Ihmisten valmentaja - Urheilu | HS.fi

Miesten jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva treenasi takapihallaan puttaamista. Putteri oli ensi kertaa kädessä talvikauden jälkeen. Yleisönä oli tytär Karoliina ja poika Kim. Kuva: Liisa Takala

Ihmisten valmentaja

Jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan Markku Kanervan elämä ja valmentaminen nojaavat yleisinhimillisiin arvoihin ja tulokset näkyvät. Hän on oppinut, että arvostuksen osoittaminen on yksi parhaita tapoja kannustaa ihmisiä toimimaan yhdessä.

Julkaistu: 23.4. 2:00, Päivitetty 23.4. 17:16

Tästä vuodesta piti tulla kaikkien aikojen suomalainen jalkapallovuosi, kun miesten A-maajoukkue selviytyi ensimmäistä kertaa arvoturnaukseen. Sitten kesän EM-turnaus siirtyi ensi vuoteen. Tulikin vain kaikkien aikojen jalkapallokirjavuosi.

Tänä vuonna taitaa ilmestyä ennätyksellisen paljon suomalaisia jalkapallokirjoja, ja tuorein niistä on Alpo Suhosen ja Risto Pakarisen kirjoittama kirja A-maajoukkueen päävalmentajasta: Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia (Into).

Helsingin Sanomat haastatteli Kanervaa kirjasta, korona-ajasta ja lähitulevaisuuden näkymistä. Suhosen ja Pakarisen kirja on henkilökuva Kanervasta, mutta samalla se pyrkii avaamaan myös hänen ajatuksiaan ihmisten valmentamisesta.

Miten hyvin kirja kuvastaa sinua?

”Kirjassa avataan matkaani tähän pisteeseen: pelaajapolkua, valmentajapolkua, taustaa opettajana ja lapsuutta. Kyllä tämä kuvastaa aika hyvin. Eihän henkilökuvassa järkyttävän syvälle mennä, mutta varmasti kirjasta saa kuvan, millainen olen ollut ja olenkin”, Kanerva sanoo.

 ”Perusluonteeltani olen rauhallinen ja harkitsevainen.”

Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva olisi voinut päätyä fysioterapeutiksi, mikäli ei olisi jäänyt aikanaan pisteen päähän koulutuspaikasta. Kuva: Liisa Takala

Mitkä ovat mielestäsi merkittävimpiä ominaisuuksiasi, jotka ovat vaikuttaneet valmennusuraasi?

”Rehellisyys, avoimuus ja oppimishalu sekä myös sosiaalisuus. Minulla on laaja kaveripiiri. Se on arvokas pääoma. Tarvittaessa voin heidän kanssaan puhua kipeämmistäkin asioista, mutta kaikki perustuu siihen, että löytyy keskinäinen luottamus, rehellisyys ja avoimuus.”

”Perusluonteeltani olen rauhallinen ja harkitsevainen. Haluan itselleni ja myös muille perustella, miksi ja miten olen asioita tekemässä.”

Kanervasta muistetaan aina mainita hänen taustansa opettajana. Toisinkin olisi voinut käydä. Kirjassa kerrotaan, että hän jäi pisteen päähän lääkintävoimistelijakoulutuksesta, joka nykyään tunnetaan paremmin fysioterapeuttikoulutuksena.

Olisiko sinusta tullut valmentajaa, jos olisit valinnut opettajanuran sijasta toisen uran?

”Olen sitä funtsinut, mikä minut olisi imenyt valmentamiseen. Todennäköisesti olisin käynyt Uefa B -valmentajakurssin ja Uefa A -kurssin joka tapauksessa.”

”Jos minusta olisi tullut fysioterapeutti, olisin ehkä kuitenkin lähtenyt valmentamaan pojan joukkuetta. Mutta mille tasolle into ja halu olisi johtanut ilman opettajakoulutusta, opintoja ja käytännön työtä lasten ja nuorten kanssa?”

”Opettajakoulutus antoi varmuutta ja työkaluja, joita tarvitaan valmentamisessa: yksilöiden käsittelytaitoa, esiintymistaitoa, suunnittelutaitoa ja palautteenantoa. Kyllähän se oli katalysaattori, että valmentaminen voisi minulta luonnistua.”

Mitkä asiat ovat mielestäsi olennaisia oppivan joukkueen rakentamisessa?

”Kaikki lähtee ilmapiiristä. Yksilöiden pitää ensin oppia tuntemaan toisensa. Pitää luoda edellytykset sille. Ilmapiirin pitää olla turvallinen, ja pitää luoda perusteet yhteistoiminnalle. Se vaatii myös oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta pelaajilta. Sitä pitää kannustaa, että pelaajat uskaltavat tuoda omia mielipiteitään esiin. Parhaiten sitä kannustaa, kun mielipiteitä arvostaa”, Kanerva sanoo.

Heti perään hän muistuttaa, että valmentajalla on kuitenkin viimeinen päätäntävalta.

”Kaiken toiminnan taustalla pitää olla oma valmennus- ja pelifilosofia sekä toimintatavat, jotka olen kokenut hyväksi. Se vaatii valmentajalta paljon, että lähtee teettämään ryhmätöitä ja osallistuttamaan pelaajia. Helpompaa on käskeä pelaajia tekemään niin kuin valmentaja haluaa.”

”Palautteenantamista ei voi sivuuttaa. Se on parasta polttoainetta suorittamiselle.”

”Yhteinen suunta pitää löytää. Kuka sitä vie eteenpäin, se ei ole oleellinen juttu. Sehän vahvistaa yhteishenkeä, kun tekemiseen tulee omistajuutta, että tämä on se meidän juttu.”

 ”En usko, että joku pelaaja ilmoittaisi, että nyt saa riittää, kun meillä on EM-turnaus edessä.”

Pelaajien osallistaminen valmentajan ajatustyöhön on yksi A-maajoukkueen päävalmentajan Markku Kanervan valmennustyön perusasioista. Kuvassa joukkue kantoi maalia Kreikan Ateenassa ottelua edeltävänä päivänä. Kuva: Rio Gandara / HS

Mitä ajattelit siitä, että Suhonen tulkitsi sinun käyttävän sokraattista menetelmää, jossa valmentaja kysyy ja antaa pelaajien vastata hänelle ja samalla itselleen?

”Filosofi Suhonen veti sellaisen tulkinnan. Oli kiva kuulla Apen juttuja ja filosofiaa sekä ennen kaikkea makeita tarinoita valmentamisesta ja ihmisjohtamisesta.”

”Sain Apelta vahvistusta siihen, mikä voisi olla oppimisen ja kehittymisen kannalta paras valmennustapa. En viisastele, että on vain yksi oikea valmennustapa, mutta on kiva kuulla muilta valmentajilta, että nämä ovat hyviä periaatteita, joilla saadaan joukkue menestymään.”

Kun kerrot siitä, miten olet päässyt tapaamaan huippuvalmentajia, pilkahtaa siinä kohtaa esiin jalkapallofanius ja ylpeys, että olet päässyt kahdenkeskisiin keskusteluihin Valioliigan ja Bundesliigan valmentajien kanssa.

”Naulan kantaan, se on just näin.”

”Ajattelen kiitollisuudella, että pääsen tekemään tätä työtä ja saan mahdollisuuden päästä tutustumaan huippuvalmentajiin ja -ympäristöihin. Se on myös tiedon keräämistä tulevaisuutta varten. Sen olen huomannut, että valmentajat ovat lajin lumoissa ja keskusteluissa katoaa äkkiä ajan taju.”

Kanerva sano, että seuravalmentajien kanssa keskustellessaan hän puhuu yhteisistä pelaajista. Siitä lähtökohdasta keskustelut usein rönsyilevät eteenpäin.

”Sitä voisi verrata keskusteluihin pelaajien kanssa. Minun pitää näyttää innokkuus ja intohimo ja tartuttaa se keskustelukumppaniin. Sama se on valmentajien välisissä keskusteluissa. Kyllä sen aistii, kun toinen innostuu ja silloin sitä innostuu lisää.”

Kanerva kertoo, että esimerkiksi New York City FC:ssä [silloinen päävalmentaja] Domènec Torrent, joka on työskennellyt Barcelonassa, Bayern Münchenissä ja Manchester Cityssä valmentaneen Pep Guardiolan kanssa, innostui kovasti puhumaan. Leverkusenin päävalmentaja Peter Bosz osoitti myös innostuksensa Kanervalle.

”Tanskassa vieraanvaraisuus oli loistavaa. Esbjergissä sanoivat, että olen ensimmäinen maajoukkueen A-valmentaja, joka siellä on vieraillut.”

”Seuravierailuilla luodaan pohja yhteistyölle kehittää pelaajaa, sitä molemmat osapuolet haluavat. Mitä paremmin pääsee perille osapuolten ajatuksista, sitä paremmin yhteistyö palvelee pelaajaa.”

Millaisia muutoksia voi tulla maajoukkueeseen ennen ensi vuoden EM-kisoja?

”Loukkaantumistilanne voi aiheuttaa niitä. Pelaajien peliaika, asema tai rooli joukkueessa voivat muuttua. Todellakin toivon, että pelaajat pääsisivät antamaan näyttöjä.”

”En usko, että joku pelaaja ilmoittaisi, että nyt saa riittää, kun meillä on EM-turnaus edessä. Vuodessa ehtii paljon tapahtua. Voi tulla vastoinkäymisiä, jotka vaikuttavat pelaajien uriin.”

Näetkö, että jotkut pelaajat ovat lähellä murtautumista A-maajoukkueeseen?

”Paljon on seurattavia pelaajia. Toivottavasti saamme harjoitusotteluita, jotta saamme näyttöpaikkoja uusille pelaajille.”

”Jos [toppari] Aapo Halme jatkaa tuollaista kehittymistä, pitää katsoa, missä vaiheessa hänen mahdollisuutensa tulee. Toppariosastolla on kova kilpailu tällä hetkellä. Tarve [pelipaikoilla] määrittelee sen, ketkä saavat näyttöpaikkoja.”

”Katsotaan, miten Saku Ylätupa saa vastuuta, kun Ruotsin sarja käynnistyy. Alle 21-vuotiaiden maajoukkueen laitapelaajia pitää myös katsoa tarkkaan.”

Kirjassa toistat sanoman, että maajoukkueessa lopettaneiden pelaajien pitäisi soittaa sinulle, mikäli ovat kiinnostuneita uudestaan maajoukkueesta. Miksi vaadit nimenomaan pelaajan ottavan yhteyttä?

”En ole poissulkenut, että en ottaisi itse yhteyttä. Lähtökohtaisesti ajattelen, että jos ihminen muuttaa mieltään ja haluaakin tulla takaisin, hän ottaa yhteyttä. Ellei sitten se tarve ole sellainen, että minun on pakko ylipuhua pelaaja. En sitä jätä käyttämättä.”

Kanervan mukaan kisapaikan lunastanut joukkue osoitti, että A-maajoukkue pärjää ilman lopettaneitakin pelaajia, joita olivat Niklas Moisander, Perparim Hetemaj, Alexander Ring ja Kari Arkivuo. Hän sanoo, että se on sitten eri asia, että pärjääkö joukkue EM-kisoissa. Hän sanoo, ettei sulje ovia edellä mainituilta pelaajilta.

Maajoukkuepestiäsi on jäljellä kolme vuotta, mutta sen jälkeenkin sinulla on paljon valmennusvuosia jäljellä. Syksyllä 2019 sanoit Helsingin Sanomien haastattelussa:

”En nyt sano, että seuraava steppini olisi Valioliigaan. Mutta en näe estettä verrattuna siihen, missä ympäristössä nyt toimin. Mikään liiga ei ole tietyllä tavalla niin suuri, että en kokisi pärjääväni.”

”Paljon sanottu, vai?”, Kanerva tokaisee nyt.

 ”Se hyvä puoli tässä ammatissa on, että 65 ei ole eläkeikä.”

Markku Kanerva oli lähdössä haastattelua seuraavana päivänä, torstaina ensi kertaa keväällä pelaamaan golfia työkavereiden kanssa. Kuva: Liisa Takala

Mikä on tämän hetken ajatuksesi siitä, mihin voit realistisesti ajateltuna päästä?

”Jos ajatellaan suomalaisvalmentajien historiaa, ehkä meitä ei kuitenkaan arvosteta jalkapallomaana. Pelaajarintamalla on ollut uranuurtajia, jotka ovat avanneet ovia”, Kanerva sanoo.

Hänen mukaansa tarvittaisiin myös valmentajia maailmalle, jotta syntyisi uskottavuutta suomalaisen valmennuksen tietotaitoon.

”Pohjoismaat ovat varmaan ensimmäinen askel. Sitten ehkä Keski-Eurooppaan alemmalle sarjatasolle. Ensin pitää näyttää kyvyt jossain maassa alemmalla sarjatasolla, ja sitten on mahdollista tehdä nousua ylöspäin.”

”Se hyvä puoli tässä ammatissa on, että 65 ei ole eläkeikä. Tavoitteeni ovat korkealla, ja olen valmis hyppäämään isoonkin haasteeseen.”

Mitä ajattelet siitä, milloin maaottelut palaavat?

”Toivon, että syksy olisi mahdollinen ajankohta. Valmistautuminen on tähdätty siihen, että syyskuussa pelaisimme. Asiat pitää saada ensin kuntoon ja pandemia kontrolliin ennen kuin mitään riskejä otetaan.”

Kirja-arvio|Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva on ehtinyt opettamaan myös ruotsalaisia skinheadeja: ”Emme tee mitään, mitä sanot, pirun suomalainen”

Vuoden jutut: Kaikkien aikojen valmentaja – HS kertoo, kuinka Markku Kanerva nousi suomalaisen jalka­pallon Professoriksi

Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva samaistui Leijonien tarinaan ja löysi samoja elementtejä omasta joukkueestaan: ”Kaikkia urheiluihmisiä inspiroi tuollaiset voitot”

Markku Kanerva koulii Jari Litmasesta ja kumppaneista valmentajia

Luetuimmat - Urheilu

Luetuimmat

Uusimmat