Mitä tapahtuu Suomen ensimmäiselle jäähallille? - Urheilu | HS.fi

Tapparan Kalevi Numminen (vas.), TK-V:n Matti Reunamäki ja Ilveksen Lasse Oksanen poseerasivat vierekkäin Tampereen jäähallissa 24. tammikuuta 1965, viisi päivää ennen hallin ensi-iltaa. Tamperelaisjoukkueiden viimeinen ottelu liigakaudella 2020–2021 tulee näillä näkymin jäämään viimeiseksi nykymallisessa Hakametsässä. Kuva: Veikko Lintinen

Mitä tapahtuu Suomen ensimmäiselle jäähallille?

Suomi sai vuonna 1965 jääkiekon MM-kilpailuja varten ensimmäisen jäähallinsa Tampereen Hakametsään. Nyt 55 vuotta myöhemmin tuo historiallinen rakennus on tullut nykyisessä käyttötarkoituksessaan elinkaarensa päähän. Mitä Hakametsän jäähallille seuraavaksi tapahtuu?

Julkaistu: 18.4. 2:00, Päivitetty 18.4. 20:28

”Uusi halli osoittautui ensi esittelyssään varsin mittavaksi ja kaikin puolin varsin mallikelpoiseksi kisapaikaksi. Sisäiseltä olemukseltaan halli kuuluu varmasti kärkipäähän Euroopassa, sillä kaikki sisäpinnat on valkaistu, joten yleisökin tuntee olonsa varsin viihtyisäksi.”

Näin kirjoitti Esa Sulkava Helsingin Sanomissa tammikuun 30. päivänä vuonna 1965, iltana jolloin Suomen ensimmäisen jäähallin ovet avattiin Tampereella ensimmäistä kertaa yleisölle. Ensi-iltana toimi isäntäkaupungin ja muun Suomen välinen näytösottelu, johon paikalle saapui noin 7 000 uteliasta.

”Ensi-illassa tosin kaikki tunsivat olonsa hieman viileäksi, mutta hallin lämpötilaa pidetään toistaiseksi vielä tarkoituksellisesti alhaisena.”

Reilua kuukautta myöhemmin lämpötila Suomen ensimmäisen jäähallin sisällä oli jo korkeampi, kun MM-kisojen avauspäivänä Leijonat kohtasi Neuvostoliiton lähes täysien lehtereiden välissä. Alkuperäisessä muodossaan Hakametsän halliin mahtui yli 10 000 katsojaa.

Alun alkaen Suomen ensimmäisen jäähallin oli tarkoitus sijaita Helsingissä. Halliolosuhteet oli ollut ehdoton edellytys MM-kisojen myöntämiselle. Kun pääkaupungin jäähallihanke kuitenkin tökki, katseet kääntyivät Tampereelle.

Lopulta maaliskuun 1965 ensimmäisten viikkojen aikana Hakametsän halli sai kunnian toimia ensimmäisten Suomessa järjestettyjen jääkiekon MM-kilpailujen näyttämönä. Sen sijaan Helsingin jäähalli avattiin vasta puolitoista vuotta myöhemmin lokakuussa 1966.

Kisojen jälkeen Hakametsän halli on säilynyt kaikki nämä vuodet erittäin aktiivisessa käytössä. Vähimmilläänkin tamperelaisjoukkueita on pelannut ylimmällä sarjatasolla kaksi, ja 1970-luvun ajan myös perinteikäs Koovee kuului pääsarjan vakionimiin.

Vuorollaan Hakametsän jäällä ovat viilettäneet Heino Pullin ja Lasse Oksasen kaltaiset alkuaikojen tähdet, joita seurasivat uudemmat legendat Janne Ojasesta Raimo Helmiseen. Hakametsän viimeinen täysi vuosikymmen puolestaan tullaan todennäköisesti muistamaan sekä Tapparan loiston hetkistä että Ilveksen uuden nousun alusta.

Tapparan viime vuosien valovoimaisin tähti Patrik Laine poistui kotimaan kentiltä keväällä 2016 kotiyleisön edessä voitetun Suomen mestaruuden jälkeen. Kuva: Vesa Koivunen

Syksyllä 2021 keskustan uuteen monitoimiareenaan, nimellään kohua aiheuttaneeseen Uros Liveen muuttavat Ilves ja Tappara jättävät jälkeensä noin 7 000-paikkaisen vanhentuneen, mutta silti yhä täysin käyttökelpoisen areenan.

Hiljattain 55 vuotta täyttäneen klassikkohallin ja sitä ympäröivän noin 14 hehtaarin tontin tulevaisuudesta ei ole vieläkään tarkkaa tietoa.

”Halli tulee jäämään alueelle, mutta sen käyttötarkoitus ratkeaa vasta tulevassa konsepti- ja toteutuskilpailussa”, kertoo Hakametsän urheilukampushankkeen projektipäällikkö Markus Joonas.

Vaikka Hakametsän jäähalli on suomalaisessa menestyslajissa ensimmäinen laatuaan, ei se kuulu suojeltujen rakennusten joukkoon. Tilanne saattaa muuttua ensi vuoden aikana.

”Nyt kun kaavaprosessi on avattu, ensimmäiset viranomaisneuvottelut ovat antaneet hyviä merkkejä siitä, että tulevassa kaavassa halli tulee suojelumerkinnän saamaan”, Joonas sanoo.

Iästään huolimatta Hakametsän jäähalli on yhä peruskatsojalle varsin toimiva paikka liigaottelun seuraamiseen. Mitkä asiat keskustan hallissa tulevat muuttumaan paremmiksi?

”Vaikka Hakametsä palvelee moneen muuhun Suomen halliin verrattuna edelleen tosi hyvin, meidän tavoitteemme ovat korkealla, ja seuraavan askeleen ottamiseen tarvitsemme uutta areenaa”, toteaa Tapparan taustayhtiön Tamhockey Oy:n toimitusjohtaja Mika Aro.

Katsojia odottamassa ottelun alkua talvella 1985. Kuva: Markku Bärman / HS

Jaakko Tähtisen suunnittelema Hakametsän jäähalli korvasi valmistuessaan tammikuussa 1965 Koulukadun tekojääradan tamperelaisen jääkiekkoilun keskipisteenä. Kuva vuodelta 1967. Kuva: Esko Sala / HS

Aro kertoo, että seuralle merkittävä parannus uudessa hallissa tulee hospitality-paikoista eli aitioista ja muista VIP-tiloista.

”Hakametsässä hospitality-paikkoja on nelisensataa, uudessa areenassa yli 1 200. Muutenkin niiden standardit ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Tämä tuo yritysmyyntiin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia”, Aro kertoo.

Kritiikkiä Hakametsän halli saa Arolta myös kapeista käytävistään. Kun isoissa otteluissa yleisöä on paljon, pakkautuvat ahtaat käytävät äärimmilleen. Tämä näkyy suoraan erätaukomyynnin tuotoissa.

”Myyntipisteitä saadaan kapeille käytäville rajallinen määrä, ja liikkuminen on täysissä otteluissa hankalaa. Tällöin katsojille tulee nykyisellään usein kiire, jos haluavat käydä erätauolla ostamassa jotain”, Aro toteaa.

Uuden areenan kapasiteetti on jääkiekko-otteluissa enimmillään 13 455 katsojaa. Aro uskoo Tapparan pääsevän lähelle tätä pudotuspelien lisäksi Tampereen paikallispeleissä Ilvestä vastaan. Lisäksi hän mainitsee yleisöä vetävinä vastustajina erityisesti Kärpät ja HIFK:n.

”Näissä otteluissa olemme tähän asti myyneet jossain vaiheessa ei-oota. Uudessa hallissa katsojien viihtyvyys paranee sekä ottelun aikana että sen ympärillä”, Aro kertoo.

”Meillä ei kuitenkaan ole sellaista olettamaa, että katsojamäärät nousisivat kaikissa otteluissa automaattisesti tuhansilla. Muissa kuin premium-otteluissa yläkatsomot pidetään suljettuina ja verhoilla peitettyinä. Tarpeen vaatiessa yläkatsomo avataan lohko kerrallaan.”

Kun yläkatsomot ovat suljettuina, muodostuu alakatsomoista ja aitioista kapasiteetiksi yhteensä noin 8 300 katsojaa.

Lue lisää: Sisään sormenjäljellä ja katsomo omalla parvekkeella: tällainen Suomen mahtipontisimmasta jäähallista tulee

Pelimakkaroita jonotettiin tähän malliin Hakametsän jäähallin käytävillä 4. marraskuuta 1969, kun Ilves ja Koovee kohtasivat SM-sarjan paikallisottelussa yli 6 300 katsojan edessä. Tuolloin sarjan 12 joukkueesta tamperelaisia oli neljä, kun myös Tappara ja sen kakkosjoukkue Hilpara pelasivat pääsarjassa. Kuva: Heikki Wegelius / HS

 Sisäiseltä olemukseltaan halli kuuluu varmasti kärkipäähän Euroopassa, sillä kaikki sisäpinnat on valkaistu, joten yleisökin tuntee olonsa varsin viihtyisäksi.

Hakametsän osalta varmaa on toistaiseksi vasta se, että hallin tontille rakennetaan jossain muodossa monipuolinen urheilukampus.

Urheilun suorituspaikkojen lisäksi alueelle on tarkoitus tulla asuntoja ja liiketiloja. Parhaillaan Tampereen kaupungilla on meneillään markkinavuoropuhelu, joka edeltää konsepti- ja toteutuskilpailua.

Kilpailun on tarkoitus alkaa kesällä, jolloin tuloksia voitaisiin odottaa loppuvuodesta. Kilpailuesitysten vaatimuksena on se, että ykkösjäähallin rakennus säilyy paikallaan.

Lisäksi kilpailutöiltä edellytetään muutamia muita asioita.

”Liikuntapalveluilta on kysytty, mitkä isot olosuhdetarpeet he haluaisivat ratkaista tällä Hakametsän tontilla. Vastaus on ollut se, että he haluaisivat Hakametsän olevan edelleen jääurheilun pääharjoittelupaikka”, Joonas kertoo.

Yhden kilpahallin sekä kahden tai kolmen harjoitusjään lisäksi lisäksi alueelle tulee osoittaa kolmen kentän sisäpalloiluhalli, joista yhdellä olisi noin 1 500 katsomopaikkaa.

”Muuten toimijoille annetaan vapaat kädet ratkaisuille, joilla he voivat hakea meille parasta konseptia.”

Koko projektin hintalapun osalta kyse on sadoista miljoonista euroista. Mikäli kaikki menee jokseenkin suunnitellusti, rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022, ja kokonaisuudessaan alue valmistuisi vuoden 2025 aikana.

”Kun konsepti on käsissä, päästään tarkempiin kustannuksiin. Tässä vaiheessa haarukka on vielä aivan liian suuri järkevien arvioiden esittämiseen, mutta joka tapauksessa ison täydennysrakentamisalueen kohdalla puhutaan merkittävistä summista”, Joonas kertoo.

Ilveksen fanit psyykkasivat Tapparaa maaliskuussa 2017 pelatussa ottelussa. Kuva: Juha Hiitelä

Jääurheilukäytön jatkumisen vahvimpiin kannattajiin kuuluu nykyään miesten jääkiekon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä pelaava Koovee.

Koovee Hockey Oy:n toimitusjohtaja Pekka Hemmilä kertoo, ettei Tampereella ole toista Mestiksen vaatimukset täyttävää hallia. Viimeisimmän nousun jälkeen Koovee sai erikoisluvalla pelata puolet kotiotteluistaan Hakametsän isoimmassa harjoitushallissa, mutta päättyneelle kaudelle lupaa ei enää irronnut.

”Ilman muuta haluaisimme, että Hakametsä säilyisi hyvänä ja perinteikkäänä hallina jääurheilukäytössä. Sen lisäksi ei olisi muita vaihtoehtoja kuin yksityisellä rahalla rakennettava uusi jäähalli. Joka tapauksessa Mestiksen vaatimukset täyttäville olosuhteille on Tampereella selkeästi tarvetta”, Hemmilä toteaa.

Myös projektipäällikkö Joonas arvelee jääurheilun olevan Hakametsän ykköshallille järkevin tulevaisuuden vaihtoehto, jo ihan käytännön syistä.

”Sisäliikuntatilan rakentamiselle on teknisiä haasteita. Halli on rakennettu aikanaan 60-luvun säädöksillä puolikylmäksi tilaksi, ja siitä on todella haasteellista saada sisäliikuntatilana energiatehokasta kiinteistöä. Siksi oma arvaukseni olisi, että jääurheilukäyttö olisi sille sopivin”, Joonas pohtii.

Sisäkuva Tampereen uudesta jäähallista helmikuussa 1965. Kuva: Veikko Lintinen

Joonas esittää mahdollisuutta, jossa katsomoalueet rajattaisiin molemmissa päädyissä seinillä. Tällöin jäljelle jäisi jääkiekolle sekä taito- ja muodostelmaluistelulle noin 3 000 paikan kilpahalli.

”Vapautuneesta katsomoalueesta saataisiin rakennettua muun muassa hyviä oheisharjoittelutiloja ja toimitiloja, joille on paljon kysyntää”, hän visioi.

Tampereen uuteen monitoimiareenaan mahtuu sen valmistuttua jääkiekko-otteluissa maksimissaan 13 455 katsojaa. Kuva: SRV / Libeskind / Tomorrow

Suurseurat pian vailla kotia

Väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin urheiluhallipula on ollut akuutti siitä huolimatta, että liikuntapaikkoihin on käytetty 2010-luvun aikana Tampereella kymmeniä miljoonia euroja.

Kovin tarve uudelle areenalle olisi salibandyn huippuseuralla Classicilla ja yli 700 jäsenen cheerleading-seuralla Dream Team Cheerleadersillä.

Edellä mainittujen nykyinen koti Tampere Areena on jo saanut purkutuomion. Vuonna 2001 Hakametsää vastapäätä valmistuneen areenan elinkaari jää lyhyeksi, sillä se saa vuoden 2021 aikana väistyä kerrostaloasuntojen ja liikenneratkaisujen tieltä.

DTC:llä on ollut Tampere Areenasta vuokrattuna oma tila, jossa seuran harjoitukset on pääasiassa järjestetty. Toiminnanjohtaja Daniela Mandelin kertoo, ettei seuralla ole vielä tiedossa, mihin muuttaa ensi vuonna.

DTC:lle ja Classicille Hakametsän urheilukampus ei valmistu riittävän nopeasti, sillä ne tarvitsisivat uudet tilat jo ensi vuonna. DTC:n toiveena olisi, että alueelle valmistuisi cheerleadingiin soveltuvia tiloja, joista voisi saada harjoitusvuoroja.

”Nyt Tampereella on sopivia tiloja vain yksityisellä puolella, ja niissä vuorojen hinnat alkavat olla kovia. Lisäksi pysyisimme mielellään alueella, koska sijainti on todella hyvä”, Mandelin toteaa.

Toinen mahdollisesti uutta pelipaikkaa kaipaava pääsarjatason palloilujoukkue on Korisliigan Pyrintö.

Seuran johtohahmo Jarmo Hakanen on aiemmin ollut kielteinen Hakametsään muuttamisen suhteen. Sen sijaan Pyrintö haluaisi saada remontin tarpeessa olevan Pyynikin palloiluhallin kunnostettua.

Nyt näyttää siltä, että tuo toive tulee toteutumaan – joskin vain osittain. Liikuntaneuvos Hakanen pitää tilannetta silti hyvänä kompromissina Pyrinnölle.

”Pyynikki on ollut meille toimiva ja yleisökapasiteetiltaan sopiva. Nyt kaupungin on tarkoitus peruskorjata halli muun muassa putkiston osalta niin, että voimme pelata siellä ainakin seuraavat viisi vuotta”, hän kertoo.

Vuonna 1977 valmistuneelle palloiluhallille kaavailtiin ensin seuraajaa Santalahden alueelle ja sen jälkeen huvipuiston tuntumaan Särkänniemeen. Hakanen itse pitäisi uudelle areenalle hyvänä paikkana Tampereen stadionin ympäristöä Ratinanniemessä.

”Itse näen, että se olisi hyvin toimiva paikka, synergiaetu voisi palvella myös stadionia. Ajatukselle ei kuitenkaan ole lämmetty, ja Ratinanniemelle saattaa olla joitain muuta suunnitelmia”, Hakanen sanoo.

Tampereen Pyrintö täytti Pyynikin palloiluhallin katsomot Korisliigan kolmannessa loppuottelussa Joensuun Katajaa vastaan huhtikuussa 2011. Kuva: Juha Tamminen

Sisään sormenjäljellä ja katsomo omalla parvekkeella: tällainen Suomen mahtipontisimmasta jäähallista tulee

Yritykset|Uros-konsernin johtaja: Tampereen areenan nimenä pysyy Uros Live – ”Jos se jotakin häiritsee, sille ei voi mitään”

Nyt.fi|Twitterissä ilakoitiin Uros Live -monitoimihallin nimellä – yhdistettiin keski-ikäiseen miestubettajaan, aikuisviihteeseen ja Tampereen yliopiston ”brändisekoiluun”

Tampere|Tampereen uuden maamerkin Uros Live -nimestä nousi kohu, eikä kaupungilla ole asiaan sananvaltaa: ”Se on yhtiön nimi ja se yhtiö maksaa”

Luetuimmat - Urheilu

Luetuimmat

Uusimmat