Sano Misi vaan - Urheilu | HS.fi

Sano Misi vaan

Suomen ensimmäinen jalkapalloprofessori Mihály Szeróvay koki peliuransa valoisimpia ja synkimpiä hetkiä Jyväskylässä. ”Roninmäki oli Espanjaa kansainvälisempi ympäristö”, hän sanoo HS:n haastattelussa.

Julkaistu: 25.5. 2:00, Päivitetty 25.5. 16:35

Suomalaisen koulutuksen maine ratkaisi, kun unkarilainen Mihály Szeróvay, 38, haki Suomeen opiskelijaksi vuonna 2007. Szeróvay valmistui Suomessa ensin maisteriksi, sitten tohtoriksi ja kolmetoista vuotta Suomeen saapumisensa jälkeen hänestä tulee Jyväskylän yliopiston ja Suomen ensimmäinen jalkapalloprofessori.

”Sano Misi vaan”, Mihály Szeróvay sanoo erinomaisella suomellaan puhuessaan puhelimeensa Southamptonissa Englannissa.

Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton tuleva työelämäprofessori on vielä töissä Southamptonissa hoitamassa jalkapallotieteiden yliopistonlehtorin virkaa. Kesällä hän palaa takaisin Suomeen, josta tuli hänen toinen kotimaansa.

”Kieli on ikkuna, jonka avulla pääsee kiinni kulttuuriin ja käytäntöihin”, hän sanoo haastattelun aikana.

Szeróvayn matka jalkapalloilun maailmassa alkoi 80-luvun lopulla Gazdagrétin betonilähiössä Unkarin pääkaupungissa Budapestissa. Suomalaisesta Gazdagrét saattaa näyttää unkarilaiselta versiolta Tampereen Hervannastasta, Vantaan Myyrmäestä tai Helsingin Pihlajistosta.

Brutaalin näköinen ympäristö oli täydellinen liikkuvalle lapselle.

Lähiössä oli paljon lapsia ja hehtaarikaupalla asfalttipihoja, joilla leikkiä ja pelata. Alakoulussa liikuntaluokalla olleen Szeróvayn lajiksi valikoitui jalkapallo.

”Unkarissa jalkapallo on ollut ykköslaji. Ei minulle edes tullut mieleen, mitä muuta olisin voinut harrastaa niin vakavasti kuin jalkapalloa”, Szeróvay sanoo.

Szeróvay kertoo, että hänen isänsä oli pelannut alemmilla sarjatasoilla, mikä vaikutti siihen, että Szeróvay rakastui jalkapalloon. Mutta pelaajaa hänestä tuskin olisi tullut ellei hän olisi päässyt oikeaan seuraan harjoittelemaan 9-vuotiaana.

”Päädyin Ferencvárosiin sattumalta. Koulukaverini oli aloittanut siellä kuukausi ennen minua. Kysyin häneltä, että saanko tulla mukaan. Menin sitten hänen ja hänen äitinsä mukana sinne.”

 ”Hyväksyin ajatuksen, että koulussa piti suoriutua hyvin, jotta pääsen harjoituksiin.”

Mihály Szeróvay on toiminut jalkapallotieteiden lehtorina Solent-yliopistossa Englannin Southamptonissa.

Matka ei ollut helppo pienelle lapselle, sillä siihen kului lähes tunti kolmella eri liikennevälineellä. Matkan vaikeus oli kuitenkin pientä siihen verrattuna, että määränpäänä oli Ferencváros.

Se oli ja on edelleen Unkarin suosituin seura, jossa ovat pelanneet muun muassa legendaariset Helsingin olympiavoittajat László Budai, Sándor Kocsis ja viime vuosisadan sadan parhaimman pelaajan joukkoon valittu György Sárosi.

Ferencvárosin harjoituskeskus oli nuorelle jalkapalloilijalle hieno paikka. Szeróvay katsoi kaveriensa kanssa ylöspäin 16- ja 18-vuotiaita pelaajia ja toivoi, että pääsisi jonain päivänä niihin joukkueisiin.

Jalkapalloharrastuksen ehtona oli, että Szeróvay suorittaisi mallikkaasti koulunsa. Hänen isänsä oli diplomi-insinööri rakennusalalla ja äiti kemiantekniikan insinööri.

”Perheessämme oli itsestäänselvyys, että pitää opiskella. Hyväksyin ajatuksen, että koulussa piti suoriutua hyvin, jotta pääsen harjoituksiin.”

Szeróvayn mukaan hänen elämänsä oli hyvin organisoitua jo nuoresta pitäen. Hän kuitenkin nautti siitä, vaikka välillä oli vaikeata. Hän pärjäsi myös jalkapallossa, sillä hän eteni lopulta Ferencvárosin alle 16- ja alle 18-vuotiaiden joukkueisiin, joihin pääsivät vain parhaimmat pelaajat.

Szerovayn joukkue voitti kolmesti Unkarin mestaruuden. Hänen tiensä seurassa nousi kuitenkin pystyyn ennen edustusjoukkuetta.

”Ferencvárosissa oli pari hyvää maalivahtia, ja siksi oli haastavaa päästä edustusjoukkueeseen. Toinen näistä oli Lajos Szücs, joka oli palannut joukkueeseen Bundesliigan voittaneesta Kaiserslauternista. Harjoittelin heidän kanssaan, mutta en ihan päässyt edustusjoukkueeseen”, Szeróvay sanoo.

 ”Futisura tuntui mielenkiintoiselta, mutta samalla oli vaikeata päästä eteenpäin.”

Ferencváros laittoi nuoria pelaajiaan lainalle. Szeróvay päätyi ensin pelaamaan kaksi vuotta kolmannella sarjatasolla puoliammattilaisena ja sen jälkeen kolme vuotta toisella sarjatasolla. Ne olivat hänen mukaansa hyviä kehityspolkuja nuorelle maalivahdille. Samalla hän edisti opintojaan ja suoritti kandin tutkinnon sekä liikuntahallinnossa että taloustieteessä.

”Futisura tuntui mielenkiintoiselta, mutta samalla oli vaikeata päästä eteenpäin. Halusin edetä myös opiskeluissani ja työelämässä.”

Puolen vuoden vapaaehtoistyö Espanjassa oli käänteentekevä kokemus.

”Se oli silmiä avaava kokemus. Sen vaikutuksia näkyy varmasti edelleen maailmankuvassani ja ajatuksissani. Se lisäsi tietynlaista suvaitsevaisuutta ja kiinnostusta erilaisiin asioihin. Ympäristö oli todella monikulttuurinen, enkä ollut Unkarissa kokenut sellaista.”

Millaisena näet Unkarin nykyään?

”Se on hyvä ja vaikea kysymys. Unkarissa monet kysymykset ovat politisoituneita. Ehkä voin yleisesti sanoa urheilusta, että siitä on tullut strateginen alue Unkarissa. Urheilu ja varsinkin huippu-urheilu on saanut paljon tukea ja verohelpotuksia. Se näkyy myös infrastruktuurin rakentamisena.”

Szeróvay asettelee sanansa huolellisesti ja jatkaa sitten.

”Unkari itsessään on monimuotoinen maa, jossa on erityyppisiä alueita ja ihmisiä. Olisi väärin sanoa, että unkarilaiset ovat tällaisia ja espanjalaiset tuollaisia. Unkari on ollut suhteellisen homogeeninen maa viimeisten sadan vuoden aikana. Voi olla, että se vaikuttaa ihmisiin.”

Espanjan jälkeen Szeróvay haki Jyväskylään englanninkieliseen urheilujohtamisen ja liikuntatieteen maisteriohjelmaan. Samalla hän halusi jatkaa jalkapalloa ja pääsi JJK:n testattavaksi.

”Saavuin 2007 elokuun viimeisenä päivänä Suomeen ja seuraavana päivänä menin treeneihin.”

Hän toivoi pääsevänsä pelaamaan Suomessa, mutta opinnot olivat silti ykkösasia.

”Opiskelu Jyväskylässä oli erittäin hieno kokemus. Asuin Roninmäessä, joka oli vielä kansainvälisempi ympäristö kuin Espanja. Suomessa huolehdittiin hyvin siitä, että ulkomailta tulleet opiskelijat pääsivät mukaan toimintaan.”

Hän ei osannut ajatella, että jalkapallossa hän kokisi suuria onnistumisia Suomessa.

Vuonna 2008 hänestä tuli ykkösmaalivahti JJK:ssa, joka nousi kauden päätteeksi Veikkausliigaan. Seuraavan kauden alussa hän seisoi JJK:n maalilla, kun seura pelasi historiansa ensimmäisen ottelunsa Veikkausliigassa.

Mihály Szeróvay (yllä oik.) oli maalivahtina, kun JJK pelasi seuran historian ensimmäisessä Veikkausliigan kotiottelussa.

Ennen kauden 2009 päätöskierrosta Szeróvay koki jalkapallouransa suurimman järkytyksen. Maanmies, 21-vuotias Lapuan Virkiän pelaaja Balasz Horvath soitti JJK:n maalivahdille ja tarjosi 15 000 euron lahjusta ottelutuloksen manipuloinnista. Szeróvayn haluttiin varmistavan, että JJK häviäisi päätöskierroksella Tampere Unitedille.

Szeróvay kieltäytyi lahjuksesta ja ilmoitti asiasta seuralleen. Poliisitutkinnan ja oikeudenkäynnin jälkeen Horvath tuomittiin viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen lahjonnasta elinkeinotoiminnassa.

Oikeudessa Szeróvay kertoi Horvathin luvanneen, että lahjuksen maksaisivat venäläiset.

Szeróvay muistelee tapausta todella vaikeana kokemuksena.

”Se oli todella raskas kokemus ja sokki. Siitä tuli uskomaton olo, voiko se olla tottakaan. Onneksi oikeus käsitteli asian.”

Mikä siitä teki raskaan?

”Siinä oli takana järjestäytyneen rikollisuuden organisaatio. Siinä on ehkä jo tarpeeksi syytä, että tapaus oli järkyttävä.”

Szeróvay sanoo olevansa niukkasanainen tapauksesta, koska sen muisteleminen nostaa tunteet pintaan.

”En usko, että se enää vaikuttaa arkielämääni.”

 ”Suomessa nähdään jalkapallo yhteiskunnallisena ilmiönä, mikä on ehdottomasti vahvuus.”

Mihály Szeróvay (kesk.) juhli kauden 2010 liigakarsintojen päätteeksi liigapaikan säilyttämistä. JJK voitti kaksiosaisessa karsinnassa helsinkiläisen Viikingit yhteismaalein 3–1.

Jalkapallouran päättymiseen vaikutti akillesjänteen katkeaminen. Se vauhditti siirtymistä työelämään. Ensin Szeróvay teki puolet ajasta töitä yliopistolla ja puolet ajasta töitä Palokan Riennon valmennuspäällikkönä.

Vuoden 2014 alussa hän siirtyi kokonaan yliopistolle ja rupesi tekemään professori Hannu Itkosen ja Hanna Vehmaksen ohjauksessa väitöskirjaa jalkapallosta. Itkonen kehuu vuolaasti entistä ohjattavaansa.

”Misi on erinomainen henkilö. Hän teki töitä perusteellisesti ja tunnollisesti. Olen tavattoman tyytyväinen, että hänet valittiin jalkapalloprofessoriksi”, Itkonen sanoo.

Väitöskirjassaan Szeróvay tutki Unkarin ja Suomen jalkapallon kehityslinjoja, ja sitä, miten paikallinen jalkapallo on kehittynyt taloudellisesta, kulttuurisesta ja historiallisesta näkökulmasta ja miten kahden maan jalkapallo on kiinni globaalissa järjestelmässä.

Hän tarkasteli junioriseurojen organisoitumista, pelaajien ammattimaistumisen kehitystä 80-luvulta alkaen sekä stadioneiden rakentamista ja kehittämistä.

”Jalkapallo lajina kertoo paljon yhteiskunnasta, mutta samalla globaali vaikutus näkyy. Jos ajatellaan jalkapallon kehittämistä, on tärkeätä tunnistaa, mitkä ovat kulttuurin lähtökohdat.”

Szeróvay sanoo nähneensä suomalaisessa jalkapallossa positiivisia muutoksia: tiedolla johtamista ja tiedolla kehittämistä.

”Suomessa nähdään jalkapallo yhteiskunnallisena ilmiönä, mikä on ehdottomasti vahvuus. Puhutaan tietenkin pelaajakehityksestä, mikä on hieno asia. Samalla puhutaan tasa-arvosta ja siitä, miten jalkapallo voi helpottaa maahanmuuttajien integraatiota.”

Miten tiedolla voi nostaa suomalaisen jalkapalloilun tasoa?

”Tieto tarkoittaa sitä, että meillä on osaamista, joka tukee valmennuksen laadun kehittymistä. Uudella osaamisella voidaan saada vaikutusta liitossa ja seuroissa. Uusi osaaminen voi vaikuttaa paikallisen seuran merkittävyyteen ja siten ihmisten hyvinvointiin.”

Miten historiallisen miesten EM-kisapaikan voi hyödyntää pysyvällä tavalla?

”Jalkapallo saa enemmän arvostusta ja näkyvyyttä. Tästä näkökulmasta saadaan varmasti positiivisuutta. Vielä olen vähän ulkopuolinen arvioimaan, millä tavalla se vaikuttaa.”

Szeróvay on tähän mennessä viettänyt melkein kolmanneksen elämästään Suomessa.

Kielitaito on vaikuttanut hänen suomalaistumiseensa. Hän arvioi, että myös tutkimuksen ja työnteon protestanttinen etiikka on sopinut hyvin yhteen hänen omien arvojensa kanssa.

”Hain vuonna 2014 Suomen kansalaisuuden, että ihan virallisestikin olen suomalaistunut. Kun palaan Suomeen kesällä, siitä tulee tunteikas paluu, kun pääsen toiseen kotiini.”

Mihály Szeróvay

Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton yhteinen työelämäprofessori. Szérovay valittiin ”jalkapalloprofessorin” tehtävään toukokuussa.

Syntynyt huhtikuussa 1982.

Peliuran seurat: Ferencváros, Erzsébeti, Elöre, Vallbonense ja JJK.

Pelasi JJK:ssa Ykkösessä ja Veikkausliigassa kausilla 2007–2012.

Luetuimmat - Urheilu