Toni Kuusela hyödyntää lisävuoden mielellään - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Keihäänheitto

Toni Kuusela hyödyntää lisävuoden mielellään

Keihäänheittäjän ura on loukkaantumisvuosien jäljiltä lupaavalla kasvukäyrällä kohti Tokion olympialaisia.

Toni Kuusela yleisurheilun GP-sarjan kilpailussa Tampereella heinäkuussa 2019.

Julkaistu: 23.5. 14:31

Olympialaisten ja yleisurheilun EM-kisojen lykkääntyminen ensi vuoteen järkytti tuhansia urheilijoilta. Ei kuitenkaan kaikkia. Esimerkiksi keihäänheittäjä Toni Kuusela käyttää iloiten olympiavalmisteluihinsa yhden lisävuoden.

Kuuselan ura on ollut viime vuodet jyrkässä kehityskulmassa, kun hän on vihdoin päässyt harjoittelemaan terveenä. Hän haluaa tänä vuonna ennätyksensä yli olympiarajan eli 85 metriin. Ensi vuonna rajan pitää ylittyä helposti.

”Haluan heittää yli 85 metriä tänä kesänä ja uskon siihen ihan täysin”, Kuusela kertoo STT:n puhelinhaastattelussa.

”Ensi vuonna pitää heittää alkuvuodesta se olympiaraja, ja eiköhän se mene, jos pikkusen lyön lisää pökköä pesään. Olen ensi vuonna taas asteen nykyistä kovempi.”

Kuusela kehittyi viime vuonna yli 80 metrin tasolle, ja ennätystulos on 83,40. Tänä vuonna hän haluaa päälle 80 metrin tasolle niin, ettei seitsemällä alkavia tuloksia juuri tarvitsisi mittauttaa.

Kaikki näyttää hyvältä, sillä Kuusela ylitti kevään kahdessa leirikilpailussa 80 metriä, vaikka täyden vauhdin heitot olivat valmentaja Petteri Piirosen siistityn arvion mukaan teknisesti ”sysihuonoja”.

Piironen rakentaa Kuuselan heittoa parempaan vauhtiin. Ristiaskeljuoksu on kulkenut tähän saakka kuusi metriä sekunnissa. Vauhti pitää nostaa yli seitsemään metriin, mutta niin, ettei tekniikka hajoa vetovaiheessa.

Helmi-maaliskuussa Potschefstroomissa järjestetyissä leirikisoissa Kuuselan vauhti sujui aiempaa rennommin, mutta ajoitus petti vetovaiheessa.

”Jos katsotaan maailman huippujen heittoja, niillä kaikilla on kova ja samalla helpon näköinen vauhti. Nyt painopiste on ollut vauhdinjuoksussa myös meidän harjoittelussa”, Kuusela vahvistaa.

Vauhtia on lisätty muuttamalla juoksua pikajuoksunomaisemmaksi.

”Olemme kääntäneet juoksuasentoa niin, etten juoksisi ristiaskelvauhtia niin paljon kylki edellä kuin aiemmin. Pyrin jatkamaan alkuvauhdista lähtien juoksua periaatteella, että varpaan kärjet ovat eteenpäin”, Kuusela selittää muutosta.

”Sitä on hiottu sisään ja pikkuhiljaa se alkaa näkyä heitossa.”

Korona-ajan harjoittelua kaksikko on joutunut ”soveltamaan”. Piironen on kuuluisa voimaharjoittelun virityksistään, ja nyt kuminauhoilla on kikkailtu entistä enemmän.

”Kuminauhoja on käytetty aika paljon. Niitä on aika helppo asentaa pihalle. Lyö vain talon toiseen päähän kiinni”, Kuusela selittää.

Loikat on viety pururadalle ja puntit autotalliin. Heittoharjoitukset Kuusela on tehnyt ulkosalla, kun lämpötila on elpynyt kymmenen asteen tuntumaan.

”Jos kahdeksassa, yhdeksässä asteessa pystyy heittämään kauas, se onnistuu varmasti myös 20 asteen lämmössä”, keihäsmies selittää kolkolta kuulostavaa siirtoa.

”Heittoihin tuli yksi parin viikon tauko, kun kelit oli huonot. En kuitenkaan sanoisi, että olisin yhtään paremmassa kunnossa ilman tätä koronatilannetta.”

Kuuselan kesän päätavoitteet ovat elokuulla ja Turussa. Hän haluaa laittaa keihään pitkälle sekä Paavo Nurmen kisoissa että Kalevan kisoissa.

”Suomen mestaruutta lähden hakemaan kynsin, hampain. Se on kesän tärkein kisa. Sinne yritämme saada ehdottoman piikin.”

Kuusela oli toissa kesänä SM-kisoissa viides ja viime vuonna kolmas.

Jämerän äijän valmennuksessa

Toni Kuusela antaa napakan arvion valmentajastaan Petteri Piirosesta.

”Jämerä äijä. En vaihtais”, Kuusela kehuu ja nauraa päälle.

Siihen on pakko lisätä, että myös työstään innostunut. Toimittajalta tyhjenee kaksi mustekynää, kun Piironen vastaa kysymykseen Kuuselan heittotekniikasta ja siihen tehdyistä muutoksista.

”Juoksuun on panostettu, jotta vauhdista tulisi suoraviivaisempi ja tehokkaampi”, Piironen avaa.

Perinteisessä suomalaisessa mallissa heittovaiheeseen tullaan voimakkaasti kylki edellä.

”Suurin piirtein niin, että hanuri näyttää menosuuntaan”, Piironen murahtaa.

Kuuselan juoksuun haetaan vauhtia ajatuksella, että ”varpaat pysyvät menosuunnassa”.

”Juoksu on avattu lantiosta niin, että alkuvauhdista pyritään kiertämään vain hartialinja, mutta alavartalo jatkaa suoraan eteenpäin”, Piironen jatkaa ja perustelee asian juurta jaksain.

”Kun juostaan voimakkaasti kylki edellä, jalkatyötä tehdään lähentäjillä ja loitontajilla. Kun avataan lantiota, heittäjä pääsee työskentelemään takareisi-, pakara-, lonkan koukistajavoittoisesti. Eli pikajuoksun omaisesti.”

Myös Kuuselan heiton loppuvaiheessa on rutkasti parannettavaa. ”Kovakätinen” heittäjä tahtoo ”varastaa” eli käsi aloittaa vedon ennen kuin tukijalka törmää rataan.

”Tykkään lähteä rykäsemään yläkropalla rajusti ja liian aikaisin. Pitäisi luottaa jalkoihin ja pysyä takana”, Kuusela tunnustaa ongelman.

Piirosen iiris tarkentaa vielä muutamaan yksityiskohtaan. Kun hartialinja aukeaa liian aikaisin, heitto alkaa pyöriä yli myös lantiosta. Lantio pyörii yli, liike ei pysähdy, ja ryhti pettää vasemmasta lonkasta. Heiton loppu lysähtää.

Lyhyellä harjoitusvauhdilla homma toimii. Kilpailutilanteessa ongelma korostuu.

”Kisatilanteeseen tulee se halu, että repäsempä ton keihään hevon kuuseen”, Piironen naurahtaa.

Piirosen analyysi jatkuu puolisen tuntia. Mutta muistiinpanot eivät kartu tyhjentyneillä kynillä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Urheilu

Luetuimmat

Uusimmat