Jääpallotähti Tuomas Määttä, 24, on aina pelannut paidassaan numero 99. Mielleyhtymä jääkiekkoon ja legendaariseen Wayne Gretzkyyn herää lähes väkisin.
Gretzky, 59, hallitsi omana aikanaan NHL-kaukaloita lähes haluamallaan tavalla ja rikkoi liigan ennätyksiä yhtenään. Sittemmin paita on jäädytetty koko NHL:ssä.
Jos jotakin pelaajaa voisi kutsua jääpallon Gretzkyksi, osuisi Tuomas Määtässä muutakin kohdalleen kuin pelinumero.
Määttä sai ensimmäisen pelipaitansa, kun Botnian juniorijoukkue perustettiin. Paidat olivat isoveljen joukkueen vanhoja. Siellä oli kaikenlaisia numeroita, oli kahdeksan, oli kymmenen, löytyi sieltä myös 66 ja 77, mutta Määttä ihastui 99:ään.
”Tuntui hyvältä numerolta. Ei ole syytä vaihtaa ja toivottavasti ei tarvitsekaan”, Määttä sanoo kotinurkillaan Vantaan Hiekkaharjussa.
Vuonna 2016 Tuomas Määttä pelasi helsinkiläisessä Botniassa ja saavutti joukkueensa kanssa mestaruuden. Kuva: Vesa Koivunen
Määtän kaksoset Tuomas ja Tommi olivat voittamassa Botnialle Suomen mestaruutta 2016, jonka jälkeen matka jatkui Ruotsiin. Veljessarjan vanhin Teemu Määttä, 28, pelasi siellä jo.
Kaksosten neljä kautta toivat kolme Ruotsin mestaruutta Edsbyns IF:ssä.
Keskikentällä pelaavasta Tuomas Määtästä tuli supertähti. Hänet valittiin päättyneellä kaudella Ruotsin sarjan parhaaksi pelaajaksi. Kolmessa pelaamassaan loppuottelussa hän teki maalin jokaisessa.
Edsbyns IF:n Tuomas Määttä karkasi Villa Lidköping BK:n Petter Björlingiltä 21. maaliskuuta koronatilanteen vuoksi ilman yleisöä pelatussa finaaliottelussa. Kuva: Jessica Gow / TT
Määtän luistelu on kuin taidetta. Näyte tuli tarjolle Tukholman Tele 2 -areenalla sarjan finaaliottelussa Bollnäsiä vastaan keväällä 2017.
Globenin vieressä komeileva Tele 2 oli viritetty jääpallofinaalia varten. Virittäytynyt oli Määttäkin. Hän otti pallon itselleen syvällä oman maalin edessä, polki vauhtia ja kiihdytti. Hetkeä myöhemmin hän oli ohittanut kaikki vastustajat ja laukoi joukkueensa Edsbyn 3–1-johtoon. Se jäi voittomaaliksi 5–2 päättyneessä finaalissa.
”Niin porukka on sanonut, että se oli erittäin hieno. Se tuli tärkeään paikkaan ja tekee siitä tavallaan entistä hienomman”, Määttä sanoo vaatimattomasti.
Vuoden 2017 loppuottelun jälkeen Määtän veljesten edustama Edsbyns IF voitti vielä kaksi mestaruutta.
Jääkiekko kuului Määtän ohjelmaan poikavuosina, mutta se oli vain keino saada lisää jääaikaa. Määtän perheessä jääpallo on aina ollut ykkösjuttu.
”Faija on opettanut, ei nyt rajusti, mutta neuvonut minua paljon ja molempia veljiä. Aika monta tuntia olen siihen käyttänyt”, Määttä sanoo luistelustaan.
Kuva Määtän jääpalloveljeksistä vuodelta 2012, jolloin Esa-isä valmensi jääpallon liigassa Botniaa. Veljekset kuvassa vasemmalta lukien Tommi, Tuomas ja Teemu. Kuva: Mika Ranta / HS
Isä Esa Määttä pelasi aikoinaan maajoukkueessa ja valmensi Botnian Suomen mestariksi vuonna 2016. Nyt hän valmentaa Siriusta länsinaapurissa, jossa veljeskolmikon vanhin pelasi viime talvena.
”Nuorena opin oikean tekniikan. Vanhempana olen saanut voimaa lisää ja tullut nopeammaksi. Saanut jonkinlaista potkua siihen touhuun.”
Kesän Määttä käyttää kehittymiseen. On salitreeniä, loikkia, spurtteja, jonkin verran juoksua ja levytankoa varsinkin jaloille.
Kiekko sai jäädä, kun Määttä oli 13–14-vuotias. Pelaaminen ei enää tuntunut mielekkäältä, mutta jääpallokentällä kulki kovaa.
Hän piipahti bandyliigassa ensimmäisen kerran 14-vuotiaana kuten isoveljensä. Sopimuksia allekirjoitettiin jo seuraavana syksynä.
Jääpallossa siirtyminen Ruotsiin on paljon isompi harppaus kuin kiekossa.
Vain vajaan viidentuhannen asukkaan Edsbyhyn rakennettiin Ruotsin ensimmäinen täysimittainen jääpallohalli. Avajaisissa syksyllä 2003 olivat pidot kohdallaan. Kuningas Kaarle XVI Kustaa kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan.
Nyt noin puolet Ruotsin jääpalloliigan joukkueista pelaa ottelunsa hallissa. Suomessa tuskaillaan edelleen ensimmäisen lajiin soveltuvan jääareenan rakentamisesta.
Määttä tiesi Botnian mestaruuskauden jälkeen olevansa riittävän hyvä Ruotsiin. Hän ei olisi lähtenyt, jos ei olisi ollut varma itsestään.
”Totta kai se on iso harppaus, mutta ei ollut aikaa jäädä pohtimaan sitä, millaista se on. Nopeasti pääsin sisään.”
Tuomas Määttä ohitti Ruotsin Oskar Wikbladia Porvoossa tammikuussa pelatussa maaottelussa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Ruotsissa jääpalloilijoille maksetaan palkkaa, Suomessa suurin piirtein kulukorvauksia, jos kaikille niitäkään.
Naapurissa parhaat kuittaavat yli 100 000 euroa kaudesta. Määttä ei halua rahasta puhua. Sen hän myöntää, että palkka nousee selvästi, kunhan Venäjän kausi pääsee käyntiin.
Habarovskilainen SKA Neftjanik hankki suomalaisen keskikenttäpelaajan seuraansa vuoden sopimuksella. Siirto oli jääpallomaailmassa megaluokkaa.
Jos hyppy Ruotsiin oli iso, on se vielä isompi Habarovskiin Kiinan rajan tuntumaan. Venäjän jääpalloliigassa saa olla pelaavassa kokoonpanossa vain yksi ulkomaalainen, eikä heitä ensi kaudellakaan ole koko sarjassa kuin kolme yhteensä. Kaksi ruotsalaista ja Määttä.
Habarosvkissa Määttä pääsee pelaamaan 10 000 katsojaa vetävään Areena Jerofejeviin. SKA Neftjanik on yksi Venäjän jääpallon suurimpia seuroja ja lähes takuuvarma menestyjä.
Paikka on tuttu Määtälle. Hän pelasi Habarovskissa kahdesti MM-kisoissa, 2015 ja 2018, ja kävi kerran Edsbyns IF:n kanssa pelaamassa.
”Palkka on iso syy, muttei suurin. Olisin lähtenyt aikaisemmin, jos olisin kaivannut rahaa.”
Määttä haluaa kehittyä, vaikka on kenties jo nyt maailman paras pelaaja. Haastajat ainakin ovat vähissä.
Tuomas Määttä
■ Syntynyt huhtikuussa 1996, 24-vuotias.
■ Pituus 178 senttiä, paino 71 kiloa.
■ Vantaalainen jääpalloammattilainen.
■ Kasvattajaseura helsinkiläinen Botnia-69.
■ Pelasin ensimmäisen liigaottelunsa 14-vuotiaana ja seuraavana talvena vakituisesti.
■ Voitti Botniassa Suomen mestaruuden 2016.
■ Ruotsin mestaruus Edsbyns IF:ssä 2017, 2018 ja 2020.
■ Valittiin vuoden jääpalloilijaksi Ruotsissa 2020.
■ Tehnyt vuoden mittaisen sopimuksen venäläisen SKA Neftjanikin kanssa. SKA:n kotikaupunki on Habarovsk.
