Koronavirus puhkaisee urheilun talouskuplan: ”On jopa toivottavaa, että näin tapahtuisi” - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Olympialaiset

Koronavirus puhkaisee urheilun talouskuplan: ”On jopa toivottavaa, että näin tapahtuisi”

Urheiluvaikuttaja Risto Nieminen toivoo, että urheilujärjestöt oppisivat koronavirusepidemiasta kriisitietoisuutta ja parantaisivat päätöksentekoaan. Nieminen pitää inhimillisenä, että Tokio venytti päätöstään kisojen siirtämisestä mahdollisimman pitkään.

Risto Nieminen seuraa aitiopaikalta Pekingin vuoden 2022 olympialaisten valmisteluja. Hänen mukaansa urheiluliike tarvitsee mekanismeja riskien tunnistamiseen. Kuva: Mika Ranta / HS

Julkaistu: 26.3. 2:00, Päivitetty 26.3. 13:49

Urheilu on suurimman mullistuksen edessä sitten sotien, mutta seurauksena voi olla paljon hyvääkin.

Kansainvälinen olympiakomitea KOK ja Tokio ilmoittivat tiistaina, että ensi kesän olympialaisia siirretään vuodella eteenpäin koronavirusepidemian takia.

Päätös on historiallinen. Edellisen kerran olympialaiset ovat jääneet pitämättä myönnettynä aikana vuosina 1940 ja 1944. Silloin syynä oli toinen maailmansota.

”Aika monet valtiojohtajat ovat käyttäneet ilmausta, että nyt ollaan sodassa, mutta näkymätöntä vihollista vastaan”, sanoo Suomen merkittävimpiin urheiluvaikuttajiin kuuluva Risto Nieminen.

Hän kuvailee vähintään erikoiseksi tämän hetkistä tilannetta, jossa kaikki kisat ja sarjat on siirretty myöhempään ja yhdessä urheileminen kielletty.

”Sotien aikana kulttuuri ja urheilu pystyivät tarjoamaan hetkeksi pakotien todellisuudesta, mutta nyt sekin tie on suljettu.”

Nieminen tuntee urheilumaailman läpikotaisin. Työurallaan hän toimi muun muassa Urheilumuseon johtajana ja Veikkauksen toimitusjohtajana.

Suomen Olympiakomiteaa hän johti vuosina 2012–2016, ja nyt hän toimii Pekingin vuoden 2022 olympialaisten koordinaatiokomissiossa.

Komission tehtävään kuuluu muun muassa varmistaa, että Peking järjestää urheilijoiden kannalta hyvä kisat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tokion olympialaisten maskotti on nimeltään Miraitowa. Kuva: Behrouz Mehri / AFP

Tokio venytti päätöstään olympialaisten siirtämisestä niin pitkään kuin pystyi.

KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach tuki kisajärjestelyjä viimeiseen asti, sillä KOK ei voi siirtää kisoja ellei se ole saanut pyyntöä kisajärjestäjiltä.

Nieminen pitää Tokion vetkuttelua inhimillisenä, sillä japanilaiset ovat panostaneet kisoihin miljardeja ja siirrosta seuraa isot taloudelliset tappiot ja valtavasti työtä.

”Keväällä 1940, kun talvisota oli juuri päättynyt, Suomessakin oli paljon tahoja, jotka elättelivät toiveita olympialaisten järjestämisestä Helsingissä vielä samana kesänä”, hän vertaa.

”Tällainen optimismi ja toivo ovat inhimillisiä ominaisuuksia. Ei sitä voi kieltääkään”, Nieminen sanoo.

Hän itse toivoo, että kaikki sarjat pyörähtäisivät käyntiin viimeistään syksyllä.

Nieminen sanoo, että koronavirusepidemian seuraukset urheilulle ovat vielä näkemättä.

Karmeasta tilanteesta huolimatta paljon hyvääkin voi syntyä. Hän toivoo, että KOK ja lajiliitot ottaisivat opiksi.

Niemisen mukaan KOK on varautunut huonosti kriisitilanteisiin. Erilaisia skenaarioita on toki pohdittu, mutta virallista menettelytapaa ei kisojen siirtämiselle ole olemassa.

Hengityssuojaan pukeutunut vartija piti valvoi Tokion uuden kansallisstadionin porttia. Kuva: Charly Triballeau / AFP

Tokion uusi kansallisstadion joutuu odottamaan olympiavieraita vielä yli vuoden. Kuva: Charly Triballeau / AFP

Yleensäkin urheilupäättäjät alkavat miettiä ratkaisuja vasta kun ongelma on sylissä, vaikka niihin pitäisi varautua ennakkoon.

”Nykytilanteen seurauksena täytyy syntyä mekanismeja päätöksentekoon ja taloudellisten seurausten käsittelyyn. Tällaisen mekanismin rakentaminen tuntuu välttämättömältä”, Nieminen sanoo.

Hänen mukaan urheilussa on ylipäätään aivan liian vähän malleja riskien tunnistamiseen, olkoon kyseessä sitten ulkoiset tai sisäiset riskit kuten korruptio.

”Kisoja myönnettäessä pitää olla myös käsitys varasuunnitelmasta, jos niitä ei pystytäkään järjestämään sovittuna ajankohtana.”

Myös Pekingin talvikisat joutuvat pohtimaan vielä koronaviruksen vaikutuksia.

”Ilman muuta pitää varautua ihan eri tavalla: entä jos tämä uusiutuu jossain muodossa tavalla tai toisella.”

Koronaviruksen taloudelliset vaikutukset urheiluun ovat massiiviset. Sarjat ovat pysähdyksissä eikä niiden alkamisesta ole varmaa tietoa.

Urheilu menettää valtavasti rahaa, mutta Niemisen mukaan se ei ole pelkästään huono asia.

Urheilun taloudellisiin rakenteisiin tulee realismia, kun havaitaan, miten haavoittuvaista luottamus jatkuvaan kasvuun lopulta on.

Puhkeaako urheilussa vallinnut tietynlainen taloudellinen kupla?

”On jopa toivottavaa, että näin tapahtuisi”, hän sanoo ja viittaa jalkapalloilijoiden tähtitieteellisiksi nousseisiin siirtosummiin

”Jos tämä johtaa suurempaan varovaisuuteen, se on ainoastaan terve ilmiö.”

Koronaviruskaaoksen keskellä etenkin kilpaurheilu tuntuu vähäpätöiseltä asialta, mutta Niemisen mukaan urheilun merkitys voi vahvistua.

Kun sitä ei ole, sen tärkeyden huomaa. Monelle aikuiselle urheilu on myös kuin lukujärjestys tai kalenteri, hän kuvailee.

”Urheilu ei ole vain viihde-elementti, vaan yksi menetelmä ajan kulun ymmärtämiseen.”

Eteneminen etapista toiseen ja odotushetket ovat arjesta poissa, kun arvokisat ja sarjat pudotuspeleineen ovat tauolla.

”Sen puuttuminen hämmentää etenkin, kun ei ole tiedossa kuinka kauan totaalipysähdys jatkuu.”

Tokion 2020 paralympialaisten maskotit odottivat ostajiaan 25. maaliskuuta. Kuva: Behrouz Mehri / AFP

Seuratasolla taloudelliset menetykset voivat puolestaan johtaa talkootyön, seurahengen ja yhteisöllisyyden uuteen kukoistukseen.

Nieminen toivoo, että myös paikkakunnat havaitsevat oman seuran merkityksen, kun toimintaa ei olekaan.

Seuroilla on nyt tilaisuus sitoa kannattajia tiukemmin toimintaansa. Mikään ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan merkityksellisen tunteen hyödyntäminen vaatii seuroilta toimia.

”Urheilun pitää pystyä viestimään, että se ei ole vain sisäistä leikkiä ja kilpailua, vaan urheilun muodot antavat aika paljon piristystä ja sisältöä elämään.”

Urheilun tappiot ovat joka tapauksessa suuret, kun toiminta on pysähdyksissä. Lipputulot ja oheismyynti ovat nollassa, yhteistyökumppanit jäävät ilman vastinetta.

Esimerkiksi Liigan on arvioitu menettävän tuloja noin kymmenen miljoonaa euroa, kun pudotuspelit jäivät pelaamatta.

Nieminen uskoo, että valtio tulee apuun kuten Norjassa ja Ruotsissa, jossa urheilulle on luvassa kymmenien miljoonien eurojen tukipaketit.

”Urheilu on elinkeino samalla tavalla kuin muukin pk-elinkeinotoiminta. Urheilun pitää olla myös samalla viivalla kuin kulttuuri avustuksia jaettaessa.”

Tokio järjesti kesäolympialaiset edellisen kerran vuonna 1964.

Olympialaiset|Tokion kisoille löytymässä uusi ajankohta tenniksen suurturnausten välissä kesällä 2021 – taloudelliset menetykset vähintään kaksi miljardia euroa

Olympialaiset|KOK:n suomalainen markkinointijohtaja: ”Vielä sunnuntaina ajattelimme, että riittää, kun päätämme Tokiosta neljän viikon päästä”

Koronavirus|Mestarien liigan ottelulla merkittävä rooli epidemian alulle Italiassa: ”On selvää, että virus levisi laajalti tuon illan aikana”

Olympialaiset|Rion kisojen ainoa suomalaismitalisti Mira Potkonen uskoo pääsevänsä Tokion kisoihin, vaikka ikäraja täyttyy: ”Turha spekuloida”

Olympialaiset|Tokion kisat siirtyvät korkeintaan ensi vuoden kesään, kertoo KOK – ”nimenä pysyy Tokio 2020”

Olympialaiset|Tokioon valitut suomalaisurheilijat ymmärtävät olympialaisten siirtämisen: ”En silti harkitse lajin vaihtoa”