalia kehittyä ja ura edessä. Valittavat edustavat yksilölajeja. Muun muassa tenniksen ja golfin kaltaiset lajit kiinnostavat.

Sport Fundin pitää pystyä tarjoamaan sijoittajilleen tuottoa. Vain se voi varmistaa rahaston jatkuvuuden.

”Tämä on kymmenen vuoden rahasto, ja tavoittelemme sijoittajille neljän prosentin tuottoa. 1,6 miljoonan pääomalla korkoa korolle se tarkoittaa, että kaksi miljoonaa pitäisi muodostua.”

Tähän päästään, jos jo muutama urheilija nousee maailman huipulle.

”Skenaario voisi olla, että yhdestä tulisi uusi Tanja Poutiainen, toisesta uusi Jarkko Nieminen ja siihen menestyvä golfari tai yleisurheilija päälle. Muut voisivat tehdä jopa turskaa [tappiota].”

 ”Tämä ei ole velka, eikä panostusta tarvitse maksaa takaisin kymmenen vuoden jälkeen.”

Louhi painottaa, että rahasto on urheilijaystävällinen.

”Tämä on rakennettu alusta alkaen urheilijan lähtökohdista, koska olemme kaikki entisiä urheilijoita.”

Yhden urheilijan osuus koko rahaston tuotosta on korkeintaan 30 prosenttia, vaikka hän voittaisi tenniksen grand slam -turnauksen viitenä vuotena peräkkäin.

Urheilija voi myös ostaa itsensä ulos kesken kymmenen vuoden sopimuksen.

Entä jos palo loppuu tai urheilija loukkaantuu vakavasti?

”Sen riskin kantaa hallintoyhtiö ja sijoittaja. Tämä ei ole velka, eikä panostusta tarvitse maksaa takaisin kymmenen vuoden jälkeen.”

Sport Fund -hallituksen jäsen Samppa Lajunen voitti Salt Lake Cityn olympialaisissa peräti kolme kultaa. Kuva: Hannes Heikura

Louhen mukaan rahaston hallintoyhtiö on saanut uusia sitoumuksia viime viikkoinakin. Pääomasta on kasassa yli puolet.

”Meillä on liike-elämässä ja urheilussa menestyneitä ihmisiä, joilla on urheilijasydäntä”, hän kuvailee sijoittajia.

Riskinottokykyäkin on syytä olla, sillä rahasto on uusi ja pieni.

”Tämä ei ole rahasto, johon eläkeyhtiöt sijoittavat eläkerahoja.”

 ”Elämässä selviytyminen ei saa riippua arvokisavoitosta.”

Sport Fundin hallituksen jäsen Laura Lepistö voitti urallaan muun muassa EM-kultaa ja MM-pronssia. Kuva: Antti Hämäläinen

Jyrki Louhi siirtyi sulavasti kiekkokaukaloista perinteisempään työelämään.

Nuorten MM-kultaa ja SM-kultaa voittanut Louhi aloitti jo peliuran aikana opinnot kauppakorkeakoulussa. Hän kirjoitti gradunsa urheilijan verosuunnittelusta. Sen jälkeen ammattiurheilun edistäminen on ollut hänelle työn lisäksi elämäntehtävä.

Louhi haluaa urheilemisesta nykyistä houkuttelevamman ammatin. Sitä ennen pitää kirkastaa huippu-urheilijan yhteiskunnallinen asema.

”Meillä on riittävästi lainsäädäntöä ja ammattilaisuutta tukevia malleja tehdä asioita paremmin”, hän sanoo.

Urheilija on joko yrittäjä tai palkansaaja. Ja yrittäjyyteen kuuluu liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat, Louhi huomauttaa.

”Näyttelijät opiskelevat näyttelemistä, miksi urheilijat eivät opiskele urheilua? Kun yhteiskuntamme alkaa ymmärtää, mitä urheilijat osaavat ihmisen hyvinvoinnista ja suorituskyvystä, niin arvostus kasvaa.”

Urheilun arvostuksen lisäämisellä on Louhen mukaan vielä tärkeämpi tavoite: lisätä kilpauran jälkeisiä työmahdollisuuksia.

Liian moni suomalainen urheilija on pudonnut uran jälkeen tyhjän päälle.

”Elämässä selviytyminen ei saa riippua arvokisavoitosta. Urheilijan matka on enemmän.”

Oikaisu tiistaina 23. huhtikuuta kello 10: Korjattu Thomas Johansonin kirjoitus oikeaksi. Täsmennetty: Jyrki Louhi oli kapteenina HPK:n vuoden 2006 mestaruusvuoden finaalisarjassa. Lisätty Sport Fund-rahaston puheenjohtaja Jussi Rouhento juttuun.

Jyrki Louhi

41-vuotias

Kotoisin Nurmosta, asuu Hämeenlinnassa

Pelasi jääkiekon SM-liigaa HPK:ssa ja Jokereissa sekä Ruotsin liigaa AIK:ssa.

20-vuotiaiden maailmanmestari 1998, Suomen mestari HPK:ssa 2006

Valmistui Aalto-yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan yritysjuridiikka 2015

Gradu: Urheilijan verosuunnittelun mahdollisuudet niin kotimaisessa kuin ulkomaisessa kontekstissa

Työskentelee konsulttiyhtiö KPMG:ssä tittelillä Head of sports advisory

Seuraa uutisia tästä aiheesta