Juniorivalmentaja tuskailee, suomalaisessa jalkapallossa hätätila: ”Nyt mitataan se, miten paljon valtio arvostaa jalkapalloa” - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Koronakriisi

Juniorivalmentaja tuskailee, suomalaisessa jalkapallossa hätätila: ”Nyt mitataan se, miten paljon valtio arvostaa jalkapalloa”

Jalkapallovalmentaja Eero Laurila on huolissaan kollegoistaan, seuroista ja jalkapallosta Suomessa yleensä. Hän toivoo, että mielipidejohtajat ja vaikutusvaltaiset jalkapalloihmiset nostaisivat kriisiä selkeämmin esiin.

Julkaistu: 26.3. 10:00, Päivitetty 26.3. 13:06

Kaksi viikkoa sitten torstaina Suomen Palloliitto ilmoitti jalkapallotoiminnan pysäyttämisestä. 140 000 lisenssipelaajan pelaaminen loppui, ja yhteensä puolen miljoonan suomalaisen harrastus mullistui.

Pallot pysähtyivät, mutta ehtivät laittaa liikkeelle dominoefektin, jossa törmäys osui seuroihin, valmentajiin sekä pelaajiin.

Palloliiton ilmoitusta seuraavana päivänä Espoon Palloseuran jalkapallovalmentaja Eero Laurila, 37, oli kävelyllä vaimonsa kanssa Helsingin Sompasaaressa, kun hän tajusi yhtäkkiä olevansa onnekas – toisin kuin moni hänen kollegansa.

”Ajattelin, että nyt on vähän liian hyvä sää tällaisena päivänä. Tajusin, että olipa kerrankin hyötyä siitä, että maksoin kymmenen vuoden ajan kassan maksut. Sitä pitäisi jatkossa korostaa, että ihmiset ymmärtäisivät liittyä liittoihin, koska nyt todella moni jää tyhjän päälle”, Laurila sanoo.

Laurila liittyi Suomen ammattivalmentajien liiton työttömyyskassaan kymmenen vuotta sitten työskennelessään HIFK:ssa. Hän oli ehtinyt olla vuoden verran päätoiminen valmentaja ja nähnyt, miten herkkä ala suhdanteille urheilu on. Nyt hän on huolissaan toki omasta tilanteestaan, mutta myös kollegoistaan ja seuroista.

”Poikkeustilanne vaikuttaa tosi laajalti. On paljon OTO-valmentajia, jotka ovat valmentaneet esimerkiksi opiskelun ohessa. Heitä ei pidä unohtaa, koska heille pieni lisätulo saattaa olla vieläkin tärkeämpi.”

Koronaepidemian luoma poikkeustilanne koskettaa tuhansia jalkapallosta elantonsa saavia ihmisiä. Pelkästään viidessä suuressa pääkaupunkiseudun seurassa kriisi vaikuttaa satoihin valmentajiin.

Suomen ammattivalmentajien liiton toiminnanjohtajan Raino Niemisen mukaan kahden viime viikon aikana jäsenistö on ollut aktiivisesti yhteydessä liittoon. Ongelmat ovat mittavat: yt-menettelyitä, lomautuksia, irtisanomisia, ilmoituksia työnteon estymisestä, toiminnan keskeytyksiä ja toiminnan lopettamisia.

Jalkapallon Juniorivalmentajat ry:n puheenjohtajan Erkko Meren mukaan suurimmista jalkapalloseuroista on tullut viestiä, että niissä on päädytty joko lomautuksiin tai palkanmaksun keskeyttämisiin.

”Seurat ovat kertoneet, että näihin toimiin on ryhdytty.”

 ”Kaipaamme valtiolta selkeätä viestiä, että teemme tärkeätä työtä.”

Laurila miettii, mikä on niiden valmentajien tilanne, joilla on lapsia ja autolainaa. Hänellä on asuntolaina, muttei autoa tai lapsia. Kun Laurila aloitti valmentamisen vuonna 2001, ei jalkapallovalmentaminen ollut hänen mielestään ”mikään ammatti”.

”Hyvä, jos satuin tuntemaan jonkun, joka sai jalkapallosta leipänsä. Tilanne on muuttunut. Vuosina 2013–2018 olin Englannissa, ja palattuani Suomeen yllätyin, miten paljon jokaisessa seurassa on valmentajia. Meilläkin on EPS:ssä huone aina täynnä, kun siellä on valmennuspalaveri. Siellä on viitisentoista ammattivalmentajaa.”

Laurilan mukaan EPS:ssä on vakituisia työntekijöitä koskevat yt-neuvottelut käynnissä.

”Määräaikaisille on annettu selkeät ohjeet, miten toimia, jos palkanmaksu keskeytyy. Korostan, että EPS on toiminut hyvin. Viestintä on ollut selkeää, ja on syntynyt kuva, että ihmisistä on välitetty.”

Keskiviikkona Laurila sai ilmoituksen seuralta, että palkanmaksu keskeytyy 8. huhtikuuta.

Lokakuussa kerrottiin, että Euroopan jalkapalloliiton Uefan SROI-mallinnus osoittaa suomalaisen jalkapallon arvon olevan Suomelle terveys-, sosiaali- ja taloushyötyinä yhteensä 770 miljoonaa euroa.

Pelkästään suomalaiseen terveydenhuoltoon jalkapallo tuo 358 miljoonan euron säästöt alentamalla riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, syöpään ja mielenterveyden sairauksiin.

Laurila sanoo, että nyt mitataan, miten paljon valtio arvostaa jalkapalloa. Hän on huolissaan myös valmentajien menettämisestä, sillä valmentajien joukossa on korkeasti koulutettua väkeä, joka voisi tehdä muutakin kuin valmentaa.

”Valmentamisen arvo on ollut nousussa. Hyvä valmentaja on erittäin arvokas, puhutaan sitten kilpa- tai ruohonjuuritasosta. Hyvä valmentaja voi vaikuttaa ihmisten elämään. Toinen puoli on tietenkin kilpailu. Jos haluamme Huuhkajien menevän tulevaisuudessakin kisoihin, meidän pitää varmistaa, että meillä on parhaat mahdolliset valmentajat”, Laurila sanoo.

”Kaipaamme valtiolta selkeätä viestiä, että teemme tärkeätä työtä.”

Mutta on Laurilan mukaan seuroillakin tehtävää. Niiden pitäisi panostaa enemmän yhteisöllisyyden luomiseen.

Poikkeustilanne paljastaa sen, miten Suomessa ruohonjuuritasolla urheilu on monille ihmisille vain palvelu, jota ostetaan. Tässä tilanteessa palveluita ei pian osteta, kun toiminta on tauolla.

”EPS:ssä on alettu kertoa juttuja seurojen työntekijöistä. Kävijämäärämme [verkkosivuilla] ovat nousussa, kun olemme pyrkineet tuomaan esiin näitä tarinoita. Seuran kuin seuran pitäisi pystyä tuomaan esiin tarinoita, jotta ihmiset ymmärtäisivät, mitä seuroissa tapahtuu ja miten tärkeätä työtä teemme.”

Tulevaisuutta silmällä pitäen Laurila miettii sitä, onko yhdistysmuotoinen seuratoiminta ainoa oikea toimintamuoto. Poikkeustilanteessa voittoa tavoittelemattomalla seuralla ei ole puskuria.

Nyt hän penää lajin arvostetuilta ihmisiltä tukea poikkeustilanteessa.

”Toivoisin, että mielipidejohtajat ja vaikutusvaltaiset jalkapalloihmiset nostaisivat tätä kriisiä selkeämmin esiin.”

Juniorivalmentajien yhdistyksen puheenjohtajan Erkko Meren mukaan jalkapalloyhteisön viestin pitää olla yhtenäinen nyt, kun hätä on suuri.

”Seurat eivät tästä välttämättä omin neuvoin selviydy. Valtiovallan tuki on välttämätön. Urheilusektori tarvitsee samanlaista tukea kuin mitä kulttuurisektorille on myönnetty”, Meri sanoo.

Myös Suomen Palloliitolta odotetaan tukea seuroille. Palloliiton pääsihteerin Marco Casagranden mukaan liitolla on maanantaina seuraava hallituksen kokous.

”Haemme erilaisia vaihtoehtoja. Se on sitten toinen asia, mikä on liikkumavaramme. Meidänkin rahat loppuvat jossain vaiheessa. Seurat tarvitsevat tietysti ohjeita, henkistä tukea ja erityisesti rahaa”, Casagrande sanoo.

Casagranden mukaan tilanne ei ratkeaisi, vaikka Palloliitto jakaisi kaikki liikenevät varansa 885 seuralle.

”Toivomme, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa pystymme vaikuttamaan liittona ja yhdessä urheiluorganisaatioiden kanssa ministeriön suuntaan, että saisimme sieltä ja kunnilta reippaasti apua”, Casagrande sanoo.

Hän on varma siitä, että viranomaiset tietävät jalkapallon ison roolin yhteiskunnassa.

”Käsiä on paljon ojossa, ja urheiluseurat ovat vain yksi taho, joka on kurimuksessa. Yritämme saada viestiämme kuuluviin.”

Vaikka Eero Laurilan palkanmaksu keskeytyisi, olisi hän silti huomennakin valmentaja.

”Olen kasvanut valmentajuuteen. Kun aamulla herään, vedän verkkarit jalkaan ja menen keittiöön keittämään kahvia, tunnen jo ensimmäisenä askeleestani olevani jalkapallovalmentaja. Se on osa identiteettiäni. Se tuottaa iloa ja tyydytystä.”

Laurila työskentelee Espoon Palloseurassa 09-ikäluokan valmentajana ja edustusjoukkueen valmennusryhmässä. Poikien innostus poikkeustilanteessa on tehnyt vaikutuksen.

”Joukkueen pojat ovat tehneet innoissaan omatoimista harjoittelua ja lähettäneet videoita minulle. Se tuo hyvän fiiliksen, että olen onnistunut vaikuttamaan innostukseen.”

Olympialaiset|Koronavirus puhkaisee urheilun talouskuplan: ”On jopa toivottavaa, että näin tapahtuisi”

Olympialaiset|Tokion kisoille löytymässä uusi ajankohta tenniksen suurturnausten välissä kesällä 2021 – taloudelliset menetykset vähintään kaksi miljardia euroa

NHL|NHL perui kesäkuun varaustilaisuuden, formaattikin voi muuttua