Urheilutauko opettaa näkemään metsän puilta – ”Emme silti loputtomiin voi elää näin” - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Urheilumuseo

Urheilutauko opettaa näkemään metsän puilta – ”Emme silti loputtomiin voi elää näin”

Koronakevät pakottaa urheilutoimijat uudenlaiseen ajatteluun.

Pekka Honkanen (vas.) väistyy Urheilumuseon johtajan paikalta ja Jukka-Pekka Vuori ottaa vastuun.

Julkaistu: 24.5. 17:04

Koronakevät kurittaa muun ohella urheilua kovalla kädellä. Poikkeusaika pakottaa miettimään huippu-urheilun merkitystä.

Pallon potkaisi liikkeelle ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr). Hän ehdotti pari viikkoa sitten Twitter-tilillään, että kun koronan takia urheilu-uutisia on vähän, puolet tv-lähetysajasta voisi käyttää luonnon kevätseurantaan.

Heitossa kyseenalaistui Yleisradion kruununjalokiven Urheiluruudun arvo. Se ärsytti osan urheilumediasta vastahyökkäykseen.

”Eikä ihme, mutta toki korona-aika on opettanut, ettei urheilu ole maailman tärkein asia. Pärjäämme ilman tapahtumien päivittäisrumbaa. Emme silti loputtomiin voi elää näin”, Suomen urheilumuseon johtajana kesäkuun alussa aloittava Jukka-Pekka Vuori näkee.

Hiihtoliiton puheenjohtajanakin toiminut Vuori kuuluu urheilun seuraajana raskassarjalaisiin. Hän innostui pikkupoikana pänttäämään urheilutilastoja, ja tulokset näkyvät.

”Voitin Pekka Kivelän kanssa tiiminä Ylen Radio Suomen urheiluvisan 2000-luvulla pari kertaa.”

Radio Suomen urheiluvisoja tuomaroi Pekka Honkanen, Urheilumuseon eläköityvä Vuoren edeltäjä.

Honkanen korostaa, että urheilulla on suomalaismielissä sijansa.

”Jos oikein muistan, 75 prosenttia suomalaisista suhtautui tutkimuksessa huippu-urheiluun myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Urheilu on suurin kansaliikkeemme”, Honkanen huomauttaa.

Nationalismi iski 1900-luvulla leimansa urheiluun.

”Urheilumenestyksellä oli 1920–30-luvuilla voimakas vaikutus nuoreen suomalaiseen kansallisidentiteettiin, mutta nationalismi on lientynyt. On keskimäärin kumminkin kivempaa, jos suomalainen voittaa”, Honkanen kuvailee.

”Kun aikoinaan keskusteltiin, tulisiko Euroopan unionilla olla yhteinen edustusjoukkue, se tuntui haetulta”, hän vertaa.

Suomalaisia on syytetty juuri menestyshulluiksi. Väite ei aivan päde.

Jalkapallon suomalaishistoria oli ennen Huuhkajien läpimurtoa lähes lohduton, ja silti Englannin liiga on vuosikymmeniä kerännyt tv-kotikatsomoihin fanaattisia seuraajia.

”Menestyshulluus on klisee. Kun suomalaista urheilua tarkastellaan, herkästi unohdetaan, kuinka laajalla rintamalla sitä on”, Vuori oikoo.

Huippu-urheilu on ollut koronapandemian takia jäissä maaliskuun puolivälistä. Urheiluyhteisön kärsimien taloudellisten tappioiden suuruutta voi vain arvailla.

Kriisillä on kaiketi tervehdyttäviäkin vaikutuksia. Huipputapahtumien ilotulituksen tauottua urheilun kova ydin on alkanut hahmottua. Metsä näkyy puilta.

”Urheilutarjonta on ollut niin valtavaa, että kun tempo on rauhoittunut, on palattu katsomaan taaksepäin. Urheiluhistoriaa ja -kulttuuria on nostettu esiin”, Vuori kertoo.

”On ymmärretty vanha sanonta, ettei tulevaisuutta voi olla ilman historiaa.”

Urheilun toimintatavat ovat poikkeusaikana murroksessa.

”Toivon, että korona vaikuttaa huippu-urheilun järjettömäksi paisuneeseen rahavirtaan, kun kriisi on laittanut ihmisiä muutenkin ajattelemaan uudella tavalla”, Vuori heittää.

”On mielenkiintoista nähdä, mietitäänkö tähdille maksettavien palkkioiden järkevyyttä tarkemmin”, Honkanen säestää.

Urheilutoimijat käyvät eloonjäämistaistelua. Se yhdistää, mutta myös erottaa.

”Vääjäämättä tapahtuu urheilumarkkinan uusjako, jossa vahvemmat selviytyvät ja heikommat kuolevat. Ne, jotka pystyvät uudistumaan, voittavat. Ne, jotka juuttuvat poteroihin, häviävät”, Vuori ennakoi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Urheilu