Suomessa alkaa isojen areenojen vuosikymmen: Turku otti aikalisän jättihankkeessa - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Areenat

Suomessa alkaa isojen areenojen vuosikymmen: Turku otti aikalisän jättihankkeessa

Turussa kaupunki lykkäsi päätöstään siitä, osallistuuko se monitoimiareenaan kymmenillä miljoonilla euroilla. Toistaiseksi tällä vuosituhannella ei ole valmistunut yhtään uutta liigahallia.

Turun ja TPS:n uusi monitoimiareena olisi osa puolen miljardin euron suuruista Turun ratapiha -hanketta.

Julkaistu: 30.4. 11:40, Päivitetty 30.4. 13:47

Turun kaupunginhallitus päätti maanantaina lykätä päätöstään uuteen monitoimiareenaan investoimisesta.

Kaupungin osuus areenayhtiöstä olisi maksimissaan 30 miljoonaa euroa, joka kattaisi arviolta 40–50 prosenttia areenan kokonaiskustannuksista.

Uusi monitoimiareena on osa jopa puolen miljardin euron suuruista Turun ratapiha -hanketta. Hankejohtaja Ilkka Kilpimaan mukaan on lähes itsestään selvää, että vastaavan kokoluokan hankkeessa päättäjät ottavat lisäaikaa ennen päätösten tekemistä.

”Turun kaupungin osallistuminen on joka tapauksessa ehdoton edellytys hankkeen toteutumiselle. Hankkeen ehdot olemme yhteistyössä kaupungin virkamiesjohdon kanssa pohtineet sellaisiksi, että ne olisivat hankkeelle, sijoittajille sekä turkulaisille järkevät ja kaikin puolin reilut”, Kilpimaa toteaa.

Areenahankkeessa ovat mukana myös peliyhtiö Supercellin perustajat ja TPS:n pääomistajiin kuuluvat Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen sekä ex-kiekkotähti Saku Koivu.

Lukuisissa muissakin liigakaupungeissa on parhaillaan menossa eri vaiheissa olevia halliprojekteja. Kilpimaan mielestä nyt on jo korkea aika toiminnalle, sillä nykyisistä liigahalleista uusinkin on peräisin hädin tuskin 1990-luvulta.

Nykyareenoista uusin on juuri Turussa. TPS:n vuonna 1990 valmistuneen nykyisen kotiareenan ongelma on sen syrjäinen sijainti.

”Artukaisissa pystytään pelaamaan jääkiekkoa pelaamaan, mutta jääkiekon ulkopuolisia tapahtumia siellä ei juuri ole, koska se on aivan liian kaukana keskustasta. Keskustaan tapahtumia saataisiin aivan toisella tavalla”, Kilpimaa uskoo.

Aiemmin Turkuhallina, Typhoonina, Elysee Arenana ja HK Areenana tunnettu Gatorade Center on liigahalleista uusin. TPS kuitenkin haluaisi korvata syrjäisen jätin keskustaan sijoitettavalla monitoimiareenalla.

”Tapahtumaliiketoiminnan edellytykset ovat muuttuneet monin tavoin. Uusia areenoita tarvitaan myös, jos me haluamme pitää kiinni esimerkiksi energiatehokkuudesta ja vihreistä arvoista. Joskus 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa vanhoissa halleissa energiakustannukset ovat kaksin- tai jopa kolminkertaiset uusiin areenoihin verrattuna”, Kilpimaa huomauttaa.

Kilpimaa myöntää, että koronaviruspandemia vaikuttaa väistämättä jollain tavalla suurten hankkeiden etenemiseen.

”Totta kai se hidastaa joitakin neuvotteluja ja luo kysymysmerkkejä. Turussakin poliittiset päättäjät pohtivat, onko tällainen investointi nyt järkevää koronasta johtuen”, hän kertoo.

”Investointien tulee perustua välittömään tai välilliseen tuottavuuteen. Nyt olemme tässä hetkessä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa meidän pitäisi uskaltaa investoida, jotta talous voisi jossain kohtaa taas elpyä.”

Pisimmällä uuden modernin areenan rakentaminen on Tampereella. Turun projektia vastaavassa hankkeessa rautatien päälle rakennetaan monipuoliseen kompleksiin yli 13 000 paikan monitoimiareena.

Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro kertoi HS:lle, että suurin parannus uudessa areenassa tulee aitioista ja muista VIP-tiloista.

”Hakametsässä hospitality-paikkoja on nelisensataa, uudessa areenassa yli 1 200. Muutenkin niiden standardit ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Tämä tuo yritysmyyntiin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia”, Aro totesi.

Tampereen monitoimiareenan rakennustyömaalla näytti tamikuussa tältä.

Vaasassa Kuparisaaren jäähalli uudistuu merkittävästi. Kauas kehityksen aallonharjalta jääneen hallin päälle aloitettiin rakentamaan uutta korkeampaa kattoa jo viime kauden aikana.

Ensi syksynä Sportin suunnitellaan pelaavan jopa kymmenen ensimmäistä liigaotteluaan vieraskentällä, kunnes remontti valmistuu. Uudistusten myötä hallin palvelut paranevat ja yleisökapasiteetti nousee noin 5 000 paikkaan.

Halliremontin kokonaisbudjetti on yli 17 miljoonaa euroa. Vaasan kaupungin osuus siitä on noin kymmenen miljoonaa ja viereisen Mustasaaren kunnan siivu puolestaan kaksi miljoonaa euroa.

Lähinnä haaveilun ja alustavan suunnittelun asteella ollaan vielä ainakin Oulussa, jossa rapistuva Raksilan jäähalli ei ole pysynyt eurooppalaisen jääkiekon suurseuraksi kehittyneen Kärppien kyydissä.

Lähes puoli vuosisataa vanhaan halliin on tehty lukuisia suurempia remontteja, ja uuden monitoimiareenan rakentaminen voisi olla sekä seuran että Suomen viidenneksi väkirikkaimman kaupungin intresseissä. Kilpimaa on ollut mukana keskustelemassa Kärppien kanssa Turun ja Tampereen kaltaisesta modernista kansainväliset mitat täyttävästä monitoimiareenasta. Hanke on vielä aivan alkuvaiheessa.

”Oulu on tosi kiinnostava markkina-alue, käytännössä puolen Suomen kaupunki. Se sijaitsee pääkaupunkiseudulta tarpeeksi kaukana, jotta sieltä ei lähdetä Helsinkiin tai Tampereelle erilaisiin tapahtumiin. Edellytykset saada hanke käyntiin ovat ihan hyvät.”

Tältä Helsingin IFK:n uudessa hallissa Helsinki Gardenissa näyttäisi havainnekuvan perusteella.

Lappeenrannassa selvittiin Kisapuiston hallin hiljattaisesta tulipalosta vähin vaurioin. Vuonna 1972 valmistunutta nykyhallia pidetään silti aivan liian huonokuntoisena edes perusteelliselle saneeraukselle.

Katseet onkin itärajalla käännetty kohti uuden hallin rakentamista joko vanhalle paikalle Kisapuistoon tai nykytrendin mukaisesti keskustaan.

Kisapuiston uuden hallin hintalapuksi on arvioitu noin 42 miljoonaa euroa, ja keskustahalli olisi lähes kahdeksan miljoonaa euroa kalliimpi. Rahoituksen löytäminen on ollut merkittävä ongelma hankkeen toteuttamisessa.

Ilkka Kilpimaan mukaan saavutettavuus on avaintekijöitä areenoiden suunnittelussa. Maailmalta erinomaiseksi esimerkiksi hän nostaa Madison Square Gardenin, joka sijaitsee Manhattanin sydämessä päärautatieaseman yläpuolella. Suomessa puolestaan kehuja saa Hartwall Areenan sijainti Pasilan rautatieaseman tuntumassa.

Turun hankkeen lisäksi Kilpimaa on johtamassa myös muita isoja areenahankkeita, kuten Helsinki Garden -projektia.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Töölöön sijoittuvan kompleksin mahdollistavan asemakaavan muutoksen viimein helmikuussa. Parhaillaan projektin edistymistä hidastaa Museoviraston tekemä valitus, jonka käsittelyn alkamista odotellaan.

”Helsingin kaupunki on tehnyt asiaan liittyen kiirehtimispyynnön, ja uskomme että valitus saadaan käsittelyyn lähikuukausina”, Kilpimaa sanoo.

Näin uusi halli muuttaisi Töölön kaupunkikuvaa:

Lue lisää: Helsingin valtuusto hyväksyi Garden Helsinki -jättihallin – Pormestari Vapaavuori: ”Mikä tahansa kaupunki olisi ikionnellinen”

Jyväskylässä Kilpimaa on ollut mukana luomassa areenahankkeen konseptia. Investorineuvottelut ovat Hippos2020-hankkeessa vielä kesken, ja rakentamisen aloittamiseen tarvitaan jonkin lisäpääomaa.

JYPin nykyinen kotiareena Hippoksella on remontoitu perusteellisesti 2000-luvun loppupuolella. Alle 4 500-paikkainen areena on kuitenkin auttamatta liian pieni, ja katsojakokemus jää siellä muutenkin kauas nykypäivän vaatimuksista.

Hämeenlinnassa 1970-luvun lopulla valmistuneesta Rinkelinmäen jäähallista on kehkeytynyt lukuisten muutosten ja korjausten myötä melko persoonallinen tilkkutäkki.

Tammikuussa Hämeensaari-hankkeessa käynnistyi kehitysvaihe, jonka arvioidaan kestävän vuoden 2022 loppuun. Kyseiseen hankkeeseen on tarkoitus kuulua monitoimiareena, joka toimisi myös HPK:n uutena kotiareenana.

”On vaikeaa arvioida, miten varmalla pohjalla Hämeenlinnan hankkeen toteutuminen tällä hetkellä on. Varmaa on ainakin se, että suunnitteluvaihe tullaan viemään loppuun yksityisin varoin”, Kilpimaa kertoo.

”Hämeenlinnalla on sama ongelma kuin kaikilla pienillä kaupungeilla Suomessa, koska hanke on iso suhteessa kaupungin kokoon. Toisaalta jos kaupungissa halutaan säilyttää joitain vetovoimatekijöitä, on luotava uutta, ja tällainen areenakokonaisuus ympäröivillä rakennusosilla mahdollistaa pysymisen siinä kilpailussa vähän paremmin.”

Kilpimaa kehuu sekä Hämeenlinnan sijaintia moottoritien varrella että Hämeensaaren sijaintia kaupungin sisällä. Hänen mielestään hyvä osoitus kaupungin potentiaalisesta vetovoimasta ja tapahtumien tärkeydestä oli viime elokuussa järjestetty Metallican konsertti, jonka arvioidaan tuoneen Hämeenlinnaan kaikkiaan miljoonien eurojen tulot.

”Jääkiekolle Hämeenlinnassa riittää noin 6 000 paikan areena, jonka kapasiteetti saadaan konserteissa muutettua erilaisin katsomoratkaisuin lähes 9 000 paikkaan”, Kilpimaa kertoo.

Lappeenrannan Kisapuiston jäähalli avattiin vuonna 1972.

Monikäyttöisyys on keskeinen asia jokseenkin kaikissa nykyisissä ja tulevissa areenaprojekteissa.

”Yhteiskunta on perinteisesti rahoittanut kaikki kulttuuri- ja liikuntatilat. 1990-luvulla alkoi muutos, kun alettiin rakentamaan yksityisesti rahoitettuja areenoita. Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan kohdalla ollaan tämän suhteen päästy ehkä puolitiehen, sillä kaupunkia tarvitaan vielä merkittävällä tavalla mukaan, jotta yksityinen sektori voi ottaa toisen osan rahoitettavakseen”, Kilpimaa kertoo.

Kilpimaan mukaan yksityisen sektorin roolin kasvu on pakottanut siihen, ettei areenaa tehdä enää vain yhtä käyttötarkoitusta varten.

”Areenoista on tehtävä muuntojoustavampia ja monikäyttöisempiä, sillä kassavirtoja on pakko puristaa sieltä, mistä niitä on saatavilla.”

Kaikki hyvin viidessä tai kuudessa kaupungissa

Suurta remonttia tai uutta hallia ei nykyhetkellä kaivata viidellä tai kuudella liigapaikkakunnalla. Kouvolassa KooKoon kotiareenaa on remontoitu 2010-luvulla useampaan otteeseen, ja nykyisellään hieman alle 6 000 katsojaa vetävä halli on melko hyvässä kunnossa.

Mikkelissä Kalevankankaan jäähalli remontoitiin viime vuosikymmenen alussa kymmenellä miljoonalla liigakelpoiseksi, kun Jukurit pelasi vielä Mestiksessä. 2010-luvun aikana jäähallin kunnostamiseen on käytetty yli 12 miljoonaa euroa.

Porissa Isomäki Areena remontoitiin perusteellisesti vuosina 2014–2016, jolloin muun muassa aiemmin lähes ala-arvoiset pukuhuonetilat uusittiin kokonaan. Halliremontille tuli hintaa lähes 12 miljoonaa euroa, josta taloustilanteeltaan epävakaa Ässät maksoi yli 4,5 miljoonaa.

Lähistöllä Raumalla puolestaan on uusittu Äijänsuon jäähallia sisältä vaiheittain parin viime vuoden ajan. Lukolle noin miljoona euroa maksaneen kasvojenkohotuksen on tarkoitus riittää ainakin 2020-luvun jälkimmäiselle puoliskolle saakka.

Kuopiossa ”Niiralan monttuna” tunnetun jäähallin saneeraus aloitettiin keväällä 2018. Arviolta kymmenen miljoonaa euroa maksaneiden mittavien parannusten myötä uusi areena ei ole lähitulevaisuudessa ajankohtainen.

Lahdessa tilanne on hieman auki. Jäähallia on vuosien mittaan tasaisesti remontoitu, ja Pelicansin toimitusjohtajan Tomi-Pekka Kolun mukaan se on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kolun mukaan sijainti on seuran kannalta hyvä, eikä uudelle areenalle ole tarvetta.

”Pitää kuitenkin muistaa, että tämä on vuonna 1973 katettu tekojäärata. Varmaankin on oletettavaa, että jossain vaiheessa tulee eteen isompi remontti, jonka yhteydessä tullaan miettimään katon mallia ja mahdollisia laajennuksia”, Kolu toteaa.

Havainnekuva näyttää, millainen Jyväskylän Hippoksen uusi jäähalli voisi olla.

Helsinki Garden on tarkoitus rakentaa Nordenskiöldinkadun varteen nykyisen jäähallin ja Eläintarhan kallioiden väliin.

Helsinki päättää tänään uudesta jätti­areenasta – Kuvat näyttävät, miten Töölön maisema mullistuisi

Sisään sormenjäljellä ja katsomo omalla parvekkeella: tällainen Suomen mahtipontisimmasta jäähallista tulee

Historia|Helsinki hävisi kilpailun Suomen ensimmäisestä jäähallista: Mitä legendaariselle Hakametsälle tapahtuu nyt?

Yritykset|Uros-konsernin johtaja: Tampereen areenan nimenä pysyy Uros Live – ”Jos se jotakin häiritsee, sille ei voi mitään”

Helsingin valtuusto hyväksyi Garden Helsinki -jättihallin – Pormestari Vapaavuori: ”Mikä tahansa kaupunki olisi ikionnellinen”

HIFK välttää evakkopelaamisen ja aikoo pysyä jäähallissa, kunnes Garden on valmis

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Urheilu