Olympiakomitea sekä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoivat huippu-urheilulle miljoonien eurojen tuet: apuraha myönnettiin 101:lle talvilajien urheilijalle - Urheilu | HS.fi
Urheilu|Olympiakomitea

Olympiakomitea sekä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoivat huippu-urheilulle miljoonien eurojen tuet: apuraha myönnettiin 101:lle talvilajien urheilijalle

Päättynyt talvi oli Suomelle pettymys talvilajeissa. Pekingin olympialaisista menestystä haetaan muun muassa suksilajien tiiviillä yhteistyöllä.

Mika Lehtimäki valittiin Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi vuonna 2018.

Julkaistu: 29.5. 16:28, Päivitetty 29.5. 17:22

Suomen Olympiakomitea jakaa talvilajien tehostamistukia ensi talvikaudelle yhteensä lähes 2,2 miljoonaa euroa, josta valmennustukia on yli 850 000 euroa.

Suurimman potin saavat kärkilajeiksi määritellyt jääkiekko ja maastohiihto. Niiden molempien osuudeksi tehostamistuista muodostuu yli 400 000 euroa.

Lähes 300 000 euron osuuteen yltää myös lumilautailu, josta on muodostunut suomalaisittain kestomenestyslaji olympialaisissa.

Talvikaudelle 2019–2020 asetetut tavoitteet jäivät useiden lajien osalta saavuttamatta. Kokonaan tavoitteisiin ylsi ainoastaan jääkiekko.

Osittaisiksi onnistujiksi Olympiakomitea laskee freestylehiihdon, hiihtosuunnistuksen, lumilautailun ja yhdistetyn.

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kertoo, että tukipäätökset ovat tehty vuoteen 2022 ja Pekingin talviolympialaisiin tähdäten, vaikka vuosittain varmistuvan rahoituksen vuoksi tukipäätökset voidaan tehdä vain vuodeksi kerrallaan.

”Menestyspotentiaali Pekingin olympiakisoissa on korostunut nyt tehdyissä päätöksissä, ja sen mukaan toimintaamme ohjaavaa priorisointia on tehty”, Lehtimäki kertoo Olympiakomitean tiedotteessa.

Pekingissä mitalipotentiaalia on Olympiakomitean ennusteen mukaan viidessä lajissa.

Mitaliodotuksia on asetettu maastohiihdolle, jääkiekolle, yhdistetylle, lumilautailulle ja freestylelle. Näiden lisäksi potentiaalia ainakin pistesijoille katsotaan olevan mäkihypyssä, ampumahiihdossa ja taitoluistelussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää urheilija-apurahaa sai 101 talvilajien urheilijaa. Apurahoja jaettiin kaikkiaan 884 000 euron edestä.

Suurimman eli 20 000 euron suuruisen apurahan sai 11 urheilijaa. Heistä maastohiihtäjiä on neljä ja lumilautailijoita kolme.

Lista kaikista apurahan nyt saaneista urheilijoista ja apurahojen suuruudesta on luettavissa OKM:n verkkosivuilla.

Tehostamistukien lisäksi Olympiakomitea panostaa valmennuskeskusten ja urheiluakatemioiden verkostoon, joiden ytimenä toimii kuusi valtakunnallista keskusta.

Noin puolentoista vuoden päässä häämöttävissä Pekingin olympialaisissa kilpailuetua pyritään erityisesti piensuksilajeissa saavuttamaan lajien välisellä yhteistyöllä, jota pyritään erityisesti jatkossa keskittämään Vuokatti-Rukan valmennuskeskukseen.

Kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen kertoo, että kipinä yhteistyölle muun muassa suksihuoltoon liittyvissä asioissa syntyi talvella 2013. Tuolloin Suomelle hankittiin suksihiontakone, ja useita asiantuntijoita vietti Sotšissa aikaa tutustumassa tulevien talviolympialaisten olosuhteisiin.

”Onnistumisia on saatu myös Lahden kotikisoissa ja Pyeongchangissa, jossa meille oli hankittu oma kontti hiontojen suorittamiseen. Kun puhutaan suksen voitelusta, on todellisuudessa voitelu aika pieni osa suksen valintaa ja käsittelyä”, Kärkkäinen kertoo.

Pyeongchangin jälkeen piensuksilajien yhteishanketta on laajennettu yhä suuremmaksi välinepuolen ulkopuolellekin.

Kärkkäinen kertoo, että yhteistyösopimukselle kirjoitettiin jatkoa viime kesänä, ja mukaan on otettu yhä enemmän myös muun muassa kisaratojen mallintamista, olosuhteiden ja rataprofiileiden selvittämistä.

”Pekingissä on huomioitava korkean ilmanalan tuomat erityisvaatimukset”, hän toteaa.

Tokion olympialaiset siirtyivät koronaviruspandemian vuoksi tältä kesältä ainakin vuodella eteenpäin.

Huippu-urheiluyksikön johtaja Lehtimäki toteaa, että mikäli asiaa ajatellaan puhtaasti suomalaisurheilijoiden tilanteen osalta, ei siirto vuodella eteenpäin välttämättä ollut kokonaisuutena huono asia. Tämänhetkinen ennuste antaa Suomen mitalisaldoksi Tokiosta yhden mitalin.

”Suomalaisen huippu-urheilun isoin haaste on kesäolympiapuolella”, Lehtimäki toteaa.

”Meillä on kuitenkin kohtuullisen paljon nuoria urheilijoita, jotka eivät vielä näy ennusteissa. Yksi vuosi lisää aikaa kehittyä ja tavoittaa maailman huippua ei sillä tavalla ole huono asia.”

Olympiakomitean talvilajien tukipäätökset kaudelle 2020–2021

Alppihiihto: 115 000 euroa

Ampumahiihto: 145 000 euroa

Freestylehiihto: 175 000 euroa

Jääkiekko: 465 000 euroa

Lumilautailu: 280 000 euroa

Maastohiihto: 420 000 euroa

Mäkihyppy: 120 000 euroa

Pikaluistelu: 90 000 euroa

Taitoluistelu: 125 000 euroa

Yhdistetty: 250 000 euroa

Yhteensä: 2 185 000 euroa, josta valmentajatukea 857 500 euroa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Urheilu