Kesät ovat jääkiekon liigaseuroille piinaavaa aikaa, ja koronaviruksen aikana lähes mahdottoman raskaita taloudellisesti. Pelaajien palkat juoksevat, kassavirta on olematon ja muut tulot ovat lähes pysähdyksissä.
Koronaviruksen katkaistua kauden runkosarjan lopussa ja juuri pudotuspelien kynnyksellä, uhkaa jyrkkä taloudellinen alamäki koko yhteisöä. Viidestätoista liigaseurasta yli puolet on ajautunut yt-neuvotteluihin, osa vähentämään myös pelaajien palkkoja.
NHL:ssä pelaajille maksetaan palkkaa vain runkosarjan ajalta. Pudotuspelit pelataan ilman korvausta ja kesällä saa tulla toimeen omillaan.
Voisiko Liigassa toimia myös NHL-tyyppinen malli vähän muunneltuna ja kenties jalostettuna?
Kuviossa voisi jaksottaa palkat pelikaudelle, mutta myös pudotuspelijaksolle. Peruspalkkoja voisi vähän joustaa alaspäin ja siirtää painopistettä menestykseen, pudotuspeleihin pääsemiseen ja siellä etenemiseen.
Bonuspohjan laventaminen voisi lisätä kilpailullisuutta, kun raha ei tulisikaan automaattisesti ojennettuna.
”Tulospalkkausmalli olisi se, jonka näkisin olevan oikeaan suuntaan, kunhan huolehditaan pienempipalkkaisista pelaajista ja nuorista pelaajista. Hyvä keskustelun avaus”, Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen sanoo.
Hiltunen katsoo Liigaa puheenjohtajan paikalta, mutta myös Vaasan Sportin ykkösmiehenä.
”Kassavirtamielessä tämä olisi positiivinen asia, kun meillä ovat pienimmät tulot kesällä. Kesä on tosi rankka seuroille. Kun kausi alkaa, alkaa tulla rahaa kassaan. Siinä mielessä tässä olisi järkeä.”
Pelaajille, jotka ansaitsevat vaikkapa 40 000 euroa tai vähemmän, voisi palkka juosta ympäri vuoden. Liigassa pelasi päättyneellä kaudella 120 pelaajaa, jotka ansaitsevat yli 100 000 euroa kaudessa.
Nykyisellään seuroilla on mahdollisuutta jaksottaa ja tasoittaa palkanmaksua, mutta yhteistä päätöstä asiasta ei ole.
Nyt pienimmät seurat voivat joutua lykkäämään pelaajahankintoja syksylle, ettei niiden tarvitse maksaa uusille pelaajilleen palkkaa kesältä. Tässä vaiheessa pelaajamarkkinat ovat tyhjentyneet ilmapallon lailla, ja saatavilla on hyvin harvoin nimekkäitä ratkaisupelaajia.
Uudistettu palkkamalli voi tasoittaa myös tätä puolta kilpailusta.
Sveitsissä maksetaan Länsi-Euroopan suurimpia palkkoja, mutta siellä vähennetään palkkoja, jos seura ei etene pudotuspeleihin. Tosin Sveitsiin ei vain mennä pelaamaan, vaan näyttöjen täytyy olla erittäin kovat.
”Yhteistä etuahan kaikki hakevat, että seurat pystyisivät olemaan elinkelpoisia myös jatkossa ja maksamaan palkkoja. Seurojen kannalta olisi järkevää, että tulot ja menot olisivat lähellä toisiaan”, Hiltunen sanoo.
Kuva: juha metso
Helsingin IFK operoi Oulun Kärppien ohella Liigan suurimmilla pelaajabudjeteilla. Molempien pelaajabudjetit olivat tälle kaudelle reilut kolme miljoonaa euroa. IFK:lla budjetti on näistä kahdesta jopa suurempi.
”Se on haastava saavuttaa, mutta sellainen suunta olisi suotava, että palkka menisi enemmän tuloksen mukaan. Se olisi toivottavaa kestävän kehityksen kannalta, että palkka olisi enemmän sidoksissa tulokseen ja taloudelliseen kantokykyyn”, IFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen sanoo.
”Meidän täytyy pystyä varmistamaan, että meillä on riittävästi tähtiä.”
Liigassa ei voida lähteä palkan alennustalkoisiin, jotka johtaisivat sarjan tason romahtamiseen ja kiinnostuksen oleelliseen vähenemiseen. Silti tulokseen nojaava palkkaus voisi houkutella yhtä lailla huippupelaajia takaamaan kiinnostuksen.
”Siihen me tarvitsemme junioritähtiä ja kokeneita tähtiä”, Valtanen sanoi.
Kärpät rakentaa filosofiansa siihen suuntaan, että mestaruus- ja pudotuspelibonuksia on pikemminkin laskettu ja palkkaus keskittyy kokonaisansioon.
Ratkaisulle on syynsä. Kärpissä ajatellaan, että pudotuspelit ovat jonkinlainen itsestään selvä tavoite, johon myös päästään. Toinen syy on se, että seura haluaa pitää kokoonpanossaan laadun ylhäällä ja rakentaa tietä kohti NHL:ää.
”Viime mestaruuden jälkeen meiltä lähti viisi pelaajaa NHL:ään”, Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo.
Kärpät laskee, että kehittyvät huippupelaajat haluavat seuraan, kun sieltä aukeavat ovet ison tilin äärelle NHL:ään. Toisella kaistalla Kärpät pyrkii pitämään omien kasvattiensa määrän noin puolessa joukkueen kokoonpanosta.
”Näen, että pitäisi pystyä maksamaan kärjessä oleville pelaajille. Siinä on oltu jäljessä”, Virkkunen sanoo.
Hän viittaa IFK:n Valtasen tavoin tähtiin.
”En sinänsä vastusta, että palkkaa maksettaisiin 9–10 kuukautta vuodesta, ja osa seuroista on niin tehnytkin. Seurakohtainen juttu”, Virkkunen sanoo.
Hallitsevalle Suomen mestarille Hämeenlinnan Pallokerholle on rakentunut puskuria, jolla HPK yrittää seilata vaikean tilanteen läpi.
HPK:n toimitusjohtajalle Antti Toivaselle palkanmaksun siirtäminen pois kesäkuukausilta on tuttua.
”Suunta on oikea, mutta kokonaistulosta se ei pelasta.”
”Tämä on niin pysäyttävä kriisi, että tämän pitää avata jokaisen silmät”, Toivanen sanoo.
Rauman Lukko pelasi hienon runkosarjakauden ja sijoittui toiseksi Kärppien jälkeen. Sekään ei pelasta seuraa yt-neuvotteluilta ja pelaajien palkkaleikkauksilta.
”Me olemme tehneet monta vuotta niin, että osa pelaajista ei saa kesä- ja heinäkuulta palkkaa ja osalle palkka on jaettu yhdeksälle kuukaudelle”, Lukon toimitusjohtaja Timo J. Rajala sanoo.
”Sveitsissä malli on pääosin sellainen, että siellä on sovittu kausipalkka, mutta siitä leikataan kymmenen pinnaa, jos seura ei pääse play offsiin”, Rajala sanoo.
”Ja kotipeleistä on määritelty bonuksia”, hän jatkaa.
Lukolla on iso siivousalan yritys RTK-palvelu taustallaan, mutta silti seura joutui lähtemään säästölinjalle.
”Mikä on fanien ja yhteistyökumppanien suhtautuminen seuraan, jos pelaajat eivät lähde millään lailla talkoisiin? Ei välttämättä kovin hyvä. Meillä pelaajat näkivät sen ja halusivat olla mukana talkoissa”, Rajala sanoo.
Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela ei lämpene ollenkaan malliin, jossa voitaisiin koskea pelaajien palkkoihin.
”Helppo sanoa, ettei pelaajayhdistys olisi pienentämässä pelaajien palkkoja. En helposti olisi sopimassa sellaisesta, että palkat pienenevät”, Saarela sanoo.
Liigan keskipalkka on tällä hetkellä noin 75 000 euroa vuodessa, mutta mediaanipalkka kertoo tilanteen paremmin. Se on noin 55 000 euroa. Puolet ansaitsee alle sen ja puolet yli, mutta erittäin suurituloiset nostavat keskiarvon merkittävästi ylemmäs.
Saarela ei usko, että tulospalkkauksen lisääminen nostaisi Liigan urheilullisuutta ja kilpailullisuutta.
”En lähtisi tätä kautta rakentamaan. Pelaajille on tärkeää, että he tietävät, mikä heidän palkkansa on.”
Liiga ja pelaajayhdistys neuvottelevat uudesta yleissopimuksesta, kun nykyinen sopimus päättyy huhtikuun lopussa. Monista asioista on jo päästy yhteisymmärrykseen, mutta elinvoimaisuus pysyy suurena arvoituksena myös koronaviruksen jälkeisenä aikana.
Monissa asioissa seurojen ja pelaajayhdistyksen näkemykset ja ajatukset poikkeavat laajasti toisistaan. Kaksi seurajohtajaa kommentoi asiaa nimettömänä HS:lle.
”Veikkaan, että pelaajille on tärkeintä, että on työpaikkoja. Mikä on kaikkien hyöty, eikä vain istuta omissa bunkkereissa”, toinen heistä sanoi.
Toinen sen sijaan kuvaili välejä pelaajayhdistykseen näin:
”Ei niitä mihinkään saa, kun pitäisi maksaa palkkaa, vaikka pelaisi pleikkaa (play stationia).”
